Oikeudenkäyntien viivästymisen hyvittämisestä annetun lain ja hallintolainkäyttölain muuttaminen

Lakimiesliiton mielestä hyvityksen ulottaminen myös hallinto- ja erityistuomioistuimiin on kannatettava lakihanke. Ei ole perusteltua rajata oikeutta hyvitykseen ainoastaan riita- ja rikosprosessiin, koska oikeudenkäyntien kestoon liittyviä ongelmia on myös hallintopuolella. Hallintoprosessissa käsitellään asiaryhmiä, joissa on kysymys toimeentulosta, perusturvasta, pakkohoidosta ja muista vastaavista asioista,
jolloin asian joutuisalla käsittelyllä on iso merkitys asianosaiselle.

Lakimiesliitto haluaa kuitenkin muistuttaa, että hyvitysjärjestelmä tulee nähdä toissijaisena eli sellaisen säätämisestä huolimatta pitäisi pyrkiä poistamaan varsinainen ongelma eli oikeudenkäyntien viivästyminen. Tässä suhteessa on työtä vielä tehtävänä, myös hallintotuomioistuimissa.

Yksi tärkeä tekijä asiaan liittyen ovat hallintotuomioistuinten resurssit, joiden pitää olla sellaisella tasolla, että viivästymisiä ei tapahtuisi. Tärkeää on luonnollisesti myös muodostaa tuomioistuinten sisäiset työtavat sellaisiksi, että jutun eteneminen on mahdollisimman joutuisaa. Tulee myös panostaa henkilökunnan mahdollisuuksiin ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Prosessilakien tulee myös mahdollistaa joutuisien työmenetelmien käyttäminen, jotta tarpeettomista muodollisuuksista ei aiheudu viivettä. Hyvitysjärjestelmän ulottaminen hallintoprosessiin ei saa olla syy jättää kesken kehittämistyötä, jolla pyritään estämään oikeudenkäyntien viivästymistä.

Lakimiesliitto on julkaisemassaan Lakimiesliiton Oikeusturvaohjelmassa ehdottanut hallintotuomioistuinten toiminnan tehostamista lisäämällä tuomaripainotteisuutta hallinto-oikeuksissa, resursoimalla turvapaikka-asioiden käsittely riittävälle tasolle ja tekemällä resurssipanostuksia tiettyjen asiaryhmien käsittelynopeuteen, kuten esimerkiksi lasten huostaanottoa koskevat asiat, joissa lapsen etu vaatii asian mahdollisimman nopeaa käsittelyä.

Hyvityslain muutokset ovat asianmukaisesti muotoiltuja. Vakuutusoikeuden ratkaisuista tehtävä muutoksenhaku hyvitystä koskevaan ratkaisuun olisi mahdollista käytännössä vain niissä tapaturma-asioissa, joissa on säännönmukainen muutoksenhakuoikeus korkeimpaan oikeuteen. Tässä yhteydessä, ottaen huomioon tilastoistakin näkyvä pitkä keskimääräinen käsittelyaika, voisi harkita sitä, että hyvitystä koskevasta ratkaisusta olisi muissa asioissa muutoksenhakuoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tämä voisi olla paikallaan siitäkin syystä, että muutoin vakuutusoikeudessa pääasiaratkaisun antava kokoonpano arvioisi oikeutta hyvitykseen oman menettelynsä ja sen mahdollisen viipymisen johdosta ilman muutoksenhakumahdollisuutta, mikä voi asianosaisen näkökulmasta näyttää erikoiselta.

Kunnioittaen,

SUOMEN LAKIMIESLIITTO – FINLANDS JURISTFÖRBUND RY

Jorma Tilander
Toiminnanjohtaja