LAUSUNTO: Soveltumattomuuteen ratkaisuja

Tiivistelmä

Suomen Lakimiesliitto pitää ongelmallisena, että

• esitysluonnos ei täytä perusoikeuksien rajoittamisen edellytyksiä rajoittamisen laintasoisuuden, täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden eikä rajoittamisen välttämättömyyden ja kohtuullisuuden osalta.
• esitysluonnos ei selvitä, mitä esitettävällä lainsäädännöllä tosiasiallisesti turvataan
• esitettävä opiskeluoikeuden peruuttaminen on luonnoksen perusteluista huolimatta opiskelijaan kohdistuva sanktio
• opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytykset on kirjattu liian väljästi
• opiskelijan oikeusturva on heikompi, häneen kohdistuvat seuraamukset ovat raskaampia ja niiden edellytykset vähäisempiä kuin vastaavassa tilanteessa olevalla työntekijällä. Opiskeluoikeus voitaisiin esitysluonnoksen mukaan peruuttaa pysyvästi syillä, jotka eivät vie ammatissa toimivalta henkilöltä oikeutta harjoittaa ammattiaan
• esitys pyrkii ratkomaan työelämän turvallisuuteen liittyviä ongelmia koulutusjärjestelmään kohdistuvan sääntelyn avulla.

Suomen Lakimiesliitto katsoo, että

• opiskeluoikeuden peruuttamisen sijaan ammatissa toimimiseen liittyvään turvallisuuden vaarantumiseen voidaan tehokkaammin puuttua järjestelmällä, jossa opintojen yhteydessä suoritettava soveltuvuuden arviointi liitetään suoraan ammatinharjoittamisen sääntelyyn
• turvallisuuden vaarantumiseen opintojen aikana tulee puuttua opiskelijan kurinpidon määräaikaisella erottamisella
• opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja pysyvään erottamiseen liittyvät säännökset tulee poistaa esityksestä
• opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytyksiä tulee tarkentaa siten, että ne ovat täsmällisiä ja yhdenmukaisia ammatinharjoittamiseen liittyvän sääntelyn kanssa ja ne liitetään ammatinharjoittamisen valvontaan
• soveltuvuuden arvioinnin yhdenmukaisuuden varmistamiseksi opetusministeriön yhteyteen perustetaan riippumaton lautakunta.

LAUSUNTO: Soveltumattomuuteen ratkaisuja

Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry kunnioittavasti lausuu opetusministeriön Soveltumattomuuteen ratkaisuja –työryhmän 21.8.2009 päivätystä luonnoksesta hallituksen esitykseksi seuraavaa.

Yleistä

Lakimiesliitto pitää perusteltuna, että opetusministeriö on ryhtynyt toimiin, joilla pyritään varmistamaan opiskelijoiden turvallisuus opinnoissaan. Opiskelijaturvallisuus sekä potilaiden ja asiakkaiden turvallisuus opintoihin liittyvässä työharjoittelussa ovat hyvin tärkeitä kysymyksiä ja niiden turvaamiseen tulee kiinnittää vakavaa huomiota.

Esitysluonnos sivuaa keskeisiltä osin koulutuksen ja työelämän suhdetta sekä yleiseen rangaistuskäytäntöön ja oikeuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä, minkä takia esitysluonnoksella on laajempaa kiinnostavuutta ja merkittävyyttä nyt esitetyn sääntelyn soveltamisalan rajojen yli.

Lakimiesliitto on kuitenkin huolestunut siitä, että nyt lausunnolla olevaan esitykseen sisältyy useita vakavia periaatteellisia ja käytännöllisiä ongelmia, jotka eivät edistä edellä esitetyn perustavoitteen toteutumista sekä vaarantavat opiskelijan perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen.

Luonnostelluilla säädöksillä on tiivis yhteys kansalaisen perustuslailla taattuihin perusoikeuksiin. Lakimiesliitto katsoo, että luonnos ei riittävällä tavalla ota huomioon kansalaisten perusoikeuksia eivätkä esitetyt rajoitukset perusoikeuksiin ole kaikilta osin perusteltuja.

Esitysluonnos kärsii kokonaisuudessaan siitä, että pykälämuotoilut ja niiden perustelut eivät kohtaa. Varsinainen lakiteksti on hyvin avoin kun sen perustelut perustelisivat muotoiluiltaan huomattavasti tiukempaa lakia. Lakimiesliitto katsoo, että näiltä osin kyse on pyrkimyksestä perusteluilla säätämiseen.

Liitto keskittyy seuraavassa lausunnossa luonnoksen periaatteellisesti merkittäviin ratkaisuihin, mutta kommentoi myös eräitä pienempiä lainsäädäntöteknisiä ratkaisuja.

Perusoikeuksien rajoittaminen

Esitysluonnoksen mukaan ”Ehdotuksia on tarkasteltava mm. perustuslain yhdenvertaisuutta, yksityiselämän suojaa, sivistyksellisiä oikeuksia, elinkeinovapautta ja oikeusturvaa koskevien oikeuksien näkökulmasta.”

Perustuslain 16 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityistarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta.

Perusoikeuden rajoituksen tulee perustua lain tasoiseen säännökseen ja sen tulee olla täsmällinen ja tarkkarajainen. Perusoikeutta on mahdollista myös rajoittaa lailla ainoastaan niissä tapauksissa, joissa se on välttämätöntä tavoitellun tarkoituksen saavuttamiseksi

Lakimiesliitto katsoo, että luonnos ei kaikilta osin täytä keskeisiä perusoikeuksien rajoittamisen edellytyksiä.

Täsmällisyys ja tarkkarajaisuus

Luonnoksen perusteluissa esitetään, että ”Opiskeluoikeutta voidaan rajoittaa vain, mikäli terveydentila tai muu henkilöön liittyvä seikka objektiivisesti arvioiden estää opinnot ja voisi vaarantaa muiden henkilöiden turvallisuutta.”

Lakimiesliitto katsoo, että esitetyt säädökset eivät vastaa esitettyä rajausta, eivätkä toimenpiteet rajoitu tapauksiin, joissa opinnot objektiivisesti arvioiden estyvät tai muiden henkilöiden turvallisuus vaarantuisi. Kumpikin puute erikseen on merkittävä ja yhdessä ne heikentävät merkittävästi esityksen perusteita.

Esitetty sääntely ei rajoitu opiskeluoikeuden peruuttamiseen tapauksissa, joissa opiskelut estyvät vaan peruuttamisen edellytykset liittyvät suoraan siihen, millaisiin tehtäviin koulutus pääasiallisesti opiskelijoita valmentaa. Opiskeluoikeuden peruuttamisen ehtojen soveltaminen on luonnoksessa rajattu tapauksiin, joissa ”tutkintoon johtavat opinnot edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä tai niihin liittyy potilas-, asiakas- tai liikenneturvallisuutta taikka yleistä turvallisuutta koskevia vaatimuksia” ja ammatillisen koulutuksen osalta tapauksiin, joissa ”tutkintoon johtavat opinnot tai ammatissa toimiminen edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä tai niihin liittyy potilas-, asiakas- tai liikenneturvallisuutta taikka yleistä turvallisuutta koskevia vaatimuksia.”

Tehty rajaus ei rajoitu opintojen aikaisiin turvallisuusuhkiin, vaan pykälää voidaan soveltaa myös tapauksissa, joissa opiskelija on jo suorittanut ne osat tutkinnosta, joissa edellytetään alaikäisten parissa työskentelyä tai niihin liittyy potilas-, asiakas- tai liikenneturvallisuutta taikka yleistä turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Sama pätee opintoihin liittyvään harjoitteluun, joka voi myös olla jo suoritettu, mutta jonka sisältyminen tutkintovaatimuksiin mahdollistaa pykälän soveltamisen. Opintojen aikaisen turvallisuuden vaarantumisen estäminen toteutuisi soveltamisalan rajaamisella tapauksiin, joissa turvallisuusuhat liittyvät sellaisiin opintoihin tai harjoitteluihin, jotka opiskelijan on vielä suoritettava voidakseen suorittaa tutkinnon.

Mielenkiintoista on myös se, että yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että pykälän 1 momentin 1 kohta voisi tulla sovellettavaksi ”tapauksissa, joissa opiskelija ei ohjauksesta huolimatta saa harjoittelujaksoaan hyväksytysti suoritettua […] Tällöin yliopistolla olisi mahdollisuus harkita opiskeluoikeuden poistamista.” Sitä, miksi tapauksissa, joissa turvallisuuden vaarantuminen estää tutkinnon edellyttämien opintojen suorittamisen, on tarpeen erikseen estää valmistuminen opiskeluoikeuden peruuttamisella, ei perustella.

Ainoa soveltamisalaa rajaava kriteeri onkin myös ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen osalta se, millaisiin tehtäviin koulutuksen suorittaneet pääsääntöisesti työllistyvät ja millaiseksi koulutuksen rakenne on suunniteltu. Opiskeluoikeus voidaan säännöksen perusteella peruuttaa henkilöltä, joka on jo suorittanut kaikki osat tutkinnostaan, joissa asiakas- ja potilasturvallisuus saattaisivat vaarantua ja joka suuntautuu työelämässä tehtäviin, jossa ei ole tekemisissä asiakas- ja potilasturvallisuuden kanssa.

Esitetyn sääntelyn tosiasiallisena seurauksena voi yksittäiselle henkilölle olla elinikäinen este hakeutua tietylle alalle, vaikka opiskelijan aikaisemmat ongelmat olisi ratkaistu. Tämän tyyppinen oikeusistuimen ulkopuolinen tuomiovallan käyttö ei sovi luontevasti oppilaitoksille.

Muiden henkilöiden turvallisuuden vaarantumisen suhteen sääntely taas ei kykene erottelemaan henkilöitä, jota voivat tosiasiallisesti vaarantaa muiden henkilöiden turvallisuuden. Esityksen mukaan opiskeluoikeuden peruuttamisella voitaisiin estää henkilöä suorittamasta tutkintoa, jolla hän voisi hakea tehtäviä, joissa toimiessaan hän voisi vaarantaa asiakas- tai potilasturvallisuuden. Tähän vaikutusketjuun liittyy jo nyt suuri joukko erilaisia normeja, joilla asiakas- ja potilasturvallisuus pyritään turvaamaan.

Perusoikeuksien rajoittamisen edellytykset on kirjattu hyvin yleisesti. Esitys ei rajoitu tapauksiin, joissa opinnot estyvät ja on kohtuuttoman laajasti rajattu muiden henkilöiden turvallisuuden suojaamisen osalta.

Lakimiesliitto katsoo, ettei esitysluonnos täytä perusoikeuksien rajoittamiselle asetettua täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimusta.

Rajoituksen laintasoisuus

Luonnoksessa esitetään, että ”Opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytykset on tarkoin lueteltu laissa”, mikä vastaisi vaatimusta perusoikeuksien rajoittamisesta laintasoisella säännöksellä.

Lakiluonnos määrittelee kuitenkin opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytykset hyvin yleisluontoisesti. Jopa esityksen yksityiskohtaiset perustelut määrittelevät peruuttamisen edellytykset yksittäisten, hyvin yleisluontoisten esimerkkien tarkkuudella siten, ettei esityksestä käy ilmi, missä opiskeluoikeuden peruuttamiseen johtavan toiminnan raja kulkee.

Lakimiesliitto pitää myös hyvin ongelmallisena ratkaisua, jossa niitä aloja, joilla opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyviä säännöksiä voitaisiin soveltaa, ei ole määritelty tarkemmin laissa. Liitto pitää välttämättömänä, että ne koulutusalat ja -ohjelmat, joilla säännöstä voidaan soveltaa, kirjataan lakiin.

Luonnoksessa esitetty sääntely käytännössä delegoi perusoikeuksien rajoittamisesta päättämisen oppilaitoksille. Tämä on selvässä ristiriidassa sen kanssa, että yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla.

Suhteellisuus

Täyttääkseen perusoikeuksien rajoittamiselle asetetun suhteellisvaatimuksen tulee rajoitusten olla välttämättömiä hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi siten, ettei tavoite ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin, eikä rajoitus saa mennä pidemmälle kuin on perusteltua ottaen huomioon rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painavuus suhteessa rajoitettavaan oikeuteen.

Luonnoksessa esitetään esitetyn sääntelyn täyttävän suhteellisuusperiaatteen vaatimukset, koska ”Opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytykset on tarkoin lueteltu laissa ja peruuttamista koskevaan päätökseen saisi hakea muutosta.” Kuten edellä on todettu, ei opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytyksiä ole tarkoin lueteltu laissa, eikä esitetty peruste kestä kriittistä tarkastelua.

Lakimiesliitto pitää vakavana puutteena, ettei esitetylle perusoikeuksien rajoittamisen suhteellisuudelle esitetä tyydyttäviä perusteita.

Välttämättömyys

Perusoikeuksien rajoittamisen rajoitus, ettei tavoite ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin, sisältää vaatimuksen, että sääntelyllä voidaan saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Esitysluonnokseen ei sisälly perusteita, joiden perusteella luonnoksessa esitettyä sääntelyä voitaisiin pitää tehokkaana tapana saavuttaa sääntelylle esitetyt tavoitteet.

Luonnos sivuuttaa pitkälti ne ongelmat, jotka esitetyn kaltaiseen ennaltaehkäisevään rangaistusluontoiseen puuttumiseen liittyvät. Esitysluonnos huomioi mahdollisuuden, että kaikkia ongelmatapauksia ei voida etukäteen tunnistaa, todetessaan, että ”[opiskelijav]alintaprosessilla ja soveltuvuuskokeilla ei myöskään voida estää vasta koulutuksen aikana esiin tulevia ongelmia.” Luonnoksessa kuitenkin oletetaan, että opintojen aikana ilmeneviin ongelmiin perustuva puuttuminen on tehokas ja kohtuullinen tapa puuttua myöhemmän työelämän ongelmiin.

Perusteluissa ei tyydyttävästi huomioida sitä, että soveltumattomuus alalle voi ilmetä vasta opiskelijan valmistuttua ja siirryttyä työelämään. Karsimalla opiskelijoita soveltumattomuuden perusteella opiskeluaikana ei voida poissulkea kaikkia ongelmatapauksia. Toisenkin suuntainen kehitys on mahdollista. Saatuaan opintonsa päätökseen ja aikuistuttuaan henkilö voi olla hyvinkin sovelias alalle.

Sitä, onko esitetty sääntely tehokasta ja kohtuullista, voidaan arvioida vain, jos tiedetään missä määrin opintojen aikaiset soveltumattomuusongelmat ennustavat työelämän ongelmia.

Jos suuri osa työelämän turvallisuusongelmista ilmenee henkilöillä, jotka eivät ole opintojensa aikana antaneet merkkiä siitä, etteivät olisi soveltuvia alalle, ja jos vain pieni osa henkilöistä, jotka ovat opintojensa aikana osoittaneet soveltumattomuuteen viittaavia piirteitä, aiheuttaa turvallisuusongelmia työelämässä, ei opintoaikana ilmenevään soveltumattomuuteen perustuva puuttumiskäytäntö ole tehokas tai kohtuullinen. Tässä tilanteessa rangaistaisiin yksilöitä, jotka eivät todennäköisesti tule aiheuttamaan ongelmia sekä jätettäisiin tunnistamatta tapauksia, joissa ongelmia voi hyvinkin ilmetä.

Esitetyn puuttumisjärjestelmän arviointi edellyttää määrällistä tietoa siitä, miten hyvin opinnoissa ilmenevät soveltumattomuuteen viittaavat piirteet ennustavat asiakas- tai potilasturvallisuuden vaarantamista työelämässä. Mitään tähän liittyvää arviota tai tietoa ei työryhmän esitykseen sisälly, ja esitetty järjestelmä nojaa tiedon sijaan vain lujaan uskoon. Luotettavaa tietoa, jonka perusteella esitetyn sääntelyn voitaisiin perustellusti katsoa voivan saavuttaa tavoitteensa, ei esitykseen sisälly.

Kohtuullisuus

Luonnoksessa katsotaan edelleen, että ”Esitykseen sisältyvä ehdotus opiskeluoikeuden peruuttamisesta pyrkii estämään sen, että alalle selvästi soveltumaton opiskelija valmistuisi ammattiin, jossa hänellä ei ole edellytyksiä toimia. Rajoitus on vähäinen ottaen huomioon, että henkilö voi edelleen hakeutua opiskelijaksi muulle alalle ja valita itselleen toinen ammatti.”

Lakimiesliitto ei voi yhtyä tähän käsitykseen.

Esitetty sääntely mahdollistaa selvästi myös opiskeluoikeuden viemisen henkilöltä, joka on hyväksytysti suorittanut kaikki opinnot sekä niihin liittyvät harjoittelut, joissa voisi joutua tekemisiin asiakas- ja potilasturvallisuuden kanssa, eikä suuntaudu sellaisiin tehtäviin työmarkkinoilla.

Lakimiesliitto katsoo, ettei esimerkiksi tutkijaksi suuntautuvan henkilön ohjaaminen toiselle alalle ole vähäinen rajoitus tapauksissa, joissa henkilö katsotaan soveltumattomaksi kyseisten alojen asiakas- tai potilaspalvelutehtäviin.

Suhteellisuuden toteutumisen kannalta on myös hyvin ongelmallinen luonnoksessa esitettyjen opiskelijaan kohdistuvien seuraamusten suhde vastaavassa tilanteessa olevaan alan ammatissa toimivaan henkilöön kohdistuviin seuraamuksiin.

Kun esitettyä sääntelyä ei voida pitää tehokkaana eikä esitykseen sisältyviä perusoikeuksien rajoituksia välttämättöminä eikä kohtuullisina, ei esityksen voida katsoa myöskään olevan suhteellisuusvaatimuksen mukainen. Tältä osin perusoikeuksien rajoittamisen edellytykset eivät siis täyty.

Taannehtiva rankaiseminen

Perustuslainmukaisuuden tarkastelusta puuttuu tarkastelu suhteessa perustuslain 8 §:ään, jonka mukaan ”Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi.”

On kyseenalaista, voitaisiinko opiskeluoikeus peruuttaa ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn rikoksen perusteella, vaikka opiskeluoikeuden peruuttamista ei käsitelläkään kurinpitotoimenpiteenä.

Mitä turvataan

Työryhmän esityksen perustavaa laatua oleva ongelma on sinä, ettei luonnoksessa selvitetä kunnolla sitä, mitä esitettävällä säädännöllä tosiasiallisesti turvataan.

Perusteluissa esitetään, että sääntelyllä annettaisiin oppilaitoksille keinoja puuttua tilanteisiin, ”joissa opiskelijan soveltumattomuus alalle vaarantaa potilas-, asiakas- tai liikenneturvallisuuden tai on uhkana alaikäisten turvallisuudelle opinnoissa, niihin liittyvässä harjoittelussa tai myöhemmin ammatissa toimiessa. Tällaisessa tilanteessa oikea ratkaisu olisi ottaa pois opiskeluoikeus ja ohjata opiskelija toiselle soveltuvalle alalle.”

Ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen osalta opinto-oikeuden peruuttaminen olisi mahdollista ”kun tutkintoon johtavat opinnot edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä tai niihin liittyy potilas-, asiakas- tai liikenneturvallisuutta taikka yleistä turvallisuutta koskevia vaatimuksia.” Ammatillisen koulutuksen osalta rajaus on laajempi ja peruuttaminen olisi mahdollista myös tilanteissa, joissa ammatissa toimiminen ”edellyttää alaikäisten parissa työskentelyä tai niihin liittyy potilas-, asiakas- tai liikenneturvallisuutta taikka yleistä turvallisuutta koskevia vaatimuksia.”

Sekä perusteluissa että lakiluonnoksessa oppilaitokselle annettavien valtuuksien perusteina esiintyvät turvallisuusuhat a) opinnoissa, b) opintoihin liittyvässä harjoittelussa sekä c) myöhemmin ammatissa toimiessa. Näiden uhkien käsitteleminen yhtenä kokonaisuutena johtaa hyvin ongelmallisiin ratkaisuihin.

Ammatti ja koulutus

Työryhmän esitys lähtee oletuksesta, että koulutus johtaa tiettyyn, tarkkarajaiseen ammattiin, jolloin ammatissa toimimisen ongelmia voidaan estää jo opiskeluvaiheessa. Tämä pätee myös ammattikorkeakoulutukseen ja yliopistokoulutukseen, joiden osalta esitetty kirjaus opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytyksistä on ammatillista koulutusta suppeampi ja rajoittuu opintojen aikaisiin turvallisuusuhkiin.

Todetessaan esitetyn perusoikeuksien rajoituksen vähäiseksi, esitys toteaa, että ”Rajoitus on vähäinen ottaen huomioon, että henkilö voi edelleen hakeutua opiskelijaksi muulle alalle ja valita itselleen toinen ammatti.”

Luonnos ei tunnista sitä, että mikään koulutus ei valmenna opiskelijaa yksinomaan tiettyyn, tarkkarajaiseen ammattiin, vaan samalla koulutuksella voidaan toimia hyvin erilaisissa ammateissa ja työtehtävissä. Myös aloilla, joilla koulutus selvästi valmentaa terveydenhuollon tai koulutuksen tehtäviin, joissa ollaan tekemisissä alaikäisten, potilaiden ja asiakkaiden kanssa, eivät alan yleisimmät työtehtävät ole suinkaan ainoita mahdollisia työtehtäviä alan tutkinnon suorittaneelle henkilölle. Ongelmallista alalle soveltuvuuden arvioinnissa jo alaa opiskelevan kohdalla on, että hänen lopullinen sijoittumisensa työelämään ei ole tiedossa. On paljon tehtäviä, jossa ei koulutuksesta huolimatta mietinnössä tarkoitettuja riskitekijöitä ole.

Esitetyssä muodossaan sääntelyn ongelma olisi, että henkilöä voitaisiin estää opiskelemasta alaa, jolta voidaan työllistyä tehtäviin, joissa ollaan tekemisissä asiakas- ja potilasturvallisuuden tai alaikäisten kanssa, vaikka ko. henkilö suuntautuisikin muihin samalla koulutuksella hoidettaviin työtehtäviin. Esityksen tulisikin perustella, miksi opinnoissa tietyn tyyppisiin työtehtäviin soveltumattomiksi havaittujen henkilöiden estäminen toimimasta ko. työtehtävissä ei ole riittävä toimenpide, vaan on tarpeen estää heitä suorittamasta tiettyä tutkintoa, jolla he voisivat työllistyä myös muihin tehtäviin.

Luonnoksessa ei perustella, miksi tietyssä ammatissa toimimisen estäminen vaatisi tutkinnon suorittamisen estämistä. Perustelematta jää, miksi opintojen aikaista soveltuvuuden arviointia ei voitaisi liittää ammatin aikaiseen valvontaan siten, että tietyn tutkinnon suorittamisen sijaan estettäisiin vain toimiminen sellaisissa tehtävissä, joissa asiakas- ja potilasturvallisuus voivat vaarantua. Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi ilmoituksella kyseisen alan ammatinharjoittajien valvonnasta vastaavalle taholle, kuten Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle.

Luonnoksessa on käsitelty tätä mahdollisuutta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston osalta, mutta se on hylätty toteamuksella, että ”koulutuksen hyväksytyn suorittamisen tulee merkitä myös kykyä toimia kyseisessä ammatissa.” Väitteen tueksi estetään, että ”Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto perustaa päätöksensä oppilaitoksen myöntämään todistukseen, eikä se saa muualta tietoa kyseisestä henkilöstä.” Tämä on myös luonnoksen ainoa kohta, jossa perustellaan suoraan esitykseen sisältyvää tutkinnon ja ammatinharjoittamisen tiivistä kytköstä.

Ammatin ja koulutuksen yhteyden osalta luonnoksessa ei huomioida luonnokseen sisältyvää esitystä, joka velvoittaisi oppilaitokset opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvien tietojen luovuttamiseen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Esitykseen sisältyvä oppilaitosten tiedonantovelvollisuus poistaa peruuttamissäädösten perusteeksi esitetyn rajauksen, jonka mukaan ”koulutuksen hyväksytyn suorittamisen tulee merkitä myös kykyä toimia kyseisessä ammatissa.”

Koska muuta perustetta myös tutkinnon suorittamisen estämiselle ei luonnokseen sisälly, on esitys opiskeluoikeuden peruuttamista koskeviksi säädöksiksi luonnoksen sisältämän tiedonantovelvollisuuden toteutuessa tarpeeton.

Turvallisuus harjoittelussa ja ammatissa toimimisessa

Toinen ongelma on työnjako oppilaitoksen ja työnantajan välillä estettäessä soveltumatonta henkilöä työskentelemästä tehtävissä, joissa hän voi vaarantaa asiakas- tai potilasturvallisuuden.

Jos henkilö voi työtehtävissään toimiessaan vaarantaa asiakas- tai potilasturvallisuuden, on työnantajalla käytännössä kaikilla aloilla jo nyt työoikeudellisen sekä muun yleisen ja alakohtaisen sääntelyn nojalla riittävät keinot, joilla ongelmaan voidaan puuttua. Sama pätee myös opintoihin liittyvään harjoitteluun, jossa sovelletaan pääsääntöisesti vastaavia turvallisuusnormeja kuin vastaavissa tehtävissä toimiviin työntekijöihin.

Ammatissa toimimiseen liittyviin riskeihin puuttumisessa työnantajalla on jo nykyisin tehokkaat keinot puuttua ongelmiin, jotka vaarantavat asiakas- tai potilasturvallisuuden. On hyvin kyseenalaista, voidaanko ammatissa toimimiseen liittyviin turvallisuusongelmiin puuttua tehokkaasti puuttumalla henkilöiden toimintaan ennen työuraa, opiskeluaikana. Pääsääntöisesti työtehtävissä ilmeneviin turvallisuusongelmiin tulisi vastata työnantajan toimenpiteillä.

Nyt esitetty järjestelmä vaikuttaisi ammatissa toimimiseen liittyvää asiakas- tai potilasturvallisuuden vaarantumista ehkäisevästi vain tapauksissa, joissa työnantajalla ei olisi riittävästi tietoa asiaan puuttumiseksi. Tästä seuraa, että esitetty järjestelmä on toimiva vain, jos oppilaitoksella katsotaan olevan merkittävässä osassa tapauksista työnantajaa paremmat edellytykset arvioida asiakas- ja potilasturvallisuudelle mahdollisesti koituvia riskejä.

Huomionarvoista on, että esitetyssä muodossaan opiskelijoihin kohdistettavat toimet eivät näytä soveltamisehdoiltaan ja seuraamusten mitoitukseltaan vastaavan esitettävän sääntelyn piirin kuuluvien alojen ammatissa toimimista koskevaa sääntelyä. Erityisesti huomiota kiinnittää se, että opinto-oikeus voidaan peruuttaa pysyvästi syillä, jotka eivät vie ammatissa toimivalta henkilöltä oikeutta harjoittaa ammattiaan.

Lakimiesliitto katsoo, että opiskelijan alalle soveltumattomuutta ilmaisevan tunnusmerkistön tulisi olla siten yhteneväinen ammatissa toimimiseen liittyvän sääntelyn ja yleisen oikeuskäytännön kanssa, etteivät opiskelijan valmistumista tai myöhempää ammatissa toimimista estäisi sellaiset seikat, jotka eivät johda ammatissa toimimisen estämiseen henkilöillä, joilla on jo oikeus ammatin harjoittamiseen. Lakimiesliitto ei pidä perusteltuna, että syntyy tilanteita, joissa tutkinnon suorittaminen tai ammatissa toimiminen estyy tapauksissa, joissa alalla toimiminen alentaisi ammatissa toimivalle henkilölle määrättyä rangaistusta tai muuta seuraamusta.

Esityksen mukaisella lainsäädännöllä annettaisiin oppilaitokselle mahdollisuus ennakoida mahdollinen asiakas- tai potilasturvallisuuden vaarantaminen ja estää henkilöä suorittamasta tutkintoa, jolla hän voisi hakea tehtäviä, joissa toimiessaan hän voisi vaarantaa asiakas- tai potilasturvallisuuden. Käytännössä vaikutussuhteiden ketju on niin pitkä, ettei esitetyn kaltainen sääntely ole suhteessa tavoitteeseensa kohtuullisesti mitoitettu.

Luonnos tunnistaa esittämänsä ratkaisun vaikuttavuuden arvioinnin ongelmallisuuden esityksen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa, jossa todetaan, että ”Alalle soveltumattomuudesta johtuvien vahinkojen pienikin vähentyminen tuottaisi merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle. Vahinkotapahtumien aiheuttamien kustannusten määrän muutoksen arvioiminen ja syy-yhteyden todentaminen on käytännössä erittäin vaikeaa.”

Peruuttaminen ja kurinpito

Rankaiseminen ja virheellisen valinnan korjaaminen

Luonnos korostaa, että opinto-oikeuden peruuttamisessa ei ole kyse rangaistustoimenpiteestä tai sanktiosta. ”Opiskeluoikeuden peruuttaminen ei olisi kurinpidollinen toimenpide vaan virheellisen valintapäätöksen korjaaminen ja asiakkaiden, potilaiden, opiskelijan itsensä ja muiden osallisena olevien tahojen turvallisuuden varmistaminen.” Perustelu on täysin kestämätön. Julkisen vallan yksilöön kohdistuva selvästi sanktioluontoinen toimenpide ei menetä sanktioluonnettaan, vaikka sitä perusteltaisiin aiemman virheellisen valintapäätöksen korjaamisena.

Opiskeluoikeuden peruuttamisen vaikutukset ovat useissa tapauksissa hyvin lähellä oppilaitoksesta erottamista. Vaikutuksiltaan opiskelijaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa on mitä ilmeisimmin kyse rangaistustoimenpiteestä. Opiskeluoikeuden peruuttamisella on yksilölle hyvin huomattavat henkilökohtaiset seuraukset. Myös opinto-oikeuden peruuttamiseen liitetyt kriteerit tukevat tulkintaa, jonka mukaan kyseessä on opiskelijaan suunnattu sanktio.

Siitä, että opiskeluoikeuden peruuttamista ei esityksessä käsitellä rankaisutoimenpiteenä, seuraa vakavia ongelmia opiskelijan oikeusturvalle. Näyttää siltä, että esityksessä hyvin tulkinnanvaraisten ja laajan harkintavallan jättävien soveltamisedellytysten yhdistyminen yksilölle merkittäviin seurauksiin sivuutetaan toteamalla, että kyseessä ei ole rangaistuksellinen toimi, ”vaan virheellisen valintapäätöksen korjaaminen.”

Lakimiesliitto katsoo, että elämän alkuvaiheessa olevien nuorten osalta olisi syytä suhtautua äärimmäisen pidättyvästi toimenpiteisiin, jotka leimaavat henkilön loppuiäksi. Opiskeluoikeuden menettäminen ei ole rinnastettavissa yksittäisen työpaikan menettämiseen, vaan sillä on huomattavasti kauaskantoisemmat vaikutukset yksilölle.

Peruuttamisen pysyvyys ja palauttamattomuus

Esityksessä opiskeluoikeus peruutettaisiin soveltumattomaksi katsotulta opiskelijalta pysyvästi ja opiskelija voisi saada oikeutensa takaisin vain erillisestä anomuksesta. Rangaistuskäytäntönä tällainen menettely olisi hyvin poikkeuksellinen.

Lakimiesliitto katsoo, että niissä tapauksissa, joissa esitetyn kaltainen opiskeluoikeuden peruuttaminen olisi perusteltua opintojen suorittamiseen liittyvillä turvallisuusperusteilla, olisi luontevampi ratkaisu määräaikainen erottaminen. Tämä turvaisi opiskelijan oikeuksia sekä vähentäisi toimenpiteen rankaisuluonnetta.

Luonnoksessa esitetyssä muodossa opiskeluoikeuden peruuttaminen 1 momentin kohtien 4 ja 5 perusteella olisi siten käytännössä ainutlaatuinen hallinnollinen päätös, ettei sitä voida peruuttaa millään tavalla.

Lakimiesliitto katsoo, että jos opiskeluoikeus on mahdollista peruuttaa, tulee se olla mahdollista palauttaa riippumatta peruuttamisen perusteesta.

Pysyvä erottaminen

Opiskelijan kurinpidon osalta esitys mahdollistaisi myös yliopistoissa opiskelijan pysyvän erottamisen. Tällä hetkellä mahdollisia määräaikaisia erottamisia yliopistoissa on hyvin vähän ja ne perustuvat pääasiallisesti vilppiin opinnoissa.

Luonnokseen ei sisälly tietoa yhdestäkään tapauksesta lähimenneisyydessä, jossa pysyvän erottamisen nyt esitettävät tunnusmerkit olisivat täyttyneet, eikä sellaista tapausta ole myöskään ilmennyt aiheesta käydyssä keskustelussa. Luonnos ei myöskään sisällä arviota siitä, kuinka suuressa tapausjoukossa esitettävä lainsäädäntö olisi tarpeen.

Jotta sivistyksellisiä perusoikeuksia rajoittavaa pysyvää erottamista voitaisiin pitää välttämättömänä, olisi esitykseen syytä sisältyä perusteltu arvio siitä, millaisissa tapauksissa nyt esitetty pysyvän erottamisen mahdollisuus olisi ollut ja tulisi olemaan tarpeen.

Esitetyssä muodossa Lakimiesliitto katsoo pysyvän erottamisen olevan perusteeton.

Rikosepäily

Opiskelijan kurinpidon osalta lakiin esitetään lisättäväksi säännöstä, joka mahdollistaa oikeuden opiskeluun pidättämisen opiskelijalta, joka on tutkimuksen alaisena rikoksesta, ”jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.” Sitä, millaisesta rikoksesta voisi olla kysymys, ei esityksen perusteluissa täsmennetä.

Erityisesti aloilla, joilla opiskelu etenee koko vuosikurssille laaditun yhtenäisen opintosuunnitelman mukaan, voi lyhytkin keskeytys opinnoissa tarkoittaa tosiasiallisesti tutkinnon suorittamisen viivästymistä vuodella. Kyse ei olekaan vaikutuksiltaan vähäisestä toimenpiteestä ja sen soveltamisalaa olisi vähintäänkin syytä tarkentaa.

Lakimiesliitto katsoo, että opintojen estämisen kaltainen kurinpitotoimenpide on ongelmallinen tapauksissa, joissa kyse on vasta rikostutkinnasta. Vähäisimmilläänkin sääntelyssä tulisi täsmentää, millaisilla edellytyksillä rikostutkinnan kohteena oleminen on peruste pidättää oikeus opiskeluun.

Opiskeluoikeuden peruuttaminen

Edellä toteamamme ongelma sääntelyn liiallisen yleisluontoisuuden suhteen korostuu opiskeluoikeuden peruttamisen edellytysten määrittelyssä.

Erityisesti täsmentämistä kaipaisivat opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytykset tapauksissa, joissa opiskelija ”osoittaa opinnoissaan vakavaa piittaamattomuutta omaan tai toisen henkilön terveyteen taikka yleiseen turvallisuuteen” sekä tapauksissa, joissa opiskelija on tuomittu yleisessä tuomioistuimessa rikoksesta, joka ”osoittaa ilmeistä soveltumattomuutta kyseisiin opintoihin.”

Peruuttamisen edellytysten ensimmäinen kohta, joka mahdollistaa peruuttamisen tapauksissa, joissa “on ilmeistä, ettei opiskelija ohjauksesta ja tukitoimista huolimatta saavuta opinnoissaan tutkintoon asetettuja erityisiä ammattitaitovaatimuksia,” vaatisi myös hyvin huomattavaa tarkentamista. Kohdan tarkoituksena ei liene opiskeluoikeuden peruuttaminen heikon opintomenestyksen perusteella, vaikka pykälämuoto tällaisen tulkinnan mahdollistaisikin. Epäselväksi jää myös, missä tapauksissa ilman, että jokin muu esitetyistä opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytyksistä täyttyisi.

Rangaistus yleisessä tuomioistuimessa

Säännös opiskeluoikeuden peruuttamisesta sillä perusteella, että opiskelija on ”tuomittu rangaistukseen yleisessä tuomioistuimessa ja tehty rikos osoittaa ilmeistä soveltumattomuutta kyseisiin opintoihin”, on kovin epämääräinen. Säädöksessä ei määritellä kuinka törkeän rikoksen voidaan katsoa osoittavan ilmeistä soveltumattomuutta alalle.

Yksityiskohtaisissa perusteluissa annetaan esimerkiksi ilmeistä soveltumattomuutta osoittavista rikoksista syyllistyminen henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ja huumausainerikokset lääketieteellisen alan opiskelijoilla. Säädöksen soveltamisala on määritelty niin yleisesti, että se jättää oppilaitoksille kohtuuttoman laajan harkintavallan.

Sääntelyn tarkoitus ei liene, että huumausaineen käyttörikos, josta tuomitaan sakkoa, riittää viemään lääketieteen opiskelijalta opiskelupaikan. Myöskään tuomio osallistumisesta ravintolatappeluun ei saisi johtaa samaan lopputulokseen. Vaikka kyseessä ovat henkeen ja terveyteen kohdistuva rikos ja huumausainerikos, on opiskeluoikeuden peruuttaminen niistä selvästi kohtuuton seuraamus.

Molempien esimerkkitapausten osalta on myös syytä huomata, että ne eivät aiheuta ammatissa toimivan henkilön ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista tai menettämistä. Tältä osin Lakimiesliitto toistaa aiemmin esittämänsä kannan, etteivät opiskelijalle koituivat ammatinharjoittamisen rajoitukset voi olla raskaampia kuin ammatissa toimivalle henkilölle samasta rikkomuksesta määrättävät rajoitukset.

Lakimiesliitto katsoo, että laissa tulee yksilöidä ne rikokset, joiden perusteella opiskeluoikeus voidaan peruuttaa. Koska saman rikosnimikkeen alla on vakavuudeltaan hyvin eritasoisia rikoksia, tulee laissa myös yksilöidä, kuinka raskaasti rangaistavaan rikkomukseen syyllistymisestä annetun tuomion perusteella opiskeluoikeus voidaan peruuttaa.

Säännöksessä ei myöskään määritellä rajoja tehdyn rikoksen ajan tai paikan suhteen. Opiskeluoikeus voidaan säännöksen perusteella peruuttaa, vaikka rikos olisi tapahtunut huomattavasti ennen opintojen alkamista ja vaikka sillä ei olisi mitään kytköstä opiskelupaikkaan. Lakiehdotuksessa ei ole myöskään minkäänlaista mainintaa siitä, miten yliopisto saa tiedon rangaistuksesta, eikä rikosrekisterin vanhenemissäännöksiä ei ole huomioitu. Aiemmin esimerkiksi nostetun lääketieteen opiskelijan opiskeluoikeuden menettäminen 16-vuotiaana tehdyn huumausaineen käyttörikoksen tai tappeluun osallistumisen perusteella ei voi myöskään olla esityksen tavoitteena. Tällaisissa tapauksissa seuraamuksen kohtuuttomuus suhteessa rikokseen käy erityisen selväksi.

Se, ettei opiskeluoikeuden peruuttamista yleisessä tuomioistuimessa annetun rangaistuksen perusteella rajoiteta ajallisesti, on erityisen erikoista kun otetaan huomioon, että luonnoksen valmistelussa on hylätty mahdollisuus opiskelijan rikostaustan tarkistamiseen opiskelijavalintavaiheessa.

Siitä, että tehdyn rikoksen aika ja paikka jätetään soveltamisalan rajauksen ulkopuolelle, seuraa kaksi perustavaa laatua olevaa ongelmaa.

Säädös ei esitetyssä muodossaan ole linjassa työelämään ja ammatinharjoittamiseen liittyvän lainsäädännön kanssa. Työoikeudessa rikoksen tekopaikka ja tapa vaikuttavat työnantajan oikeuteen irtisanoa palvelussuhde. Työnantajan oikeus päättää työntekijän työsuhde työntekijän esim. rikoksen perusteella riippuu keskeisesti siitä, onko työntekijä syyllistynyt rikolliseen tekoon vapaa-ajalla vai työtehtävien yhteydessä ja onko rikos kohdistunut työnantajaan, työtoveriin tai ulkopuoliseen tahoon. Työnantajaan kohdistunut työpaikalla tai muutoin työtehtävien yhteydessä tehty rikos muodostaa yleensä työsopimuksen päättämisperusteen. Työnantajalla on näyttövelvollisuus siitä, että työntekijä on syyllistynyt rikokseen. Työnantajan on lisäksi pystyttävä näyttämään toteen, että työntekijän teko on ollut tahallinen. Jos rikos on tehty vapaa-aikana, työsopimuksen päättämisperustetta arvioitaessa on huomioitava, keneen rikos on kohdistunut ja onko se jotenkin liittynyt työntekijän työtehtäviin.

Esitetty säännös antaakin oppilaitokselle merkittävästi laajemman toimintavapauden kuin työnantajalla on palvelussuhteen irtisanomisen suhteen. Tätä ei voida pitää perusteltuna, eikä tehtyä linjausta perustellakaan millään tavalla.

Työoikeuteen sisältyy muutenkin runsaasti säädöksiä, joilla pyritään turvaamaan työntekijän suoja. Lakimiesliitto katsoo, ettei opiskelijan suhteessa oppilaitokseen tarvitsema suoja ole työntekijän tarvitsemaa suojaa vähäisempi kysymys, eikä siihen voida suhtautua työntekijän suojaa väljemmin. Vähintäänkin tarvittaisiin erityiset perusteet, joilla opiskelijan suojantarve voitaisiin katsoa työntekijää vähäisemmäksi.

Toinen ongelma liittyy seurausten suhteeseen tehtyyn rikokseen. Luonnos on hyvin tiukka yleisessä tuomioistuimessa annetun rangaistuksen perusteella peruutetun opiskeluoikeuden palauttamisen suhteen. Opiskeluoikeutta ei ole mahdollista palauttaa, jos opiskelija on todettu soveltumattomaksi sillä perusteella, että hänet on tuomittu rangaistukseen yleisessä tuomioistuimessa ja tehty rikos osoittaa ilmeistä soveltumattomuutta alan opintoihin.

Suomessa murhankin voi sovittaa kärsimällä rangaistuksensa. Joissain tapauksissa, jotka liittyvät lähinnä lapsiin kohdistuviin rikoksiin, työskentely tietyissä tehtävissä voidaan myös pysyvästi estää turvallisuusperusteilla. Tällöin kyse on hyvin rajatusta joukosta hyvin törkeitä rikoksia. Näissäkään tapauksissa henkilöä ei kuitenkaan estetä hankkimasta ammattitaitoa alalle, jolla joihinkin työtehtäviin liittyy asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Lakimiesliitto ei pidä perusteltuna, että opiskeluoikeutta ei voida lainkaan palauttaa, jos opiskeluoikeus on peruutettu rikoksen perusteella. Työryhmän esittämässä muodossa oltaisiin luomassa säädös, jolla rikos voisi muuttua merkittävältä osin sovittamattomaksi ilman, että säädökseen on kirjattu rikoksen törkeyteen, aikaan ja paikkaan liittyviä rajoitteita.

Suomalainen oikeusjärjestelmä nojaa ajatukseen, että myös rikollinen voi tehdä parannuksen. Lakimiesliitto ei näe perusteita sille, miksi tätä periaatetta ei olisi tarpeen noudattaa myös koulutusjärjestelmän piirissä.

Varoitus

Koska lakiluonnos määrittelee opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytykset hyvin yleisluontoisesti ja jopa esityksen yksityiskohtaiset perustelut määrittelevät peruuttamisen edellytykset yksittäisten, hyvin yleisluontoisten esimerkkien tarkkuudella. ei luonnoksesta käy ilmi, missä opiskeluoikeuden peruuttamiseen johtavan toiminnan raja kulkee.

Perusperiaatteena tulee olla, että yksilöllä on mahdollisuus välttää opiskeluoikeuden peruuttamiseen johtavaa toimintaa. Esitetyssä muodossaan kriteerit ovat niin yleisiä, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytysten täyttymisen raja ole opiskelijan tiedettävissä. Opiskelijan oikeusturva edellyttää, että opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytykset määritellään niin yksiselitteisesti, että opiskelijalla on mahdollisuus välttää opiskeluoikeuden peruuttamiseen johtavaa toimintaa.

Työsopimuslaissa työnantajalle on säädetty velvollisuus antaa varoitus ennen irtisanomista. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Varoituksen taustalla on ajatus siitä, että työntekijä ei ehkä aina ymmärrä rikkomuksensa vakavuutta; lisäksi työpaikan menetystä on pidetty niin raskaana seuraamuksena, että sitä ei yksittäisen rikkomuksen vuoksi pitäisi yleensä soveltaa, ellei rikkomus ole vakava.

Vastaavaa varoitusmenettelyä ei sisälly luonnoksessa esitettyyn opiskeluoikeuden peruuttamisesta päättämiseen. Tämä on kestämätöntä, varsinkin kun peruuttamisen edellytykset on määritelty lakiluonnoksessa niin yleisesti, ettei käy ilmi, missä opiskeluoikeuden peruuttamiseen johtavan toiminnan raja kulkee.

Peruuttamisesta päättäminen ja toimeenpano

Lakiluonnoksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (35 a §) esitetään, että opiskeluoikeuden peruuttamisesta päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin. Tällainen sääntely ei ole opiskelijan oikeusturvan kannalta riittävä, vaan laissa tulisi jollakin tapaa määritellä, minkä tahojen tulisi olla edustettuna ko. toimielimessä.

Esitysluonnokseen ei sisälly mekanismia, jolla varmistettaisiin säädösten soveltamisen yhdenmukaisuus eri oppilaitoksissa. Jos esimerkiksi opiskeluoikeuden peruuttamisten määrä jää suhteellisen alhaiseksi, tulisi tapauksia yksittäisen oppilaitoksen kohdalle hyvin harvoin. Vaarana on, että tällöin soveltamiskäytännöt eriytyisivät oppilaitoksittain.

Esitykseen ei myöskään sisälly sen arviointia, olisiko soveltamiskäytäntöjen yhdenmukaisuuden varmistava, luonnoksessa esitelty ns. Ruotsin malli, joka perustuu pysyvään lautakuntaan, joka käsittelee tapaukset tuomioistuinprosessia muistuttavassa käsittelyssä, Suomen oloihin soveltuva ratkaisu. Kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta taas mallissa olisi kiistattomia etuja. Ennen esityksen antamista eduskunnalle tulisi selvittää mahdollisuus perustaa opetusministeriön yhteyteen ns. Ruotsin mallin mukainen erottamislautakunta.

Esitetyssä sääntelyssä annetaan oppilaitokselle oikeus salassapitosäännösten estämättä antaa ja saada muilta oppilaitoksilta tiedot opiskeluoikeuden peruuttamisesta sekä antaa tiedot Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Lakimiesliitto katsoo, että tältä osin säännös saattaa loukata perustuslaissa säädettyä yksityisyyden suojaa, ja se olisi syytä tarkistuttaa tietosuojavaltuutetulla.

Oikeusturvan toteutumisen kannalta esityksen vakava ongelma on, että se rajoittaa oppilaitoksen oikeutta olla panematta opiskeluoikeuden peruuttamista toimeen päätöksestä tehdyn valituksen käsittelyn aikana. Nykyiseen lainsäädäntöön sisältyvä mahdollisuus turvaa opiskelijan oikeusturvaa ja sen poistaminen vaatisi erityiset perusteet. Esitys ei millään tavalla perustele tätä oppilaitoksen toimivallan rajoittamista.

Säädös on hyvin poikkeuksellinen, eikä Lakimiesliitto näe mitään perustetta, jolla oppilaitosta pitäisi nimenomaisesti estää lykkäämästä päätöksen toimeenpanoa valituksen käsittelyn jälkeen. Tämän mahdollisuuden antaminen oppilaitokselle ei luonnollisesti velvoittaisi oppilaitosta toimeenpanon lykkäämiseen.

Opiskeluoikeuden palauttamisen rajoitukset

Opiskeluoikeuden palauttamiselle asetettu kahden vuoden aikaraja opiskeluoikeuden peruuttamisesta on heikosti perusteltu. Luonnoksessa on esitetty perusteeksi kahden vuoden aikarajalle mahdollisuus ongelmien kunnolliseen ratkaisemiseen riittävän pitkän ajanjakson kuluessa. Jos opiskeluoikeuden peruuttamista käsiteltäisiin virheellistä valintaa korjaavana toimenpiteenä, eikä rangaistuksena, olisi palauttaminen tehtävä välittömästi, kun sen syy on poistunut, ilman, että opiskelija joutuu odottamaan määräajan umpeutumista.

Yleisessä tuomioistuimessa tuomitun rangaistuksen lisäksi aiemman opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaamisen perusteella peruutettua opiskeluoikeutta ei myöskään olisi mahdollista palauttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tiedon salaaminen arvioidaan raskauttavammaksi asiaksi kuin teko, joka salataan. Lakimiesliitto ei pidä tällaista opiskeluoikeuden palauttamisen rajoittamista perusteltuna.

Lopuksi

Lakimiesliitto katsoo, että lakiesitystä ei tule antaa eduskunnalle luonnokseen sisältyvässä muodossa. Kannatettavista tavoitteistaan huolimatta esitetty lainsäädäntö kaventaa tarpeettomasti ja kohtuuttomasti kansalaisen perusoikeuksia ja oikeusturvaa. Perusoikeuksien rajoittamisen edellytykset eivät täyty, eikä esitetty sääntely saavuta sille asetettuja tavoitteita.

Lakimiesliitto katsoo, että myöhemmin ammatissa toimimiseen liittyvään turvallisuuden vaarantamiseen voidaan puuttua järjestelmällä, jossa opintojen yhteydessä suoritettava soveltuvuuden arviointi liitetään suoraan ammatinharjoittamisen sääntelyyn.

Opintoihin liittyvän harjoittelun osalta turvallisuuden turvaamiseen riittää Lakimiesliiton käsityksen mukaan se, että harjoittelijoihin sovelletaan pääsääntöisesti vastaavia turvallisuusnormeja kuin vastaavissa tehtävissä toimiviin työntekijöihin. Turvallisuuden vaarantumiseen opintojen aikana tulee puuttua opiskelijan kurinpidon määräaikaisella erottamisella.

Lakimiesliitto katsoo, että esitystä tulee sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi kansalaisen perusoikeuksia kunnioittaen tarkentaa siten, että opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja pysyvään erottamiseen liittyvät säännökset poistetaan, opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytyksiä tarkennetaan siten, että ne ovat täsmällisiä ja yhdenmukaisia ammatinharjoittamiseen liittyvän sääntelyn kanssa ja ne liitetään ammatinharjoittamisen valvontaan. Soveltuvuuden arvioinnin yhdenmukaisuuden varmistamiseksi opetusministeriön yhteyteen perustetaan riippumaton lautakunta.

Lisäksi esitykseen tulee tehdään edellä esitetyt tekniset tarkennukset, muun muassa erottamispäätöksen toimeenpanon osalta.


SUOMEN LAKIMIESLIITTO RY.

Jorma Tilander
toiminnanjohtaja