Kirjoituksen päiväys

02.11.2017← Katso kaikki blogit

Opiskelijavalintauudistus saavutti oikiksen Hälinen Janne

Oikiksissa tullaan ottamaan käyttöön osittainen todistusvalinta vuoden 2019 haussa. Tämä luonnollisesti herättää perusteltuja huolia, joihin tulee kiinnittää huomiota opiskelijavalintoja edelleen kehitettäessä.

Valintakokeet puhuttavat. Mm. Helsingin Sanomat uutisoi 31.10.2017, että opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehistö on saamassa pitkäaikaisen tahtonsa läpi, ja myös oikeustieteellisellä koulutusalalla siirrytään vuonna 2019 osittaiseen todistusvalintaan. Samalla niin sanotusta yhteispistekiintiöstä luovutaan eli yhteishaun sisäänpääsyväyliksi muodostuvat vain suora todistusvalinta sekä pelkkä pääsykoe. Opiskelijoista noin viidennes valittaisiin siis jatkossa pelkän ylioppilastutkinnon perusteella, kun taas lopuille todistuksella ei ole mitään merkitystä haun kannalta. Lakimiesliiton pitkäaikainen linja on ollut, että pääasiallinen väylä oikeustieteen opintoihin tulee käydä alalle soveltuvuutta testaavan valintakokeen kautta, mikä näyttäisi siis olevan myös lähitulevaisuudessa vallitseva tila.

Oikeustieteellisen opiskelijavalinta on muuttunut paljon pelkästään omasta hakuajastani, jolloin pelkästään valmistautumisaikaa valintakokeeseen oli useamman kuukauden verran – lukualue on pienentynyt ja -aika lyhentynyt, mitä ainakin henkilökohtaisesti pidän oikeanlaisena suuntana. Ensi vuonna kirjojen julkaisusta valintakokeeseen on vain kuukauden verran aikaa, joten koulutusyksiköt ovat todellakin ottaneet onkeensa OKM:n vaatimuksesta, etteivät pääsykokeet ole vuodesta 2018 alkaen sellaisia, jotka edellyttävät pitkää valmentautumista. Kaikki suomenkieliset hakukohteet ovat ensi vuodesta alkaen myös mukana alan yhteisvalinnassa.

Oikeustieteen opiskelijat ovat olleet perinteisesti hyvin motivoituneita ja kokeneet alavalinnan oikeaksi, mikä on näkynyt mm. verrattain korkeana läpäisyasteena. Esimerkiksi lukuvuonna 2010–2011 opintonsa aloittaneista 53 % suoritti tutkinnon viiden vuoden tavoiteajassa (vrt. kaikkien samaan aikaan aloittaneiden yliopisto-opiskelijoiden osuus 23,7 %). Puoli vuotta pidemmässä ajassa valmistuneiden määrä nousee jo 62,6 %:iin (vrt. 27,8 %). Vuotta myöhemmin aloittaneista jopa 59,3 % oli suorittanut tutkinnon alle viidessä vuodessa, joten yliopistoissa on selvästi tartuttu toimeen opintojen nopeamman suorittamisen eteen. Tiedot käyvät ilmi Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä ylläpitämän Vipunen-tilastopalvelusta. Hyvä läpäisyaste lienee seurausta siitä, että oikeustieteen opiskelusta realistisen kuvan antava valintakoe on varmistanut, että oikeat henkilöt ovat tulleet valituiksi. Pelkona uudistuksessa onkin, että pelkällä ylioppilastodistuksella ilman todellista ennakkokäsitystä oikeustieteen koulutuksesta sisään päässeet kokevat tehneensä väärän valinnan ja jättävät leikin kesken.


Lukuvuonna 2010-2011 opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden läpäisyaste

Yliopisto-opintojen läpäisyaste (%) lukuvuonna 2010-2011 opintonsa aloittaneiden osalta.

Tähän liittyen onkin olennaista, että uudistuksen vaikutuksia todella seurataan. On välttämätöntä uudistuksen onnistumisen arvioimisen kannalta nähdä, onko sillä vaikutusta mm. oikeustieteellisen koulutuksen läpäisyasteeseen. OKM:n siirtyessa uudistuksesta toiseen, vaikutusten seuraaminen jää Lakimiesliiton ja koulutusyksiköiden omalle vastuulle. OKM lienee tiukasti matkalla jo suunnitelmansa seuraavaan vaiheeseen, joka on todistusvalinnan tekeminen pääsääntöiseksi väyläksi oikeustieteen opintoihin. Todistusvalinnan roolia ei kuitenkaan tule missään tapauksessa kasvattaa, ennen kuin tiedämme, millaisia vaikutuksia sillä on esimerkiksi juurikin em. läpäisyasteeseen.

Me Lakimiesliitossa suhtaudumme varovaisen myönteisesti nyt edessä olevaan uudistukseen, eikä sitä ole syytä suoralta kädeltä tyrmätä. Uudistuksessa on kyse oikeustieteellisten koulutusyksiköiden yhdessä sopimasta tavasta vastata ministeriön vaatimuksiin, ja heillä kuitenkin on paras ensikäden näkemys siitä, millä tavoin oikeustieteelliseen koulutukseen päätyvät ne parhaat opiskelijat.

Pääasia kuitenkin on, että väylä oikeustieteelliseen on aidosti avoinna kaikille, mukaan lukien alanvaihtajat ja ”myöhäisheränneet”. Useampi oikeustieteen professori sekä jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö – juristi hänkin – on todennut, ettei olisi ”päässyt sisään minnekään ilman pääsykokeita.”

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen korkeakoulujen opiskelijavalinnoista löydät esimerkiksi täältä.