Säätiölainsäädännön kehittäminen – Arviomuistio. Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 52/2010

Suomen Lakimiesliitto esittää lausuntonaan oikeusministeriön arviomuistioon Säätiölainsäädännön kehittäminen seuraavat vastaukset arviomuistiossa esitettyihin kysymyksiin. Numerointina on käytetty arviomuistion sisällysluettelon numerointia.

4 Säätiölainsäädännön uudistuksen rajaukset

4.2 Kokonaisuudistus
1. Onko säätiölain mahdollinen uudistaminen toteutettava kokonais- vai osittaisuudistuksena? Perustelkaa näkemyksenne.

Osittaisuudistuksen vahvuutena voitaneen pitää sitä, että sillä pystyttäisiin melko nopeasti korjaamaan ne osat säätiölainsäädäntöä, jotka selkeimmin kaipaavat parannusta. Kokonaisuudistus etenisi hitaammin, mutta kokonaistarkastelu voisi tukea käytännön kysymysten ja isompien periaatteellisten kysymysten ratkaisua siten, että uudistukset olisivat kestävämpiä ja paremmin perusteltuja. Lakimiesliitto pitää kokonaisuudistuksesta saatavia hyötyjä osittaisuudistusta merkittävämpinä ja kannattaa säätiölainsäädännön kokonaisuudistuksen toteuttamista.


4.3 Säätiöoikeudellinen uudistus
1. Katsotteko, että vero-oikeudelliset kysymykset olisi tarkoituksenmukaista rajata uudistuksen ulkopuolelle?

Vero-oikeus on tärkeä lähtökohta toiminnan organisoinnille ja sen juridisen muodon valinnalle, näin myös säätiöitä koskevissa kysymyksissä. Verotukselliset näkökohdat ovatkin merkittävä syy siihen, miksi säätiömuotoa käytetään. Vero-oikeudellisia kysymyksiä käsitellään myös laajassa mittakaavassa pohdittaessa yleisesti ottaen yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta. Jos asiaa lähdetään viemään eteenpäin kokonaisuudistuksena, on syytä pohtia vaihtoehtoja säätiöitä koskevien verotuskysymysten käsittelystä toisaalta mahdollisena kokonaisuudistuksen osana ja toisaalta osana yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta.

4.4 Säätiölain soveltamisalan laajentaminen ja jatkuvarahoitteiset säätiöt
1. Tulisiko jatkuvarahoitteisten säätiöiden ominaispiirteet ottaa nykyistä paremmin huomioon säätiölaissa?

Lakimiesliiton mielestä jatkuvarahoitteisten säätiöiden ominaispiirteet tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon säätiölaissa. Nykyinen säätiölainsäädäntö lähtee kertarahoitteisen säätiön olettamasta. Jatkuvarahoitteiset säätiöt ovat syntyneet käytännön kautta ja ne tulisi ottaa säätiöitä koskevaan lainsäädäntöön mukaan. Säätiöitä koskevassa sääntelyssä tulisi muutenkin ottaa huomioon erityyppisten säätiöiden erityispiirteet. Säätiöitä koskevaa lainsäädäntöä voisi arvioida kerta-/jatkuvarahoitteisuutta koskevan jaottelun lisäksi esimerkiksi säätiöiden koon mukaan.

4.6 Lainsäädännön tahdonvaltaisuus
1. Mitä asioita tulisi säännellä pakottavalla lainsäädännöllä?

Ainakin yleisen edun nimissä annettavan vähimmäissääntelyn tulisi olla pakottavaa, mutta muuten tulee säätiöautonomiaa kunnioittaa. Pakottavalla lainsäädännöllä pystyttäisiin kenties kontrolloimaan riskiä erilaisten haitallisten käytäntöjen syntymisestä.

5 Säätiölainsäädäntö, käytäntö ja oikeudellisen nykytilan arviointi

5.1 Säätiön yleinen määritelmä
1. Tulisiko säätiön yleisestä tunnusmerkistöstä säätää laissa? Arvioikaa ja perustelkaa tällaisen muutoksen vaikutuksia.

Yleinen tunnusmerkistö voisi Lakimiesliiton mielestä olla nykytilaa selkeyttävä vaihtoehto.

5.2 Säätiön perustaminen testamentilla ja säädekirjalla
1. Katsotteko, että lakiin olisi syytä sisällyttää säännökset testamentilla määrätyn säätiön perustamisen varmistamiseksi? Kuvailkaa mahdollisia kontrollikeinoja.

Tämäntyyppinen säännös voisi olla hyvä sisällyttää lakiin.

2. Katsotteko, että säätiön sääntöjen ja säätiön tarkoituksen välisestä mahdollisesta ristiriitatilanteesta johtuva säätiön perustamisen raukeaminen on tarkoituksenmukainen seuraamus? Kuvailkaa mahdollisia vaihtoehtoisia toimintamalleja.

Raukeaminen ei välttämättä ole kohtuullinen seuraamus. Mahdollisessa ristiriitatilanteessa voisi esimerkiksi testaattorin tahtoa pitää ensisijaisena ohjaavana tekijänä eli sääntöjä tai tarkoitusta tulisi muuttaa siten, että testaattorin tahtoa lähinnä oleva tarkoitus toteutuu.

3. Mitä ongelmia katsotte voimassa olevan testamenttimääräys- ja säädekirjakäytännön sisältävän? Pitäisikö säädevarallisuuden luovuttaminen säätäjän tahdon mukaiselle epäitsenäiselle säätiölle sallia silloin, kun itsenäisen säätiön perustaminen ei ole käytännössä mahdollistaja tarkoituksenmukaista?

Jos on käsillä tilanne, jossa säätiön pääoma ei ole lainsäädännön näkökulmasta riittävä, tulisi olla mahdollista perustaa toissijaisesti jonkin oikeushenkilön yhteyteen epäitsenäinen säätiö.

5.3 Säätiön tarkoitus ja toiminta
1. Katsotteko, että säätiön perustamisen tulee jatkossakin olla sidoksissa hyödyllisyys-käsitteeseen? Perustelkaa vastauksenne. Mikäli ehdotatte muutoksia, kuvailkaa mahdollisimman tarkasti esittämiänne vaihtoehtoja ja niiden aiheuttamia vaikutuksia niin toimiville säätiöille kuin säätiöinstituution kehitykselle.

Mikäli säätiölle ollaan säätämässä yleistä tunnusmerkistöä, tulisi tämä kysymys ratkaista sitä koskevassa keskustelussa. Säätiö ei ainakaan saisi olla lain tai hyvän tavan vastainen.

2. Tulisiko säätiölain uudistamisen yhteydessä mahdollisesti pyrkiä myös sellaisiin lainsäädännöllisiin rakenteisiin, joissa liiketoiminnan harjoittaminen säätiöille mahdollistettaisiin?

Lakimiesliitto pitää tärkeänä, että säätiöstä ei tule osakeyhtiön tai muiden liiketoiminnan harjoittamistapojen kanssa kilpailevaa juridista toimintamuotoa. Säätiön tarkoitus ei voi olla liiketoiminta.

5.4 Rekisteröinnin edellytykset ja oikeusvaikutukset
1. Katsotteko, että luvan saamisen edellytykset sisältävät oikeudellisia ongelmia? Perustelkaa vastauksenne.

Nykytilanteessa hyödyllisyysvaatimus saattaa aiheuttaa käytännön ongelmia rekisteröintitilanteissa.

3. Voisiko lupamenettelyn korvata ilmoitusmenettelyllä? Perustelkaa vastauksenne.

Lakimiesliitto ei pidä pelkkää ilmoitusmenettelyä tarkoituksenmukaisena, koska säätiön varallisuudella ei ole selkeää juridista omistajaa.

5.5 Säätiöpääoma
1. Katsotteko 25.000 euron määräisen säätiöpääoman tarkoituksenmukaiseksi? Pitäisikö säätiöiden peruspääomavaatimusta kiristää tai lieventää? Perustelkaa näkökantanne.

Lakimiesliiton mielestä 25000€:n alaraja on liian matala nykymuodossaan. Kuten edellä on mainittu, tulisi kokonaisuudistuksen yhteydessä pohtia säätiön koon vaikutusta sitä koskevaan sääntelyyn.

2. Tulisiko säätiölaissa säätää säätiöpääoman alentamisesta ja korottamisesta?

Käytännön ongelmia on esiintynyt tilanteissa, joissa pienikokoisen säätiön pääoma on vähentynyt niin paljon, että säätiön varallisuus on alle laissa määritellyn rajan. Kirjanpito-oikeudellisesti saattaa tulla ongelmia tilanteessa, jossa kertarahoitteinen säätiö pyrkisi lisäämään pääomaansa.

5.6 Säätiön hallinto
5.6.1 Hyvä hallinto
1. Katsotteko, että säätiölaissa tulisi säätää esimerkiksi esteellisyyttä ja lähipiirilainoja koskevista velvoitteista?

Lakimiesliiton mielestä esteellisyyttä ja lähipiirilainoja koskevista kysymyksistä tulisi säännellä nykyistä tarkemmin, vähintään yhtä tarkasti kuin osakeyhtiölainsäädännössä. Säätiön varallisuudella ei ole selkeää omistajaa ja sen käytöstä on ennen kaikkea vastuussa säätiön hallitus. Hallituksen toiminnalle tulee asettaa korkeat moraaliset vaatimukset.

2. Katsotteko, että säätiötoiminnan läpinäkyvyyttä tulisi lisätä esimerkiksi säätiön julkistaman informaation laajuutta lisäämällä?

Mitä läpinäkyvämpää säätiöiden toiminta on, sen pienempänä voi pitää riskiä mahdollista väärinkäytöksistä säätiön hallinnossa. Valvontaviranomaisella tulee olla laajat tiedonsaantioikeudet säätiöiden toiminnasta.

3. Kertokaa näkemyksenne siitä, mitä ja miten hyvään hallintoon kuuluvia periaatteita tulisi saattaa osaksi säätiöinstituutiota.

Kokonaisuudistuksen yhteydessä tulisi pohtia yleisesti corporate governancea koskevaa sääntelyä ja pohtia, mitkä osat siitä soveltuisivat sääntelemään myös säätiöiden toimintaa.

5.6.3 Hallituksen kokoonpano ja tehtävät
1. Katsotteko, että hallituksen kokoonpanosta, jäsenten asettamistavasta, eroamisesta, erottamisesta, toimikaudesta ja hallitusten jäsenten kelpoisuudesta tulisi säätää säätiölaissa tarkemmin?

Kuten aikaisemmin on todettu, tulisi säätiölainsäädännössä nykyistä tarkemmin ottaa huomioon esimerkiksi säätiön koko tai sen rahoituksen luonteeseen liittyvät seikat. Näiden vaikutusta tarpeeseen säännellä myös hallitusta koskevia kysymyksiä tulisi pohtia jatkovalmistelussa.

5.6.4 Muut orgaanit ja niiden tehtävät
1. Katsotteko, että säätiön päivittäisestä hallinnosta vastaavasta toimitusjohtajasta tai vastaavasta tahosta tulisi säätää tarkemmin laissa?

Uudistuksen yhteydessä tulisi arvioida, olisiko toimitusjohtajan kaltainen elin säätiölaissa tarpeellinen ja soveltuuko tämänkaltainen toimielin säätiöiden toimintaan.

2. Katsotteko, että kaksiportaisen hallintomallin toimielinten tehtäviä ja vastuusuhteita tulisi säädellä laissa nykyistä tarkemmin?

Sääntelyyn ei liene tarvetta, koska hallituksen vastuu on kuitenkin selkeästi säännelty.

5.6.5 Vahingonkorvausvastuu
1. Katsotteko, että vahingonkorvausmenettelyä tulisi kehittää? Perustelkaa vastauksenne.

Asia on Lakimiesliiton mielestä jo säännöstasolla riittävän hyvin järjestetty.

5.7 Säätiövalvonta
5.7.1 Julkinen valvonta
1. Esittäkää näkemyksenne julkisen säätiövalvonnan perusteista, ulottuvuudesta, syvällisyydestä sekä tehokkuudesta. Esittäkää tarvittaessa vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ja perustelkaa näkemyksenne.

Säätiöiden varallisuudella ei ole selkeää omistajaa, joten niiden toiminnassa hallituksen rooli on korostunut. Esimerkiksi tilintarkastusta koskevissa kysymyksissä valvontaviranomaisen valtuuksien laajentamista voisi pohtia. Tilintarkastajan nimeäminen ulkopuolisen toimijan kuten valvontaviranomaisen toimesta saattaisi lisätä hallinnon tarkastuksen uskottavuutta.


5.7.2 Valvontamaksut
5.7.3 Tilintarkastus
2. Onko valinnan esteettömyyteen (tarkastettava valitsee tarkastajansa) liittyvää arvostelua pidettävä säätiön läpinäkyvyyteen vaikuttavana oikeudellisena ongelmana? Mikäli vastaatte kysymykseen myöntävästi, esittäkää käsityksenne siitä, miten ongelma voitaisiin ratkaista.

Kuten edellä on todettu, tulisi tilintarkastusta koskevia kysymyksiä pohtia uudistuksen yhteydessä. Nykytilannetta voitaneen pitää jossain määrin ongelmallisena.

4. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että säätiön toiminnan tarkoituksen toteutumiseen liittyvää informaatiota lisättäisiin ja sen sisältöä kehitettäisiin?

Lähinnä tähän liittyvät kysymykset tulevat eteen tilintarkastukseen liittyvissä tilanteissa.

5.8 Säätiövarallisuuden hoito
5.8.1 Varojen käytön rajat
5.8.2 Varojen sijoittamista koskeva olettamasäännös
1. Katsotteko nykyisen sijoittamista koskevan normin asianmukaiseksi ja sen tulkinnan vakiintuneeksi vai ristiriitaiseksi ja selvitystä vaativaksi?

Uudistuksen yhteydessä voisi olla syytä pohtia sitä, voisiko säätiön säännöissä antaa mahdollisuuden säännellä riskinottoa.

5.9 Säätiön toiminnan tarkoituksen muuttaminen ja lopettaminen
1. Katsotteko, että säätiön tarkoitusta on liian vaikeaa muuttaa? Perustelkaa vastauksenne. Miten sääntelyä tulisi muuttaa?

Uudistuksen yhteydessä voisi olla syytä selvittää säätiön tarkoituksen muuttamista koskevien säännösten muutostarve lähinnä ajatellen tilanteita, joissa olosuhteet ovat muuttuneet niin olennaisesti, että alkuperäistä tarkoitusta on mahdoton toteuttaa.