Tuomarin eettisten ohjeiden valmistelutyöryhmän kuulemistilaisuus

Suomen Lakimiesliitto lausuu Tuomarin eettisten ohjeiden valmistelutyöryhmän kuulemistilaisuudessa 31.1.2011 seuraavaa.

Esityksen laatimisen periaatteista

Tuomarin eettisille ohjeille on selkeä tarve, työryhmän esille tuomista syistä. Otsikointivalinta ”eettiset periaatteet” on erinomainen ja kuvaa hyvin sitä, mitä näihin ”ohjeisiin” on järkevää sisällyttää ja mikä merkitys niillä on tarkoitus olla. Laatimisperiaatteissa on hyvin kuvattu se, miksi eettisten periaatteiden tulee syntyä ammattikunnan sisäisenä työnä ja että niiden syntymekanismin tulee varmistaa se, että niille on ammattikunnan sisäinen hyväksyntä. Prosessi vie oman aikansa, mutta sen läpikäyminen on välttämätöntä niin, että kaikki tuomarit voivat pyrkiä vaikuttamaan valittaviin periaatteisiin ja niiden sisältöön. Ammattikunnan ulkopuolisten tahojen kuuleminen taas on tärkeä osa siinä prosessissa, kun ammattikunta pohtii, ovatko sen periaatehahmotelmat kohdistuneet oikein. Kohderyhmä on rajattu onnistuneesti. Kaikkien kohteena olevien ryhmien tulee voida olla päättämässä sisällöstä.

Luonnokseen kirjatuista periaatteista

Kohderyhmä on siis valittu oikein. Tarkoitus on alkusanoissa ja johdannossa kuvattu hyvin. Valituista arvoista järjestyksessä seuraavat kommentit.

”Riippumattomuus” - keskeinen arvo - on määritelty hyvin.

”Koskemattomuus ja omistautuminen tuomarin työlle” ei ehkä otsikkona kuvaa kovin hyvin niitä tärkeitä arvoja, joita otsikon alla tekstissä on hyvin kuvattu.

”Arvostavuus” ja ”kunniallisuus” ovat niin erilaisia arvoja, että voisi harkita niiden sijoittamista omien otsikoiden alle; itse tekstit ovat hyvät.

”Puolueettomuus” – keskeinen arvo – on kuvattu erittäin havainnollisesti.

”Pidättyvyys ja harkitsevuus” on kuvattu hyvin.

”Esiintyminen”-osio on sinänsä kuvattu hyvin. Kun kuitenkin lopputuloksen ohella perustelut kiinnostavat asianosaisia ja yleisöä/julkisuutta, voisi ehkä miettiä, olisiko tarpeen kuvata, mitä tuomion perusteluilla ajetaan takaa. Herää myös kysymys, eikö omaa tuomiota koskevasta keskustelusta pidättäytymisen vastapainoksi voisi pikemminkin rohkaista tuomaria laatimaan tiedotetta silloin kun ratkaistaan yleisöä/julkisuutta poikkeuksellisen paljon kiinnostavaa asiaa. Hyvässä tiedotteessa tuomari ei joudu ”selittelemään” mitään, vaan ohjaamaan kiinnostuneita olennaisten ratkaisujen ja perustelujen äärelle.
”Kunnioitus ja kyky kuunnella” on mainio otsikointi tärkeässä asiassa.

”Tasapuolisuus”-arvon lopussa viitataan prosessinjohtoon. Pystyisikö (tai olisiko tarpeen) kuvata ”prosessinjohdon asianmukaisuutta” arvona, joka voisi pitää sisällään esim. sitä, että asiat tulevat käsitellyiksi asianmukaisesti, ettei mitään asiaan kuulumatonta sallita asiaan sotkettavan jne. Toisaalta prosessilajit eroavat toisistaan niin paljon, että yleisarvoa voi olla vaikea kuvata.

”Läpinäkyvyys” arvona on tärkeä. Pystyisikö sen sisällön sanana avaamaan omalla virkkeellään, ts. kuvaamaan mitä ”läpinäkyvyydellä” tarkoitetaan? Erikseen olisi syytä mainita tilanteesta, jossa oikeudenkäynti ei ole julkinen. Ainakin niin, että rohkaistaisiin harkitsemaan, voitaisiinko ja miksi voisi olla syytä tällaisessa tilanteessa laatia tuomiosta julkinen seloste.

”Ammattihyveet” on järkevää koota omaksi kokonaisuudekseen, vaikka jossain kohdin tulisikin toistoa ”arvoihin” nähden. Kohdissa ”lojaalisuus” ja ”humaanisuus” tekstit herättävät kysymyksiä, joihin kuulemistilaisuus antanee vastauksia.

Periaatteiden soveltamisesta käytännössä

”Periaatteiden soveltamisesta käytännössä” sijaan ”Esimerkkejä periaatteiden soveltamisesta käytännössä” voisi olla parempi otsikko. ”Esimerkkien” kertominen voisi poistaa eettisten periaatteiden ympäriltä tarpeetonta juhlavuutta ja osoittaa – kuten muistiossa on hyvin kuvattu – että ne on tarkoitettu arkeen. Kaikki ne esimerkit, jotka muistiossa on mainittu – poliittisesta toiminnasta suhtautumiseen lakimieskollegoihin – ovat varmuudella esimerkkikuvauksen arvoisia. Rajana on varmaankin se, että esimerkkien on syytä olla sellaisia, että tuomarikunta riittävän yksimielisenä pystyy asettumaan esimerkin kuvauksen taakse.

Sidosryhmien kuuleminen jatkotyössä

Eettisten periaatteiden tulee siis syntyä ammattikunnan sisäisenä työnä. Ammattikunnan ulkopuolisten tahojen kuuleminen on kuitenkin olennainen osa prosessia. Suomen Lakimiesliitto lausuu mielellään myös tämän tärkeän työn jatkovaiheissa.

SUOMEN LAKIMIESLIITTO – FINLANDS JURISTFÖRBUND RY

Harri Lindberg
Hallituksen puheenjohtaja