LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE ERÄIDEN KOULUTUSTA KOSKEVIEN LAKIEN JA RIKOSREKISTERILAIN 6 §:N MUUTTAMISESTA (29.4.2010)

Suomen Lakimiesliitto kunnioittavasti lausuu hallituksen esityksestä eduskunnalle eräiden koulutusta koskevien lakien ja rikosrekisteri 6 §:n muuttamisesta seuraavaa. Lakimiesliitto ottaa erityisesti kantaa yliopistoja koskevaan sääntelyyn ja viittaa muiden koulutusasteiden osalta 30.10.2009 antamaansa lausuntoon.

Ehdotetun lainsäädännön tarve

Lakimiesliitto katsoo, että esitetty sääntely on pääosin tarpeetonta ja sisältää yhä vakavia ongelmia.

Vakava puute esitetyssä lainsäädännössä on, ettei se huomioi koulutuksen ja ammatissa toimimisen eroa. Vaikka pykälämuotoiluja on tervetulleella tavalla täsmennetty, on esitettävä lainsäädäntö perusteluineen yhä rakennettu sen ajatuksen pohjalta, että henkilö voi olla soveltumaton jollekin tietylle ammattialalle ja että hänen opinto-oikeutensa voidaan tällaisen soveltumattomuuden perusteella peruuttaa.

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi todetaan, että ammatillisen koulutuksen osalta jo nykyisen lainsäädännön puitteissa voidaan Valtioneuvoston asetuksella määritellä ne alat, joilla opiskeluoikeuden voi menettää alalle soveltumattomuuden perusteella. Korkeakoulutuksen osalta tämä ei ole nykyisen lainsäädännön puitteissa mahdollista.

Pykälät opiskeluoikeuden menettämisen perusteista ovat kuitenkin täsmentyneet lausuntokierroksen jälkeen siten, ettei opinto-oikeuden peruuttaminen enää tosiasiallisesti liity alalle soveltumattomuuteen vaan toisten henkilöiden turvallisuuden ja terveyden vaarantamiseen.

Lakimiesliitto pitää hyvänä, että opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytyksiä on tarkennettu suuntaan, jossa opiskeluoikeus voidaan peruuttaa vain tapauksissa, joissa henkilö vaarantaa muiden opiskelijoiden turvallisuuden. Tältä osin esitys on yhä ongelmallinen siltä osin kuin se mahdollistaa opinto-oikeuden peruuttamisen henkilöiltä, joilla on ”toimintakykyä olennaisesti heikentävän sairaus tai vamma”.

Koska opinto-oikeuden peruuttamisessa on esitetyssä muodossaan tosiasiallisesti kyse kurinpidollisesta toimenpiteestä tulisi lakiesityksessä perustella miksi tähän kurinpidolliseen tarpeeseen ei voitaisi vastata nykyisellä määräaikaisen erottamisen mahdollisuudella. Lakimiesliitto katsoo, että nyt esitettävän sääntelyn tavoitteet voidaan saavuttaa täsmentämällä määräaikaisen erottamisen edellytyksiä.

Opinto-oikeuden peruuttamisesta luopuminen ja opiskelijan erottamista koskevien pykälien täsmentäminen helpottaisi myös peruuttamisen juridisen luonteen määrittelemistä. Luonnos korostaa, että opinto-oikeuden peruuttamisessa ei ole kyse rangaistustoimenpiteestä tai sanktiosta. ”Opiskeluoikeuden peruuttaminen ei olisi kurinpidollinen toimenpide vaan virheellisen valintapäätöksen korjaaminen ja asiakkaiden, potilaiden, opiskelijan itsensä ja muiden osallisena olevien tahojen turvallisuuden varmistaminen.” Perustelu on täysin kestämätön. Julkisen vallan yksilöön kohdistuva selvästi sanktioluontoinen toimenpide ei menetä sanktioluonnettaan, vaikka sitä perusteltaisiin aiemman virheellisen valintapäätöksen korjaamisena.

Rajoituksen vähäisyys

Perusteluissa esityksen perustuslainmukaisuudesta, että ”Esitykseen sisältyvä ehdotus opiskeluoikeuden peruuttamisesta pyrkii estämään sen, että toisten henkilön terveyden ja turvallisuuden vakavasti vaarantava henkilö voisi jatkaa opinnoissaan ja valmistua ammattiin jossa hänellä ei ole edellytyksiä toimia. Rajoitus on vähäinen ottaen huomioon, että henkilö voi edelleen hakeutua opiskelijaksi muulle alalle ja valita itselleen toinen ammatti.”

Lakimiesliitto ei voi yhtyä tähän käsitykseen.

Esitetty sääntely mahdollistaa selvästi myös opiskeluoikeuden viemisen henkilöltä, joka on hyväksytysti suorittanut kaikki opinnot sekä niihin liittyvät harjoittelut, joissa voisi joutua tekemisiin asiakas- ja potilasturvallisuuden kanssa, eikä suuntaudu sellaisiin tehtäviin työmarkkinoilla.

Lakimiesliitto katsoo, ettei esimerkiksi tutkijaksi suuntautuvan henkilön ohjaaminen toiselle alalle ole vähäinen rajoitus tapauksissa, joissa henkilö katsotaan soveltumattomaksi kyseisten alojen asiakas- tai potilaspalvelutehtäviin.

Suhteellisuuden toteutumisen kannalta on myös hyvin ongelmallinen luonnoksessa esitettyjen opiskelijaan kohdistuvien seuraamusten suhde vastaavassa tilanteessa olevaan alan ammatissa toimivaan henkilöön kohdistuviin seuraamuksiin. Erityisesti huomiota kiinnittää se, että opinto-oikeus voidaan peruuttaa pysyvästi syillä, jotka eivät vie ammatissa toimivalta henkilöltä oikeutta harjoittaa ammattiaan.

Lainsoveltamisen yhdenmukaisuus

Esitysluonnokseen ei ole sisällytetty mekanismia, jolla varmistettaisiin säädösten soveltamisen yhdenmukaisuus eri oppilaitoksissa. Jos esimerkiksi opiskeluoikeuden peruuttamisten määrä jää suhteellisen alhaiseksi, tulisi tapauksia yksittäisen oppilaitoksen kohdalle hyvin harvoin. Vaarana on, että tällöin soveltamiskäytännöt eriytyisivät oppilaitoksittain.

Lakimiesliitto ei pidä riittävinä ns. Ruotsin mallin hylkäämiselle esitettyjä perusteita. Ruotsin malli, joka perustuu pysyvään lautakuntaan, joka käsittelee tapaukset tuomioistuinprosessia muistuttavassa käsittelyssä, on myös Suomen oloihin soveltuva ratkaisu. Kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta taas mallissa olisi kiistattomia etuja. Ennen esityksen antamista eduskunnalle tulisi selvittää mahdollisuus perustaa opetusministeriön yhteyteen ns. Ruotsin mallin mukainen erottamislautakunta.

Lakimiesliitto ei pidä uskottavana perustelua, että valtakunnallisen päätöksentekoelimen perustaminen olisi ongelmallista korkeakoulujen autonomian kannalta. Liiton käsityksen mukaan valtakunnalliseen lautakuntaan perustuva malli on mahdollista toteuttaa kajoamatta korkeakoulujen itsehallintoon.

Pykäläkohtaiset kommentit (yliopistolakiin ehdotetut muutokset)

37 a § Opiskelija ottamisen esteet ja opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti

Pykälässä viitataan vammaa, joka voisi muodostaa opiskelijaksi ottamisen esteen. Lakimiesliitto viittaa lausumaansa pykälän 43a osalta.

41 a § Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Lakimiesliitto ei näe tarvetta velvoittaa yliopistoja laatimaan järjestyssäännöt. Liitto katsoo, että tälläkin hetkellä yliopistoissa on oikeus turvallisuuteen.

Lakimiesliitto pitää esitettyä pykälää kokonaisuudessaan tarpeettomana ja vastustaa sen lisäämistä yliopistolakiin.

43 a § Opiskeluoikeuden peruuttaminen

Lakimiesliitto katsoo, että lakiluonnoksessa ei määritellä riittävän tarkkaan millainen on ”toimintakykyä olennaisesti heikentävän sairaus tai vamma”, joka ”opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa vakavasti vaarantaa toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden.”

Yksityiskohtaisissa perusteluissa viitataan siihen, että opinto-oikeuden peruuttaminen edellyttäisi ”pysyväisluonteista sairautta, vammaa tai muuta terveydentilaan liittyvää seikkaa.” Esimerkkinä käytetään kuitenkin mm. vakavaa päihderiippuvuutta, jota ei mitenkään voida pitää pysyvänä.

Lakimiesliitto katsoo, että pykälä on tarpeeton ja sen tavoite voidaan esitettyä paremmin saavuttaa täsmentämällä opiskelijan määräaikaista erottamista koskevaa sääntelyä.

43 c § Opiskeluoikeuden palauttaminen

Opiskeluoikeuden palauttamiselle asetettu vuoden aikaraja opiskeluoikeuden peruuttamisesta on heikosti perusteltu. Jos opiskeluoikeuden peruuttamista käsiteltäisiin virheellistä valintaa korjaavana toimenpiteenä, eikä rangaistuksena, olisi palauttaminen tehtävä välittömästi, kun sen syy on poistunut, ilman, että opiskelija joutuu odottamaan määräajan umpeutumista. Tämä on esimerkki ongelmasta, johon pyrkimys esittää rangaistus hoitotoimenpiteenä johtaa.

43 d § Päihdetestaus

Päihdetestien osalta ehdotetut säädösmuutokset ovat edelleen opiskelijan kannalta tiukempia kuin esimerkiksi laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Opiskelijan oikeusturva jää näiltä osin epäselväksi.

Mikäli päihdetestit otetaan oppilaitoksissa käyttöön, on niiden oltava tarkasti määritelty perusteltuihin tilanteisiin. Opiskelijoita on informoitava jo oppilaitokseen pyrkiessä päihdetestimahdollisuudesta, jotta kohtelu on yhdenmukainen työmarkkinoiden kanssa. Työelämässä päihdetestaus on sallittu, jos asiasta on ilmoitettu työnhakijalle tai työntekijälle siten, että kyseessä on tehtävä, jossa toimivalta edellytetään työsuhteen aikana tai valintavaiheessa huumausainetestiä koskeva todistus.

Rajapinnan siitä, milloin jokin ongelma kuuluu oppilaitoksen, milloin poliisin selvitettäväksi tulee olla selvä. Työryhmän esittämä muotoilu liikenneturvallisuuden vaarantumisesta ja tämän oikeuttamasta päihdetestistä on esimerkki toimesta, joka kuuluisi oppilaitoksen sijaan poliisin käsiteltäväksi.

45 § Opiskelijan kurinpito

Opiskelijan kurinpidon osalta lakiin esitetään lisättäväksi säännöstä, joka mahdollistaa oikeuden opiskeluun pidättämisen opiskelijalta, joka on tutkimuksen alaisena rikoksesta, ”jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on välttämätöntä.” Sitä, millaisesta rikoksesta voisi olla kysymys, ei esityksen perusteluissa täsmennetä.

Erityisesti aloilla, joilla opiskelu etenee koko vuosikurssille laaditun yhtenäisen opintosuunnitelman mukaan, voi lyhytkin keskeytys opinnoissa tarkoittaa tosiasiallisesti tutkinnon suorittamisen viivästymistä vuodella. Kyse ei olekaan vaikutuksiltaan vähäisestä toimenpiteestä ja sen soveltamisalaa olisi ehdottaman välttämätöntä tarkentaa.

Lakimiesliitto katsoo, että opintojen estämisen kaltainen kurinpitotoimenpide on ongelmallinen tapauksissa, joissa kyse on vasta rikostutkinnasta. Vähäisimmilläänkin sääntelyssä tulisi täsmentää, millaisilla edellytyksillä rikostutkinnan kohteena oleminen on peruste pidättää oikeus opiskeluun.

85 § Opiskeluoikeuden peruuttamista ja kurinpitoa koskevan päätöksenteon täytäntöönpano

Oikeusturvan toteutumisen kannalta esityksen vakava ongelma on, että se rajoittaa oppilaitoksen oikeutta olla panematta opiskeluoikeuden peruuttamista toimeen päätöksestä tehdyn valituksen käsittelyn aikana. Nykyiseen lainsäädäntöön sisältyvä mahdollisuus turvaa opiskelijan oikeusturvaa ja sen poistaminen vaatisi erityiset perusteet. Esitys ei millään tavalla perustele tätä oppilaitoksen toimivallan rajoittamista.

Säädös on hyvin poikkeuksellinen, eikä Lakimiesliitto näe mitään perustetta, jolla oppilaitosta pitäisi nimenomaisesti estää lykkäämästä päätöksen toimeenpanoa valituksen käsittelyn jälkeen. Tämän mahdollisuuden antaminen oppilaitokselle ei luonnollisesti velvoittaisi oppilaitosta toimeenpanon lykkäämiseen.

Lakimiesliitto pitää erittäin kyseenalaisena, että vailla mitään perusteita rajoitettaisiin yliopiston mahdollisuutta olla toimeenpanematta päätöstä, josta on valitettu.

SUOMEN LAKIMIESLIITTO RY.

Jorma Tilander
toiminnanjohtaja