Lausuntonaan oikeusministeriön mietintöön Hovi- ja hallinto-oikeusverkoston kehittäminen Suomen Lakimiesliitto esittää seuraavaa:

Tuomioistuinverkoston kattavuuden tulee olla riittävä

Tuomioistuinverkoston pitää kattaa koko maa siten, että kansalaisten etäisyydet tuomioistuimiin eivät ole kohtuuttoman pitkiä. Tämä pätee erityisesti käräjäoikeuksiin, mutta myös pääsääntöisesti muutoksenhakutuomioistuimina toimiviin hovi- ja hallinto-oikeuksiin. Vaikka kyse on muutoksenhakutuomioistuimista, joissa suullisia pääkäsittelyjä järjestetään vähemmän kuin alioikeuksissa, ei esitettyä mallia tarkasteltaessa voi välttyä ajatukselta, että joissain osissa Suomea etäisyydet hovi- ja hallinto-oikeuksiin kasvavat kohtuuttoman pitkiksi. Kyse on asiakkaan näkökulmasta oikeuden saatavuudesta ja siitä kansalaiselle aiheutuvista kustannuksista. Oikeuden saatavuuteen vaikuttaa myös asianajopalveluiden saatavuus ja hinta. Tuomioistuinten lakkauttamisella ja etäisyyksien kasvattaminen vaikuttaa negatiivisesti myös tällä oikeuslaitoksen sektorilla.

Tulisi myös harkita, olisiko siitä etua tuomioistuinlaitokselle, että hovi- ja hallinto-oikeudet sijaitsisivat samoissa kaupungeissa. Tällöin olisi mahdollista toteuttaa tuomarikiertoa. tuomioistuinten välillä. Tästä voisi olla tuomareille hyötyä ammatillisen kehittymisen muodossa. Tuomareiden olisi mahdollista hankkia laaja-alaista prosessiosaamista ja tuomarikierrolla saattaisi olla myös positiivisia vaikutuksia työmotivaatioon.

Suurten yksiköiden tehokkuudesta ei ole selkeää näyttöä

Tausta-ajatuksena tehdyille esityksille on tuomioistuinlaitoksen tehokkuuden parantaminen. Tämä on luonnollisesti kannatettava tavoite, mutta mietinnöstä ei selviä, miksi juuri esitetyn kokoisia tuomioistuimia pidetään kaikkein tehokkaimpana vaihtoehtona. Esitettyjen tilastojen valossa pienemmät yksiköt eivät ole välttämättä lainkaan tehottomampia kuin nyt esitetyn kokoiset. Mikäli hovi- ja hallinto-oikeusverkostoissa tehdään uudistuksia ja taloudellisia säästöjä saadaan aikaan, säästyneet resurssit pitää luonnollisesti täysimääräisinä investoida tehokkuuden parantamiseen eikä vain toiminnasta säästämiseen. Tämä tarkoittaa investoimista lainkäyttöhenkilökunnan palkkaamiseen ja nykyistä tehokkaampiin työvälineisiin. Oikeanlaisilla resurssikohdennuksilla voidaan saada aikaan selkeitä tehokkuusparannuksia ja ehkäistyä oikeudenkäyntien viivästymisiä.

Ongelmallista tehokkuuden parantamisessa tämän mietinnön sisällön osalta on kuitenkin se, ettei mietinnöstä ilmene, mitä todellisia säästöjä tai tehokkuusparannuksia uudistuksella saadaan aikaan. Ennen kuin ehdotettuja uudistuksia lähdetään toteuttamaan, tulee oikeusministeriön esitellä selkeä euromääräinen arvio siitä, kuinka paljon nykyiseen verrattuna säästetään esimerkiksi tilakustannuksissa ja kuinka paljon tulee lisäkuluja esimerkiksi lisääntyneinä matkustus- ja muina etäisyyksien kasvamiseen liittyvinä kustannuksina. Matkakäräjien kasvava määrä tulee luonnollisesti huomioida henkilökunnan työajassa. Mikäli kustannussäästöjä halutaan, Lakimiesliitto pitäisi parempana esimerkiksi videoneuvottelu- ja tallentamistekniikkaan panostamista.

Hallinto-oikeusverkostoon liittyviä erityispiirteitä

Hallinto-oikeusverkostoa uudistettiin vain noin 10 vuotta sitten ja silloin lakkautettiin neljä hallintotuomioistuinta. Näyttää hieman erikoiselta, että silloin vakaan harkinnan jälkeen toteutettu uudistus ei vähentämisten osalta olekaan enää riittävä, vaan työryhmä ehdottaa hallinto-oikeuksien määrän edelleen vähentämistä. Täytyy myös muistaa, että lastensuojeluasioissa hallinto-oikeus tekee ensimmäisen hallinnollisen päätöksen. Tämä asettaa tiettyjä vaatimuksia sille, että etäisyydet tuomioistuimeen eivät muodostu kohtuuttomiksi kansalaisten kannalta. Hallinto-oikeuksilta edellytetään nykyään myös aikaisempaa enemmän suullisia käsittelyjä. Tämä kehitys on ristiriidassa tuomioistuinten vähentämisen ja etäisyyksien kasvattamisen kanssa.

Henkilöstön asema on turvattava mahdollisissa uudistuksissa

Käytännössä mietinnön ehdotukset johtaisivat toteutuessaan siihen, että Kouvolan ja Rovaniemen hallinto-oikeuksien sekä Kuopion hovioikeuden noin sadan työntekijän on siirryttävä työskentelemään toisella paikkakunnalla tai sijoituttava muihin tehtäviin. Perhesuhteet ja muut vastaavat syyt saattavat aiheuttaa sen, että siirtyminen satojen kilometrien päähän nykyisestä toimipaikasta on erittäin hankalaa. Seurauksena on koulutetun, kokeneen ja osaavan henkilöstön hakeutumista työskentelemään tuomioistuinlaitoksen ulkopuolelle. Henkilöstökadosta aiheutuvat kustannukset voivat kohota korkeiksi, sekä taloudellisesti että toiminnallisesti.
Lakimiesliitto edellyttää myös henkilöstön aseman turvaamista mahdollisissa muutostilanteissa. Jos hanke toteutetaan, siinä on oltava riittävän pitkä siirtymäaika, jotta mahdollisesti uudelle paikkakunnalle työskentelemään siirtyvät voivat varautua siirtymiseen ja jotta niille, jotka eivät siirry, voidaan hakea uusi tehtävä joko tuomioistuinlaitoksen tai muun valtionhallinnon palveluksessa. Näin olemassa oleva osaaminen saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Uudistus ei toteutuessaan saa johtaa irtisanomisiin. Päinvastoin, tilakustannuksista mahdollisesti saatavien säästöjen on aiemmin mainitulla tavalla tuotava lisäinvestointeja lainkäyttöhenkilökunnan määrään ja työvälineiden laatuun.

Kunnioittavasti,

SUOMEN LAKIMIESLIITTO – FINLANDS JURISTFÖRBUND

Jorma Tilander
Toiminnanjohtaja