Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi syyttäjälaitoksesta

Lakimiesliitto kiinnittää lausunnossaan huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

Asetuksen 13 §:ssä säädettäisiin kihlakunnansyyttäjien tehtävistä erikois- ja avainsyyttäjinä. Sen 1 momentin mukaan Valtakunnansyyttäjänvirasto voisi syyttäjänviraston esityksestä määrätä syyttäjän toimimaan oman erikoistumisalueensa erikois- tai avainsyyttäjänä. Tämä menettelytapa on tulkittavissa siten, että asetuksen voimaantulon jälkeen kukaan muu kuin ko. syyttäjänvirastossa jo työskentelevä syyttäjä ei olisi kelpoinen hakeutumaan erikois- tai avainsyyttäjän tehtävään. Tämä sulkisi esimerkiksi tuomarit tai asianajajat ja muut asiamiehet täysin rekrytointiprosessin ulkopuolelle. Käytännössä on esimerkkejä tilanteesta, jossa tuomari on hakeutunut erikoissyyttäjäksi ja tullut valituksi. Kun valtiotyönantaja korostaa yhtenä toimintaohjeenaan urakiertoon ja eri virastojen väliseen liikkuvuuteen kannustamista, on asetusehdotuksen 13 §:ssä esitetty menettelytapa täysin päinvastainen.

Säädöstä olisikin syytä selventää erityisesti tältä osin, jotta myös muut kuin syyttäjät voivat hakea erikoissyyttäjän tehtävää.

On myös arveluttavaa syyttäjien riippumattomuuden kannalta, jos yhteiskunnallisesti erittäin merkittäviä rikosasioita hoitavat määräaikaiset syyttäjät. Tämä tilanne toteutuu, mikäli asetuksen 13.1 § tulee voimaan esitetyn kaltaisena. Tämänlaatuisen asian säätäminen asetustasolla määräaikaisille viranhoitajille ei edistä riippumattomuutta syyttäjäntoimessa. Painopisteen pitäisi ehdottomasti olla vakinaisissa viranhaltijoissa.

Kunnioittavasti,

SUOMEN LAKIMIESLIITTO – FINLANDS JURISTFÖRBUND RY

Jorma Tilander
Toiminnanjohtaja