Työryhmän ehdotukset asetukseksi tuomioistuinharjoittelusta sekä käräjäoikeusasetuksen, virkavalasta ja virkavakuutuksesta annetun asetuksen ja tuomarinvalasta ja tuomarinvakuutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta
Valinta tuomioistuinharjoitteluun
Tuomioistuinharjoittelijoiden valintajärjestelmää ollaan uudistamassa niin, että paikkoja haetaan valtakunnallisesti ja kootusti kaksi kertaa vuodessa. Tämä vaikuttaa hakijoiden kannalta nykyistä selkeämmältä järjestelmältä, jonka toimivuus hakijan näkökulmasta riippuu paljon oikeusministeriön Heli-rekrytointijärjestelmän käytettävyydestä ja toimintavarmuudesta.
Ohjauksen ja koulutuksen merkitys
Tuomioistuinharjoitteluasetusluonnoksen perusteluissa on selvitetty käräjänotaarin ohjauksen ja koulutuksen järjestämiseen liittyviä käytäntöjä. Lakimiesliitto on jo aiemmissa asiaa koskevissa lausunnoissaan ilmaissut pitävänsä kannatettavana käräjänotaarin toimivaltuuksien aikaistamista ja laajentamista. Samassa yhteydessä olemme korostaneet, että kun käräjänotaarin toimivaltuuksia laajennetaan, tulee käräjäoikeuksissa kiinnittää entistä enemmän huomiota käräjänotaarin kouluttamiseen ja onnistuneen työnohjauksen merkitykseen, jotta käräjänotaareilla on parhaat mahdolliset edellytykset suoriutua tehtävistään laadukkaasti. Tutortuomarin panoksella tulee uusien toimivaltuuksien myötä olemaan entistä suurempi merkitys käräjänotaarin työssä oppimiselle. Tämä tulee ottaa käräjäoikeuksissa huomioon myös niin, että tutortuomareina toimiville tuomareille annetaan tosiasialliset ajankäytölliset mahdollisuudet panostaa käräjänotaarin työn ohjaamiseen ja hänen kehityksensä seuraamiseen. Tämä on erityisen tärkeää tuomioistuinharjoittelun alkuvaiheessa, jossa työnohjauksen tarve on suurimmillaan.
Edellisessä asiaa koskevassa työryhmämietinnössä (OMML 76/2010, Tuomioistuinharjoittelun kehittäminen) julkaistut ehdotukset käräjänotaarin harjoittelusuunnitelmiksi käräjä-, hovi- ja hallinto-oikeuksissa ovat Lakimiesliiton mielestä hyvä perusta tuomioistuinharjoittelun sisällön kehittämiselle entistä systemaattisempaan ja koulutuksellisempaan suuntaan.
Työnohjaus ja koulutus vaativat resurssipanostuksia
Asetuksella ei arvioida olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Taloudellisia vaikutuksia syntyisi lähinnä harjoittelijoille ja ohjaajille järjestettävästä koulutuksesta. Asiaa edellisessä vaiheessa valmistelleen laamanni Erkki Hämäläisen johtaman työryhmän toimeksiannon mukaan heidän ehdotuksensa tuli perustua olemassa oleviin resursseihin. Esityksessä todettiin, että harjoittelun laajentaminen hovi- ja hallinto-oikeuksiin edellyttäisi lisämäärärahoja harjoittelupaikkojen luomiseksi näihin tuomioistuimiin. Kyseisen työryhmän esityksessä, johon käsillä olevat asetusluonnokset perustuvat mainittiin, että muutoksilla ei sellaisenaan ole henkilöstövaikutuksia käräjäoikeuksissa. Näiltä osin Lakimiesliitto uudistaa asian aikaisemmissa valmisteluvaiheissa lausumansa: Välillisiä henkilöstövaikutuksia ehdotetuilla muutoksilla täytyy olla. Käräjänotaarien toimivaltuuksien aikaistuessa ja laajentuessa tutortuomareiden antaman työnohjauksen ja koulutuksen merkitys kasvaa huomattavasti, kuten aikaisemmin jo mainitsimme. Käräjänotaareille tulee taata riittävät mahdollisuudet työnohjauksen saamiseen. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että tutortuomareille on annettava tosiasialliset mahdollisuudet toteuttaa työnohjaus- ja koulutustehtävänsä normaalin tuomarintoimen ohella. Tämä vaatii resurssi- ja henkilöstöpanostuksia, sitä ei voi toteuttaa vain tuomareiden ja käräjänotaarien tosiasiallista työaikaa pidentämällä.
Lakimiesliitto korostaa, että on täysin selvää, että tuomioistuinharjoittelun uudistamiselle asetettavat koulutuksellisuuden ja työnohjauksen kehittämistavoitteet eivät valitettavasti tule toteutumaan ilman taloudellisia panostuksia tuomareiden ja käräjänotaarien mahdollisuuksiin toteuttaa ne.
Tuomioistuinharjoittelua ollaan laajentamassa osaksi myös hovi- ja hallinto-oikeuksiin. Tämän osalta Lakimiesliitto muistuttaa myös Hämäläisen työryhmän esityksessä lausutusta. Kyseinen työryhmä totesi, että harjoittelijan työpanosta ei voitaisi hovi- ja hallinto-oikeuksissa tuottavuudeltaan rinnastaa esittelijöiden työpanokseen ja harjoittelujärjestelmän laajentaminen kuluttaisi hovi- ja hallinto-oikeuksissa huomattavasti myös vakituisen henkilöstön työpanosta, erityisesti tutortuomareiden sekä muiden harjoittelijaa opastavien ja kouluttajina toimivien tuomareiden ratkaisukapasiteettia. Työryhmä totesikin, että hovi- ja hallinto-oikeuksien osalta uudistusta ei olisi mahdollista toteuttaa kustannusneutraalisti. Lakimiesliitto korostaakin, että harjoittelun laajentamiseen hovi- ja hallinto-oikeuksiin on osoitettava riittävät henkilöstöresurssit.
Tuomioistuinharjoittelupaikkojen määrää on lisättävä hallitusohjelman mukaisesti
Nyt käsillä oleva tuomioistuinharjoittelu-uudistus pohjautuu vuonna 2008-09 istuneen, laamanni Heikki Nousiaisen johtaman työryhmän ja sitä seuranneen jatkotyöryhmän työhön. Nousiaisen työryhmä luovutti huhtikuussa 2009 oikeusministerille mietinnön Tuomioistuinharjoittelu (OMTR 2009:5). Siinä ehdotettiin muun muassa, että tuomioistuinharjoittelijoiden määrä vakiinnutettaisiin 160 paikkaan ja että harjoittelijoiden palkkoja tarkistettaisiin. Kyseinen työryhmä selvitti myös osana työtään oikeusministeriön hallinnonalan tuomareiden eläkkeelle siirtymisen olettamaa tulevina vuosina. Tuloksena oli, että vuonna 2008 virassa olleista tuomareista olisi vuosina 2009-19 siirtymässä eläkkeelle arviolta 59% (553/937). Panostukset tuomioistuinharjoittelun sisällölliseen kehittämiseen ja tuomioistuinharjoittelupaikkojen määrään ovat tätäkin taustaa vasten äärimmäisen tärkeitä, jotta tuomioistuinlaitoksen rekrytointipohja pystytään pitämään riittävän laajana ja tuomioistuinlaitos pystyy näyttäytymään potentiaalisena työnantajana mahdollisimman monelle nuorelle juristille. Oikeusministeriö on säästöohjelmien tuloksena vuosina 2005-10 joutunut vähentämään tuomioistuinharjoittelupaikkojen määrää yli 200:sta nykyiseen 130:een eli noin 40%. Ratkaisuna vuoden Nousiaisen työryhmän ehdotuksiin oli asettaa jatkotyöryhmä, jolle toimeksiannossa ilmoitettiin, että ehdotusten tulee perustua olemassa oleviin resursseihin.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on ohjelmassaan asettanut oikeuspolitiikan osalta tehtäväkseen muun muassa tuomioistuinharjoittelupaikkojen lisäämisen (hallitusohjelma, s. 25). Lakimiesliitto suhtautuu kyseiseen hallitusohjelmakirjaukseen erittäin myönteisesti ja toivoo, että hallitus ja oikeusministeriö ryhtyvät asian suhteen toimenpiteisiin mahdollisimman nopeasti.
Lakimiesliitto on lokakuussa 2010 julkaisemassaan Lakimiesliiton Oikeusturvaohjelmassa ehdottanut, että Nousiaisen työryhmän ehdotusten mukaisesti tuomioistuinharjoittelupaikkojen määrää nostettaisiin 160:een ja palkkoja tarkistettaisiin harjoittelun houkuttelevuuden kasvattamiseksi 2 800€:oon/kk. Tällainen lisäpanostus pystyttäisiin toteuttamaan noin 2,5 – 3,0 miljoonan euron vuotuisella lisärahoituksella nykytilanteeseen verrattuna eli alle 0,4 prosentin lisäyksellä oikeusministeriön vuosibudjettiin olisi mahdollista saada aikaan selkeätä parannusta nykytilanteeseen. Tämän lisäksi olisi ehdottomasti toteutettava tarvittavat lisäpanostukset tutortuomareiden työskentelymahdollisuuksien varmistamiseen edellä mainitulla tavalla.
Kunnioittavasti
SUOMEN LAKIMIESLIITTO – FINLANDS JURISTFÖRBUND RY
Jorma Tilander
Toiminnanjohtaja