LAKIMIESLIITON HISTORIAA

Suomen Lakimiesliitto on perustettu 16.11.1944. Perustajajäseniä olivat Suomalainen Lakimiesyhdistys, Juridiska Föreningen, Korkeimpien oikeuksien tuomarien yhdistys, Suomen Hovioikeuksien tuomarien yhdistys, Suomen Kihlakunnantuomarien yhdistys, Suomen Asianajajaliitto ja Nuoret Lakimiehet. Perustamiskokouksessa päätettiin, että Lakimiesliiton tarkoitus on toimia maan lakimiesyhdistysten yhdyssiteenä ja ajaa lakimieskunnan yhteisiä etuja.

Perustamiseen johtivat muutokset työmarkkinakentällä, mikä vaati osallistumista valtiosektorilla käytyihin neuvotteluihin. Toisaalla nuori juristikunta tarvitsi etujensa turvaajaksi vahvaa edunvalvojaa. Kaikkia lakimiehiä kosketti aikakauden poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne, mikä edellytti lakimieskunnan identiteetin vahvistamista ja yhteenkuuluvuuden tunteen lujittamista.

Akavaa perustamassa

Lakimiesliitto vaikutti keskeisesti Akavan perustamiseen. Akateemis-ammatillinen valtuuskunta perustettiin Lakimiesliiton johdolla joulukuussa 14.12.1950. Perustamishetkellä Lakimiesliitto oli suurin Akavan jäsenjärjestö 2590 jäsenellään (2011 yli 15000 jäsentä).

Kaarlo Kairan rooli Akavan perustamisessa oli merkittävä. Hän toimi Lakimiesliiton puheenjohtajana 1953-63 ja varapuheenjohtajana 1944-1946.

Edunvalvonnan kehityskaari

Lakimiesten keskinäinen yhteydenpito ja yhteistyö ovat aina olleet luontevia erityisesti samaa työtä tekevien keskuudessa. Tuomarien, syyttäjien ja asianajajien yhdistykset ovat nostaneet esille ammattialaa koskevia erityiskysymyksiä ja valvoneet etujaan. Sen sijaan koko lakimieskunnan ääntä käyttävää tahoa ei ennen liiton perustamista ollut. Virkamiesten etujen valvominen oli alkuvaiheen konkreettista edunvalvontaa, mutta sen lisäksi liitolla on perustamisesta lähtien ollut tehtävänä ammattikunnan identiteetin kehittäminen. Tämä tehtävä jatkuu yhä. Lakimiesten määrän lisääntyminen ja sukupuolijakauman tasapainottuminen ovat tehneet jäsenkunnasta vuosi vuodelta heterogeenisemman, mikä on vaikuttanut myös edunvalvonnan tarpeisiin. Esiin on noussut esimerkiksi palkkatasa-arvo.

Liiton antama alkusysäys Akavan perustamiselle kertoi siitä, että oli ymmärretty edunvalvonnan kehittämisen ja yhteistyön merkitys. Akavan kehittyminen nykyisenkaltaiseksi vahvaksi etujärjestöksi ei tapahtunut hetkessä, mutta toiminnan vakiinnuttua Akavasta on tullut merkittävä vaikutuskanava Lakimiesliitolle. Sen lisäksi ammatillista edunvalvontaa on alusta asti tehty myös liiton omin voimin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lakimiehet kohtaavat työelämässä usein tilanteita, joissa avustaminen vaatii lakimiehen työn luonteen syvällistä ymmärtämistä. Lakimiesliitto on osoittanut erityisesti tarpeellisuutensa tarjoamalla tukea näissä tilanteissa.

Oikeuspoliittinen edunvalvonta on tärkeä osa liiton toimintaa. Perustamisesta lähtien liitto on ottanut kantaa oikeudellisiin kysymyksiin. Kommentteja ja kannanottoja valmistellessa on pystytty hyödyntämään laajaa sidosryhmäverkostoa sekä jäsenjärjestöjen osaamista. Liittoon palkattiin vuonna 2007 oikeuspoliittinen asiamies tehostamaan oikeuspoliittista edunvalvontaa.

Koulutuspoliittinen edunvalvonta on lakimiehille myös ammatillista edunvalvontaa, sillä riittävä muttei ylimitoitettu lakimiesten tarjonta on hyvä lähtökohta neuvoteltaessa työn ehdoista. Näihin kysymyksiin liitto on ottanut aina tarpeen mukaan kantaa. Vuonna 1995 toimintaa tehostettiin perustamalla koulutuspoliittinen valiokunta ja muutama vuosi myöhemmin varaamalla työntekijäresurssia koulutuspoliittiseen edunvalvontaan.

Koulutustoimintaa tarpeeseen

Lakimiesten täydennyskoulutusta on liitto tarjonnut jäsenilleen jossain muodossa perustamisesta lähtien. Toiminta tehostui vuonna 1958, kun Lakimiesliiton järjestämät Lakimiespäivät ja lakimiesten jatkokoulutus yhdistettiin toisiinsa. Vuosina 1958–1966 Lakimiespäivät olivat mittavia, kaksipäiväisiä koulutustilaisuuksia. Näiden rinnalla liitto järjesti myös muita koulutustilaisuuksia, koska kysyntää täydennyskoulutukselle oli paljon ja koulutuksen tarjoajia vähän.

Lakimiesliiton Koulutuskeskus perustettiin 1970 tehostamaan koulutustarjonnan hallinnointia. Vuonna 1983 Koulutuskeskuksen toiminta siirrettiin vuonna 1958 perustettuun liiton omistamaan Lakimiesliiton Kustannus Oy:öön. Vähitellen koulutustoiminta siirtyi liiton välittömän toiminnan ulkopuolelle Kauppakaari-yhtymäksi muuttuneen Lakimiesliiton Kustannuksen kehittäessä toimintaansa ja laajentuessa.

Jäsenten yhteydenottojen perusteella myös omaa koulutustarjontaa tarvittiin. Liitto vastasi tarpeeseen aloittamalla vuonna 2005 jäsenille maksuttoman urakoulutustoiminnan Lakimiesliiton Urakoulutus -nimikkeen alla. Toiminta jatkuu nykyäänkin.

Julkaisijana

Lakimiesliitto julkaisi 1950-luvulta alkaen Suomen Laki -teosta, jonka julkaisu siirrettiin liiton omistamalle kustannusyhtiölle Kauppakaari Oy:lle.
Oikeudellisen alan kirjallisuutta on julkaistu vuodesta 1948 alkaen, jolloin perustettiin Lakimiesliiton kirjasarja – Finlands Juristförbunds skriftserie. Julkaisutoiminnan lähtökohta oli aatteellinen, mutta se oli myös jäsenpalvelua, sillä jäsenille kirjoja myytiin alennuksella. Kirjallisuuden julkaisutoiminta eriytettiin vuonna 1958 Lakimiesliiton Kustannus Oy:öön. Vuonna 1986 Lakimiesliiton Kustannuksen nimi muuttui Kauppakaari -yhtymäksi, johon liitettiin myös muita yhtiöitä. Kauppakaari listautui pörssiin 1996. Sittemmin Kauppaari Oy on siirtynyt Talentum Oyj:lle. Vuodesta 2009 alkaen Lakimiesliiton Kustannus ja Lakimiesliiton koulutus -tavaramerkit on siirretty Helsingin seudun kauppakamarille liiton ja kauppakamarin solmiman sopimuksen mukaisesti.

Liiton oma lehti Lakimiesuutiset on ilmestynyt vuodesta 1945 alkaen, jolloin lehden nimi oli Suomen Lakimiesliiton Tiedoituksia – Finlands Juristförbunds Meddelanden. Suomenkielinen nimi muutettiin nykyiseksi vuonna 1966: Lakimiesuutiset – Juristbladet, ja vuonna 1983 myös ruotsinkielinen nimi muuttui nykyisin käytössä olevaksi (Juristnytt). Aiemmin ruotsinkielinen nimi oli ollut varattu alan riikinruotsalaiselle lehdelle. Lehden julkaisijana on aina toiminut Lakimiesliitto. Vuodesta 2004 lähtien ulkoistuskumppanina on toiminut MCI Press Oy, joka vastaa muun muassa lehden ulkoasusta.

Lakimiesliiton perustamista käsittelevän neuvottelukokouksen pöytäkirja 8.1.1944 (pdf)
Lakimiesliiton perustamista käsittelevä kokous pöytäkirja 15.5.1944 (pdf)
Lakimiesliiton perustamiskokouksen pöytäkirja 16.11.1944 (pdf)
Lakimiesliiton hallituksen kertomus I toimintakaudelta 24.5.1945 (pdf)
Suomen Lakimiesliitto 10-vuotias (pdf)

Ote Lakimiesliiton perustavan kokouksen pöytäkirjasta

Lakimiehiä vuonna 1943