Lausunto: Sakon muuntorangaistusjärjestelmän kehittäminen (Oikeusministeriön työryhmämietintö 2009:21)

Sakon muuntamisen edellytykset

Esityksessä ehdotetaan, että varattomat henkilöt rajattaisiin lähtökohtaisesti muuntorangaistusmenettelyn ulkopuolelle. Varattomuudesta huolimatta muuntaminen olisi mahdollista, jos sakotetun tekemien rikosten laatu ja lukumäärä osoittavat ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista tai käskyistä. Lakimiesliitto pitää kyseistä ehdotusta ongelmallisena, koska sillä tosiasiallisesti luotaisiin rikosoikeudellisesti immuuni ryhmä varattomista henkilöistä, joilta ei pystytä perimään sakkoja rahamääräisinä ja lakiuudistuksen myötärangaistuksen muuttaminen vankeudeksi olisi suurimmassa osassa tapauksia mahdotonta. Näin ollen tälle ryhmälle ei tosiasiassa koidu seuraamuksia kriminalisoiduista teoista.

Esityksessä on myös ehdotettu kahta ehdotonta muuntokieltoa. Alle 20 päiväsakon rangaistuksia koskevaa muuntokieltoa perustellaan sillä, että tapauksissa on kyse lievistä rikoksista, joista vankeuden tuomitseminen on poikkeuksellisen ankara rangaistus. Tässä saatetaan käytännössä kuitenkin kohdata sama ongelma eli esimerkiksi ammattimaiset näpistelijät rajautuvat tällöin kokonaan muuntomahdollisuuden ulkopuolelle ja mahdollisesti varattomina selviävät tosiasiassa seuraamuksetta kriminalisoiduista teoistaan. Toisena ehdottomana muuntokieltona ehdotetaan, että alle 18-vuotiaana tehdyn rikoksen kohdalla ei sakkorangaistusta voisi muuntaa vankeudeksi. Lakimiesliitto pitää tätä ehdotusta perusteltuna.

Rangaistusmääräysmenettelyssä tuomitut sakot

Työryhmä ehdottaa, että rangaistusmääräysmenettelyssä tuomittu sakko voitaisiin muuntaa vain, jos se olisi neljäs henkilölle saman rikosnimikkeen alaisesta rikoksesta tuomittu sakko vuoden kuluessa. Lakimiesliitto pitää tätä ehdotusta perusteltuna, tosin edellä mainittuun alle 20 päiväsakon muuntokelvottomuuteen esittämillämme varauksilla.

Aikaisemman sakon muuntorangaistuksen huomioon ottaminen

Lakimiesliitto suhtautuu varauksellisesti ehdotettuun järjestelmään, jossa uutta muuntorangaistusta voitaisiin kohtuullistaa, jos siihen sisältyy sakkotuomioita, jotka on annettu ennen aiemman muuntorangaistuksen tuomitsemista. Käytännön ongelmaksi muodostuu se, että kattavaa sakkorekisteriä ei ole olemassa. Tämä puolestaan johtaa helposti eriarvoisuuteen järjestelmän käytännön toteuttamisessa. Uudistus tosiasiassa vain muuttaisi ongelman luonnetta.

Muuntorangaistuksen tuomitsematta jättäminen

Työryhmä ehdottaa, että uutena perusteena sakon muuntamatta jättämiselle säädettäisiin, että muuntorangaistuksen tuomitseminen olisi kohtuutonta tai tarkoituksetonta sakotetulle tuomitun tai täytäntöön pantavana olevan muun rikosoikeudellisen seuraamuksen takia. Lakimiesliitto pitää ehdotettua uudistusta perusteltuna.

Muuntoprosessi

Työryhmä on arvioinut kolmea vaihtoehtoista muuntorangaistusmenettelyä ja päätynyt ehdottamaan nykyisenkaltaista erillistä muuntomenettelyä. Kahdessa muussa arvioidussa järjestelmässä työryhmä on nähnyt perustuslaillisia ongelmia. Toisessa vaihtoehdossa tuomioistuin tuomitsisi sakon ja muuntorangaistuksen samalla kertaa, mutta muuntorangaistuksen täytäntöönpanovaiheessa vankeinhoitoviranomaiset laskisivat uudestaan suoritettavan vankeusajan, jos sakko olisi osittain maksettu tai peritty.

Ymmärrämme, miksi työryhmä on päätynyt ehdottamaan nykyisenkaltaista menettelyä, mutta pidämme kuitenkin toista vaihtoehtoa kenties toiminnallisesti järkevimpänä. Asiaa käsittelevällä tuomioistuimella on parhaat tiedot syytetyn oloista ja teon laadusta ja näin ollen on hyvä, että se suorittaa sekä tuomitsemisen että muuntamisen. Perustuslakiongelmia vankeinhoitoviranomaiselle täytäntöönpanovaiheessa myönnettävässä muuntosuhteeseen liittyvässä harkintavallassa emme näe, koska meillä on perinteisesti katsottu hallintoviranomaisen voivan lyhentää vankeustuomion pituutta (ehdonalainen vapaus).

Kunnioittavasti,

SUOMEN LAKIMIESLIITTO – FINLANDS JURISTFÖRBUND RY

Jorma Tilander
Toiminnanjohtaja