Liitto

(27.1.2017) Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle ylioppilastutkinnon paremmasta hyödyntämisestä

Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry (jäljempänä Lakimiesliitto) lausuu kunnioittavasti seuraavaa:

3 Korkeakoulujen valintamenettelyn nykytila

Lausunnonantajan näkemys (luku 2): kyllä pääosin

4 Tarkempia näkemyksiä raportin luvusta 2 Korkeakoulujen valintamenettelyjen nykytila

Lakimiesliitto yhtyy näkemykseen, jonka mukaan valintakriteereiden jatkuvat muutokset ja valtava heterogeenisyys vaikeuttaa hakijan asemaa. Laajemmat tieteenalakohtaiset hakukohteet ovat siis oikea suunta kehittämisessä.

Vuodesta 2018 oikeustieteen yhteisvalinnan toteutuessa henkilö voi hakea samalla valintakokeella kaikkiin oikeustieteen alan suomenkielisiin yksiköihin. Yhteisen valintakokeen perusteella on jaossa noin 500 aloituspaikkaa oikeustieteen alalle. Tämä on omiaan selkeyttämään ja tehostamaan oikeustieteen valintajärjestelmää ja antaa mahdollisuuden kehittää myös yhtenäisiä informaatiokäytäntöjä.

Vaihtuvat valintaperusteet koskevat oikeustieteen alalla vain vuosittain vaihtuvaa valintakoekirjallisuutta. Toisen asteen opintonsa juuri päättävät huomioidaan sekä vuosittain vaihtuvalla valintakoemateriaalilla että sen julkaisuajankohdalla, joka ajoittuu tarkasti ylioppilaskokeiden päättymiseen. Valmistautumisaika valintakokeeseen on lyhyt.

Maksullinen valmennustoiminta lienee osa opiskelijavalintaprosessia valintatavasta riippumatta. Valinnat voidaan pitää tasa-arvoisimmillaan pitämällä valmistautumisaika pääsykokeeseen lyhyenä. Tällöin hakijan aikainvestointi jää lyhyeksi eikä lyhyestä valmennuksesta voida periä suuria maksuja. Pääsykokeilla voidaan myös rajoittaa peruskouluiässä tehtyjen valintojen ohjaavuutta. Mikäli samalla (ylioppilas)kokeella voisi hakea lähes kaikkiin opiskelupaikkoihin, olisivat insentiivit valmennuksen hankkimiseen huomattavasti suuremmat. Tällöin maksullista valmennusta kannattaisi hankkia koko lukio-opintojen ajan.

Työryhmän työn suuri ongelma on toisen asteen ammatillisen koulutuksen sivuuttaminen työssä lähes täysin. Valintajärjestelmä, joka nojautuu vain yhteen toisen asteen koulutukseen eli ylioppilastutkintoon ei ole järkevä hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta.

5 Ylioppilastutkinto ja lukioaikaiset muut suoritukset

Lausunnonantajan näkemys (luku 3): ei

6 Tarkempia näkemyksiä raportin luvusta 3 Ylioppilastutkinto ja lukioaikaiset muut suoritukset

Lakimiesliitto ei pidä ylioppilastutkintoa valintakoetta parempana perustana opiskelijavalinnoille. Lukio-opinnoissa saatavat tiedot ja taidot vastaavat vain osittain oikeustieteen opinnoissa vaadittaviin tietoihin, eikä ylioppilastutkinto mittaa samoja asioita oikeustieteellisen pääsykokeen kanssa. Edelleen on ongelmallista, jos oikeustieteellisen valinnat perustuvat malliin, jossa ei mitata lainkaan oikeustieteellistä osaamista.

Lakimiesliitto kannattaa valintakokeen digitalisoimisen selvittämistä. Sähköinen valintakoe mahdollistaisi nykyisin työelämässä käytettävien digitaalisten materiaalien käytön.

7 Akateemiset taidot, motivaatio, kiinnostus ja soveltuvuus

Lausunnonantajan näkemys (luku 4): ei

8 Tarkempia näkemyksiä raportin luvusta 4 Akateemiset taidot, motivaatio, kiinnostus ja soveltuvuus

Oikeustieteellisen alan ennakkovalmistautumista vaativa valintakoe mittaa hakijan valmiuksia omaksua oikeudellista tekstiä, oikeudellista ajattelutapaa sekä soveltaa säännöksiä ja perustella ratkaisuja juridisesti. Valintakokeen avulla voidaan varmistaa, että koulutukseen valitaan ne, joilla on parhaat edellytykset suoriutua opinnoista ja toimia sen jälkeen oikeusvaltion palveluksessa. Oikeustieteellisen koulutuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on varmistaa, että Suomessa on osaava lakimieskunta oikeuslaitoksen ja liike-elämän palveluksessa sekä muissa oikeusvaltion kannalta tärkeissä tehtävissä.

Ylioppilastutkinto ei testaa oikeustieteen alalla vaadittavia akateemisia valmiuksia siten kuin oikeustieteen tähän tarkoitukseen räätälöity valintakoe kykenee mittaamaan. Lukio-opetus ei tutustuta hakijaa oikeustieteeseen tieteenalana, vaan tarjoaa yhden kurssin aihetta sivuten. Erityisesti tästä syystä motivaatio näyttelee suurta roolia valintamekanismissa.

Valintakoemateriaali palvelee hakijaa toimien näyteikkunana alalle. Valintakoetta voidaan pitää hyvänä motivaatiomittarina, koska opiskelupaikan saaminen oikeustieteellisessä tiedekunnassa on vakiintuneesti edellyttänyt varsin hyvää onnistumista valintakokeessa. Valintakoejärjestelmä takaa sen, että opiskelupaikat kohdistuvat niille, jotka ovat osoittaneet motivaatiotaan ja osaamistaan paneutumalla lyhyessä ajassa hyvin valintakoemateriaaliin.

9 Valintojen dynamiikka, kustannukset ja koulutuksellinen tasa-arvo

Lausunnonantajan näkemys (luku 5): ei

10 Tarkempia näkemyksiä raportin luvusta 5 Valintojen dynamiikka, kustannukset ja koulutuksellinen tasa-arvo

Oikeustieteessä ylioppilastutkintopohjaisiin valintoihin siirtyminen siirtäisi hakijoiden osalta aikainvestoinnin ylioppilaskirjoituksiin. Tämä siirtää hakijapaineen pois korkeakoulun valinnoista, mutta ei ratkaise perusongelmaa, jossa hakijoita on tarjolla kahdeksankertainen määrä aloituspaikkoihin nähden ja alalle parhaiten sopivat pitää valita tästä joukosta.

Huippuarvosanat yo-kokeistakaan eivät takaa opiskelupaikkaa, joten yo-arvosanojen korotustarve oikeustieteen alan valintoja varten on kova. Lähteekö eximian tai laudaturin kirjoittanut hakija korottamaan arvosanojaan, jos ei opiskelupaikka ensimmäisellä kerralla irtoakaan?

Toisaalta ylioppilaskokeita uusivilla on huomattavasti paremmat hyviin arvosanoihin, koska heillä on ollut mahdollisuus pitkään valmistautumiseen kokeiden uusinnassa. Uusittaessa ylioppilaskoetta ainoastaan parempi arvosana jää voimaan toisin kuin pääsykokeessa, jossa aiemmalla menestyksellä ei ole merkitystä.

Oikeustieteen alalle hakeutuvista valtaosa on sitoutunut oikeustieteen opiskeluun, joten oikeustieteen hakijoiden ylioppilaskokeilla ei ole suurta merkitystä muiden alojen valintoihin. Oikeustieteen alan hakija ei siis yo-arvosanoja korottaessaan todennäköisesti niitä hyödynnä muissa valinnoissa.

Ensi kertaa pyrkivien mahdollisuuksia voidaan parantaa lyhyen valmistautumisajan, vaihtuvan valintakoemateriaalin ja ensikertalaiskiintiön avulla, niin kuin on tehtykin. Yhtälailla merkityksellistä on kuitenkin se, ettei opiskelujen käynnistämisen tehostaminen tapahdu hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun ja hakujärjestelmän oikeudenmukaisuuden kustannuksella. Edelleen muita toisen asteen tutkintoja tai vanhempia ylioppilastutkintoja ei ehdotetussa mallissa huomioida kunnolla, jolloin koulutuksellinen tasa-arvo toistaiseksi toteutuu parhaiten kaikille yhteisille valintakokeella.

11 lukuun 6 Ylioppilastutkinnon aiempaa parempi hyödyntäminen

Lausunnonantajan näkemys (luku 6): ei

12 Tarkempia näkemyksiä lukuun 6 Ylioppilastutkinnon aiempaa parempi hyödyntäminen –ehdotukset

Valintakoe on tasa-arvoisin tapa toteuttaa opiskelijavalinta oikeustieteelliselle koulutusalalle. Valintakoejärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden opiskelupaikan saamiseen myös sellaisille hakijoille, jotka eivät ole menestyneet lukio-opinnoissa erinomaisesti tai joilla on muu aikaisempi tutkinto. Jos valinta suoritettaisiin pelkästään ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella, ainoastaan koulussa parhaiten pärjänneet voisivat tulla kysymykseen oikeustieteen sisäänotoissa. Hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta tämä on ongelmallinen näkemys. Esitettyjen uudistusten Esitettyjen uudistusten vaikutusarviot niiden seurauksista opiskelijavalintojen sukupuolittuneisuuteen ovat täysin puutteellisia.  

Valintakoe tulisi nähdä eräänlaisena siltaopintona lukio-opintojen ja oikeustieteellisissä tiedekunnissa suoritettavien opintojen välillä. Tässä katsannossa valintakoe nopeuttaa opintojen aloitusvaihetta ja sujuvoittaa siirtymistä kohti oikeudenalakohtaisia opintosuorituksia.

Ylioppilastutkinnon yhteisten pisteytysmallien aikataulu on ongelmallinen: lukiolaiset tekevät yo-kirjoituksiin vaikuttavia valintojaan jo ensimmäisenä lukiovuonna. Tämän kokoluokan muutos opiskelijavalinnoissa vaatisi käytännössä kolmen vuoden siirtymäajan (päätöksistä tiedottamisesta).

Toimenpideohjelma

13 Korkeakoulut ottavat vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Asiasta on sovittu opetus- ja kulttuuriministeriön ja kunkin korkeakoulun välillä tulossopimuksissa vuosille 2017–2020.

Toimenpideohjelman kohta 1, näkemys: ei pääosin

14 Tarkempia näkemyksiä kohdasta 1

Lakimiesliitto pitää perusteltuna sitä, että valintakoe säilytetään jatkossakin oikeustieteen opiskelijavalinnoissa. Valmentautumisaika kokeeseen on synkronoitu ylioppilaskirjoitusten päättymisajankohdan kanssa, eikä se ole pitkä.

15 Korkeakoulujen opiskelijavalintojen tulee perustua pääsääntöisesti toisen asteen koulutuksen aikana hankittuun osaamiseen eikä esimerkiksi pääsykoekirjoista opiskeltaviin  korkeakouluopintojen sisältöihin. Korkeakoulut kehittävät valintojen kokonaisuutta siten, että hakukäyttäytyminen itsessään heijastaa hakijoiden motivaatiota eikä sitä tarvitse erikseen mitata yksittäisillä kokeilla. Todistusvalintojen lisääminen on kustannusten näkökulmasta erityisen tärkeää vetovoimaisilla koulutusaloilla.

 Toimenpideohjelman kohta 2, näkemys: ei

16 Tarkempia näkemyksiä kohdasta 2

Koska oikeusjärjestelmä muodostaa yhteiskuntajärjestelmän perustan, sen toimintaperiaatteisiin tutustuminen on tärkeä osa toisen asteen opetusta. Yksilön tulee tuntea oikeutensa, velvollisuutensa ja oikeudellinen vastuunsa. Hankittuun osaamiseen tulee kiinnittää entistä paremmin huomiota ja oikeustieteen opetusta lukioissa kehittää nykyistä kattavammalle ja akateemisemmalle pohjalle.

Oikeustiede on hakijamäärien perusteella yksi suosituimmista akateemisista aloista. Hakijoiden motivaatiota ja osaamista tulee mitata yleisesti hyväksyttävällä tavalla. Hakijoiden karsinta tämän alan opintoihin tapahtuu sekä lukio- että valintakoemenestyksen perusteella. Hakija osoittaa motivaatiotaan sitoutumalla hakuprosessiin, perehtymällä yksityiskohtaisesti valintakoemateriaaliin ja tässä prosessissa osaamistaan parhaiten osoittavat menestyvät valintakokeessa.

Oikeustieteen ala on niin kilpailtu, että vain huipputodistuksilla olisi mahdollista tulla valituksi todistusvalinnassa. Tämä siirtäisi hakijapaineen ylioppilaskirjoituksiin ja olisi edelleen hakijalle merkittävä aikainvestointi.

17 Toisen asteen tutkintojen todistuksia ja opintomenestystä voidaan hyödyntää korkeakoulujen valinnoissa aiempaa enemmän. Nykyinen ylioppilastutkinto tarjoaa korkeakouluille luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa tutkinnon suorittaneiden osaamisesta. Korkeakoulut lisäävät todistusvalintoja siten, että vuoteen 2020 mennessä pääosa opiskelijoista valitaan toisen asteen koulutuksen todistusten perusteella ja valtaosin ylioppilastutkinnon koetuloksien perusteella.

Toimenpideohjelman kohta 3, näkemys: ei

18 Tarkempia näkemyksiä kohdasta 3

Lakimiesliitto ei kannata valintakokeesta luopumista oikeustieteellisen opetuksen osalta. Nykyinen ylioppilastutkinto ei tarjoa riittävää tietoa hakijoiden motivaatiosta eikä soveltuvuudesta oikeustielliselle alalle. Valintakoe on sen sijaan valintamenettelyllä yhdenvertainen ja oikeudenmukainen keino karsia hakijoiden suurta määrää.

19 Korkeakoulut muuttavat valintaperusteiden päivitysrytmiä siten, että erityisesti todistusten hyödyntämisen osalta valintaperusteet ovat nykyistä pysyvämpiä. Lukiolaisten tulee voida tietää opintojensa alkuvaiheessa, ennen kriittisiä ainevalintoja ja ylioppilastutkinnon kirjoittamisaikataulun suunnittelua, millaisilla perusteilla korkeakouluihin valitaan opiskelijoita lukio-opintojen päättyessä.

Toimenpideohjelman kohta 4, näkemys: kyllä

20 Tarkempia näkemyksiä kohdasta 4

Lakimiesliitto kannattaa valintaperusteiden vahvistamista useammaksi vuodeksi kerrallaan poislukien vuosittain vaihtuva valintakoemateriaali.

21 Lisättäessä ylioppilastutkintoon perustuvia todistusvalintoja korkeakoulut uudistavat toissijaisia valintamenettelyjä hakeutumismahdollisuuksien varmistamiseksi erilaisissa elämäntilanteissa oleville. Korkeakoulut ottavat käyttöön erityisesti verkossa järjestettyä avointa korkeakouluopetusta ja digitaalisia suoritustapoja hyödyntäviä valintoja. Nämäkin haut voidaan järjestää osana yhteishakua.  

Toimenpideohjelman kohta 5, näkemys: ei pääosin

22 Tarkempia näkemyksiä kohdasta 5

Lakimiesliitto ei kannata ensisijaiseen ja toissijaiseen valintamenettelyyn siirtymistä oikeustieteen alalla. Oikeustieteen alalla tulee olla ennakkovalmistautumista vaativa valintakoe.

23 Yliopistot ja ammattikorkeakoulut valmistelevat vuoden 2017 aikana suositukset ylioppilastutkinnon yhteisiksi pisteytysmalleiksi yhdessä Ylioppilastutkintolautakunnan kanssa. Pisteytysmallien tulee olla käytettävissä sekä todistusvalinnoissa että mahdollisissa yhteispistevalinnoissa. Malleissa tulee huomioida IB-, EB- ja Reifeprüfung-tutkintojen arvosanojen pisteytys. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee kehitystyötä taloudellisesti. Erottelukyvyn lisäämiseksi pisteytysmalleissa hyödynnetään ylioppilastutkinnon arvosanoja tarkempia tietoja kokelaan menestyksestä sekä esimerkiksi valtakunnallisten kurssien määrää.

Toimenpideohjelman kohta 6, näkemys: kyllä pääosin

24 Tarkempia näkemyksiä kohdasta 6

Malleja suunniteltaessa on tärkeää kuulla yliopistoja ja niiden valintayhteistyöorganisaatioita. Erottelukyvyn lisääminen sinällään on kannatettavaa, mutta hakupainealojen osalta erot hakijoiden välillä ovat niin pieniä, että pelkästään erottelevuutta lisäämällä ei voida siirtyä todistusvalintaan.

25 Korkeakoulut huomioivat valintaperusteiden signaalivaikutukset lukioaikaisiin ainevalintoihin. Valintaperusteiden kautta korkeakoulut voivat vaikuttaa osaamiseen, joka korkeakoulutukseen hakeutuvilla on lukion päättyessä. Jos korkeakoulut kokevat esimerkiksi matematiikan, ruotsin tai muun kielitaidon nykytason ongelmalliseksi, voivat ne vaikuttaa lukiolaisten motivaatioon opiskella näitä aineita korostamalla niiden merkitystä valintaperusteissa laajasti ja viestimällä tästä selkeästi.

Toimenpideohjelman kohta 7, näkemys: ei pääosin

26Tarkempia näkemyksiä kohdasta 7

Valintaperusteina käytettävien yo-kokeiden tulisi lähtökohtaisesti olla niitä, jotka alan opiskelun kannalta ovat olennaisia.

27 Ammatillisten tutkintojen hyödyntämisestä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen valinnoissa käynnistetään jatkotyö, johon osallistuvat korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien edustajien lisäksi Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Hakijat voidaan lain mukaan jakaa valinnoissa ryhmiin koulutustaustan mukaan. Kaikissa tapauksissa ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa samoja perusteita eri ryhmiin, esim. ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin. Ammatillisen koulutuksen suorittaneita tulisi tulevaisuudessa valita mahdollisimman moniin koulutuksiin ammatillisen koulutuksen todistusten perusteella.

Toimenpideohjelman kohta 8, näkemys: ei

28 Tarkempia näkemyksiä kohdasta 8

Ammatillisten tutkintojen yhteismitallistaminen ylioppilastutkintoon vaihtelee alakohtaisesti korkeakouluissa. Oikeustieteen alalle valinnan tulee tapahtua jatkossakin valintakokeen avulla.

29 Niissä tapauksissa, joissa korkeakoulu haluaa edellyttää kaikilta hakijoilta vertailukelpoista näyttöä akateemisesta osaamisesta, voisi se oman pääsykokeen sijasta käyttää valintaperusteena yhtä, kahta tai kolmea ylioppilastutkinnon koetta myös ammatillisen tutkinnon suorittaneilta. Useilla aloilla yksi tutkinnon koe riittänee. Lukiolaki (L 629/1998 § 18a) mahdollistaa joustavan osallistumisen ylioppilastutkintoon ja sen kokeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylioppilastutkinnon kehittämistarpeita kartoittava työryhmä voi ottaa kantaa 2017 alussa onko ylioppilastutkinnon osien suoritusmahdollisuuksia tarpeen tarkastella.

Toimenpideohjelman kohta 9, näkemys: ei

30 Tarkempia näkemyksiä kohdasta 9

Lukiolaiset valmistautuvat yo-kokeisiin käytännössä kolme vuotta, ammatillisen tutkinnon tai ulkomailla kelpoisuuden tuottavan tutkinnon suorittaneilta yo-kokeeseen valmistautuminen vie varmasti vähintään saman ajan kuin valintakokeeseen valmistautuminen.

31 Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee lainsäädäntöön edellisen kohdan edellyttävät muutokset joko niin, että korkeakoulu voi edellyttää maksullisen ylioppilastutkinnon kokeen suorittamista ei-ylioppilaalta (YoL 8 §, AMKL 12 §) tai tekemällä tarvittavat muutokset ylioppilastutkinnon maksuihin.

Toimenpideohjelman kohta 10, näkemys: ei

32 Tarkempia näkemyksiä kohdasta 10

Lakimiesliitto ei kannata edellisen kohdan muutoksia. Jos valtaosa korkeakoulujen valinnoista tullaan tekemään ylioppilaskokeen perusteella, on kokeiden
maksullisuuden poistaminen perusteltua ainakin korotusmahdollisuuksien osalta. Edelleen korotuskertojen määrä tulisi olla rajoittamatonta.

33 Soveltuvuuden mittaamisen kehittämisessä korkeakouluissa tulee lähtökohtana olla nykyistä tarkempi, mahdollisuuksien mukaan tutkimusnäyttöön perustuva, määrittely siitä, mitä soveltuvuudella tarkoitetaan ja miten sitä on syytä arvioida.

Toimenpideohjelman kohta 11, näkemys: kyllä pääosin

34 Tarkempia näkemyksiä kohdasta 11

Nykyisessä valintamenettelyssä hakija katsotaan oikeustieteen alalle soveltuvaksi sen perusteella, että motivaatio ja menestys kohtaavat. Ala on yksi harvoista, jossa ylipuolet aloittaneista läpäisee tutkinnon tavoiteajassa. Alalla on myös poikkeuksellisen vähän opintonsa kesken jättäneitä opiskelijoita.

35 Ammattikorkeakoulut selvittävät vuonna 2017 kansainvälisten testien hyödyntämistä laajasti I syklin vieraskielisen korkeakoulutuksen opiskelijavalinnoissa ulkomaisten tutkinnon suorittaneiden osalta.

Toimenpideohjelman kohta 12, ei kantaa

36 Tarkempia näkemyksiä kohdasta 12

 

37 Opetus- ja kulttuuriministeriö laatii jatkotyönä suunnitelman yhdessä korkeakoulujen kanssa opiskelijavalintojen kehittämistä tukevan tutkimuksen tarpeesta. Opiskelijavalintojen tutkimuksessa on seurattava valintojen onnistumista, kansainvälisiä hyviä käytänteitä sekä muun muassa arvioitava soveltuvuuskokeiden merkitystä valinnoissa.

37. Toimenpideohjelma kohta 13, näkemys: ei kantaa

38 Tarkempia näkemyksiä kohdasta 13

 

39 Muita huomioita ja näkemyksiä raportista

Mietinnössä ehdotettuja laajakantoisia uudistuksia ei tule tehdä siten pelkästään lukioiden näkökulmasta. Korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa on ensisijaisesti kyse laajemmasta joukosta hakijoita ja karsinnasta, jonka yksikkö tai ala tekee saadakseen motivoituneen ja opintoihin soveltuvan joukon uusia opiskelijoita. Korkeakoulujen omaa asiantuntemusta ja tähän kehitettyjä valintamekanismeja ei voida sivuuttaa silloin, kun kyse on asianomaiselle alalle tulevista opiskelijoista.

40 Näkemyksiä ylioppilastutkinnon kehittämisestä

Ylioppilastutkintoa kehitettäessä pitää muistaa lukion yleissivistävä tehtävä. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa opiskelijavalinnoissa lisätään merkittävästi, on riskinä että lukio-opinnoista tulee aiempaa enemmän vain ylioppilaskirjoituksiin valmentautumista ja yleissivistävä tehtävä kärsii.