Lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 318/2010 vp laiksi luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Lausuntonaan eduskunnan lakivaliokunnalle hallituksen esitykseen Eduskunnalle 318/2010 vp laiksi luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista (jäljempänä lupalakimieslaki) ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Suomen Lakimiesliitto toteaa seuraavaa:
Esityksen tavoitteet ovat kannatettavia
Esityksen päätavoitteeksi on mainittu oikeudenkäyntiasiamiesten työn laatutason parantaminen. Tätä voidaan pitää kannatettavana ja toivottavasti tästä lakiesityksestä mahdollisesti seuraavat uudistukset siihen johtavat. Lakimiesliitto haluaa kuitenkin korostaa, että kuten esityksen sivulla 16 todetaan, ei oikeudenkäyntiasiamiesten - ovat he sitten asianajajia tai muita lakimiehiä - toiminnan laadussa ole yleisesti ongelmia, joten mihinkään laajaan, yleiseen ongelmaan tämä sääntely ei tuo ratkaisua.
Luvan saamisen edellytyksistä
Hallituksen esityksessä (ehdotettu lupalakimieslain 2 §) ehdotetaan, että luvan voisi saada henkilö, joka:
1) on suorittanut OTK-/OTM-tutkinnon tai sitä vastaavan ulkomaisen tutkinnon
2) on saavuttanut riittävän perehtyneisyyden oikeudenkäyntiasiamiehen tehtävään (jokin seuraavista: asianajajatutkinto, tuomioistuinharjoittelu, vähintään 1 vuosi syyttäjänä, vähintään 1 vuosi muussa tehtävässä, joka perehdyttää oikeudenkäyntiasiamiehen toimeen)
3) on rehellinen ja joka ei ole ilmeisen sopimaton oikeudenkäyntiasiamiehen tehtävään sekä
4) ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu
Yllä mainituista kohdat 1), 3) ja 4) ovat Lakimiesliiton mielestä kannatettavia kelpoisuusvaatimuksia oikeudenkäyntiasiamiehenä toimimiselle. Kohdan 2) osalta Lakimiesliitto toteaa, että oikeustieteen maisterin tutkinto on ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto, joka yleistutkintona lähtökohtaisesti antaa riittävän perehtyneisyyden toimia erilaisissa lakimiestehtävissä, muun muassa oikeudenkäyntiasiamiehenä. Syyttäjänä toimimisen edellytys on OTM-tutkinto (Syyttäjälaitoslaki 3:21, HE 286/2010). Käräjäoikeuden puheenjohtajana voisi hallituksen esityksen mukaan toimia 2 kuukautta auskultoituaan (Käräjäoikeuslaki 17 §, HE 278/2010).
Näin ollen työryhmän ehdottamat, kohdassa 2) mainitut kelpoisuusvaatimukset eivät ole Lakimiesliiton mielestä hyväksyttävissä, ellei ennen mahdollisen asiaa koskevan lain voimaantuloa tehdä mahdolliseksi asianajajatutkinnon suorittamista osana OTM-tutkintoa. Tällä saavutettaisiin seuraavia hyötyjä:
1) OTM-tutkintoa kehitettäisiin niin, että lakimiehillä jo OTM:ksi valmistuessaan olisi nykyistä korkeampi ja käsillä olevan hallituksen esityksen mukainen riittävä perehtyneisyys oikeudenkäyntiasiamiehen tehtävään.
2) Nuorten oikeudenkäyntiasiamiehen tehtävistä kiinnostuneiden lakimiesten asiamiestehtäviin pääsyä ei viivytettäisi eikä heidän oikeuttaan harjoittaa elinkeinoa rajoitettaisi.
3) Perustettavan oikeudenkäyntiavustajalautakunnan toimintakustannukset minimoitaisiin. Lautakunnan tehtävä on sitä helpompi ja vähemmän kustannuksia vaativa, mitä vähemmän sen täytyy arvioida sitä, mikä ehdotetun lupalakimieslain 2 §:n 2 momentin 4) kohdan mukaan on oikeudenkäyntiasiamiehen tehtäviin perehdyttävää työkokemusta. Vaarana tällaisen järjestelmän luomisessa muutenkin on, että kustannukset karkaavat käsistä.
Oikeudenkäyntiasiamiesten valvonnan järjestäminen riippumattomasti ja puolueettomasti
Laadukkaasti hoidettu, yhtenäinen oikeudenkäyntiasiamiesten valvonta lisää kansalaisten luottamusta asiamiesten toimintaan ja oikeudenhoitoon yleensä ja tämän vuoksi valvonnan yhtenäistäminen onkin kannatettava ajatus. Ensiarvoisen tärkeää oikeudenkäyntiasiamiesten valvonnan järjestämisessä on, että valvonnan tulee sekä olla riippumatonta ja puolueetonta että näyttää riippumattomalta ja puolueettomalta sekä asiamiesten itsensä että heidän päämiestensä silmissä.
Suomen Asianajajaliitto suorittaa oman jäsenistönsä keskuudessa ansiokasta valvontatyötä. Esityksen lähtökohtana onkin, että Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta jatkossa toimisi kaikkia oikeudenkäyntiasiamiehiä valvovana elimenä. Valvontalautakunnan riippumattomuutta ja toiminnallista erillisyyttä Asianajajaliitosta vahvistettaisiin nimittämällä siihen kolme uutta jäsentä, joista kaksi olisi lupalakimiehiä ja yksi asianajaja. Näin ollen valvontalautakunta koostuisi neljästä kolmen jäsenen jaostosta.
Lakimiesliitto esittää harkittavaksi menettelyä, jonka mukaan lupalakimiestä koskeva asia voitaisiin käsitellä vain sellaisessa jaostossa, jonka jäsenenä on myös lupalakimiesten edustaja. Tällä tavalla mahdollistettaisiin esimerkiksi kanteluja koskevan valvontatoiminnan näyttäminen mahdollisimman puolueettomalta ja riippumattomalta myös lupalakimiehiin ja heidän asiakkaisiinsa nähden, mikä on ensiarvoisen tärkeä tavoite valvonnan yhtenäistämisen onnistumisen kannalta.
Lupalakimiesten kategoriaan kuuluvien keskuudessa on herättänyt keskustelua se, että verrattaessa asiaa valmistelleen työryhmän arviota lupalakimiesten osuudesta valvottavien määrästä (n. 1100/n. 3100 eli 35%) heidän osuuteensa valvontalautakunnan asianajaja- ja lupalakimiesjäsenistä (2/9 eli 22%), näyttää lupalakimiesten edustus valvontalautakunnassa verrattain pieneltä.
ROL 2:2 ja oikeusapulain 8 §
Lakimiesliitto kiinnittää huomiota otsikoissa mainittuihin lainkohtiin koskien ehdotettua lupalakimiesten ja muiden oikeudenkäyntiasiamiesten erottelua. Perusteluita tällaiselle erottelulle ei Lakimiesliiton mielestä ole, koska lupalakimiehelle hallituksen esityksessä asetetut kelpoisuusehdot tekisivät hänestä käytännössä yhtä pätevän kuin julkisesta oikeusavustajastakin. Lakimiesliitto esittääkin harkittavaksi, että mikäli lupajärjestelmä toteutuisi, ROL 2:2 kuuluisi ”Puolustajaksi ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustajaksi on 1 ja 1 a §:n nojalla määrättävä julkinen oikeusavustaja, asianajaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja…”. Sama huomio samoin perustein kiinnittyy ehdotetussa oikeusapulain 8 §:ssa nyt toteutettuun erotteluun.
Kunnioittavasti,
SUOMEN LAKIMIESLIITTO – FINLANDS JURISTFÖRBUND RY
Harri Lindberg
Hallituksen puheenjohtaja