Lausunto Kansallisen ihmisoikeusinstituution perustaminen – Ehdotus oikeusasiamiehestä ja oikeuskanslerista annettujen lakien muuttamiseksi. Ihmisoikeusinstituutiotyöryhmän mietintö (OMML 45/2010)

Ihmisoikeuksiin liittyvässä työssä resursseja tarvitaan ennen kaikkea oikeuslaitoksessa

Ihmisoikeuksien turvaamiseen liittyvä työ on erittäin tärkeää ja valtion tulee panostaa siihen huomattava määrä resursseja. Suomen suurin ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyvä ongelma on tällä hetkellä ehdottomasti oikeudenkäyntien viivästymiset, joista Suomi on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tilastojen mukaan saanut vuoden 2009 loppuun mennessä jo 48 langettavaa tuomiota. Muista Pohjoismaista Ruotsi on 2009 loppuun mennessä saanut EIT:lta oikeudenkäyntien viivästymisistä 11, Tanska 8 ja Norja 2 tuomiota.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta pyysi oikeudenkäyntien viivästymisistä tulleiden EIT:n tuomioiden suuren määrän johdosta kesällä 2009 selvitykset oikeusministeriöltä, korkeimmalta oikeudelta, valtakunnansyyttäjänvirastolta, ulkoasiainministeriöltä ja Suomen Asianajajaliitolta. Selvityksistä kävi selkeästi ilmi se, että lainsäädännöllä taatun oikeusturvan ja oikeuslaitoksen toimintaan ohjattujen resurssipanostusten tasot eivät maassamme kohtaa toisiaan. Perustuslakivaliokunta totesikin mietinnössään PeVM 1/2010, että ”Omaksuttu oikeudenkäyntimenettely on osoittautunut varsin raskaaksi ja resursseja vaativaksi. Tuomioistuimille tai erityisesti syyttäjälaitokselle ei ole osoitettu sellaisia resursseja, joiden avulla oikeudenkäynnit olisi pystytty kokonaisuudessaan hoitamaan ilman aiheetonta viivytystä.”

Lakimiesliitto on sitä mieltä, että ihmisoikeuksien turvaamiseen ja kansalaisten oikeusturvaan tulee tehdä huomattavia panostuksia ja oikeusministeriön määrärahat näiden panostusten suhteen on valtion budjetissa turvattava. Ihmisoikeuskeskuksen perustaminen eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen kehittäisi varmasti ihmisoikeuksia koskevaa tiedotusta, kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta. Edellä mainittuun maassamme vallitsevaan akuuttiin oikeusturva- ja ihmisoikeusongelmaan viitaten Lakimiesliitto haluaa kuitenkin esittää kysymyksen: eikö välittömämpää ihmisoikeuksien nykyistä parempaan toteutumiseen johtavaa käytännön hyötyä olisi saatavissa ohjaamalla ihmisoikeuskeskuksen perustamiskustannukset oikeuslaitoksen toimintakyvyn kohentamiseen (esimerkiksi tuomareiden tai syyttäjien palkkaamiseen), jotta tilanne oikeudenkäyntien viivästymisten suhteen saataisiin sellaiselle tasolle, että EIT:n ei enää tarvitsisi puuttua asiaan.

Kunnioittaen,

SUOMEN LAKIMIESLIITTO – FINLANDS JURISTFÖRBUND RY

Jorma Tilander
toiminnanjohtaja