(20.1.2017) Lausunto Valtakunnanvoudinvirastolle valmisteilla olevasta ulosoton organisaatiosta

Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry (jäljempänä Lakimiesliitto) lausuu kunnioittavasti seuraavaa:

Dnro 241/030/13 

Yleistä

Lakimiesliitto katsoo, ettei valmisteilla oleva ulosottolaitoksen organisointi yhdeksi virastoksi edellytä nyt ehdotetun laajuista toimintamallien, organisaation ja johtosuhteiden kokonaisvaltaista muuttamista. Ulosoton perintätulos on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 650 miljoonasta eurosta yli miljardiin euroon (josta noin 400–500 miljoonaa euroa tilitetään julkiselle vallalle veroina ja maksuina). Samanaikaisesti toimintaa on tehostettu vähentämällä henkilöstön määrää ja muun muassa kehittämällä tietojärjestelmiä. Toimintamenot ovat laskeneet merkittävästi yleisestä palkka- ja kustannustason noususta huolimatta. Menoista katetaan nykyään ulosottomaksutuloilla noin 80 prosenttia. Ulosottovalitus-, kantelu- ja vahingonkorvausratkaisut osoittavat, että velallisten, hakijoiden ja sivullisten oikeusturva on toteutunut vähintäänkin hyvin. Tulokset on saavutettu nykyisellä organisaatiolla ja toimintamalleilla, joita on pidettävä joustavina, johtosuhteiltaan selkeinä, kustannustehokkaina ja sopivina ulosoton luonteeseen lainkäyttönä. Toimivaa järjestelmää ei tule lähteä korjaamaan ilman perusteellista vaikutusten arviointia. rakenneuudistuksia; lähdetään korjaamaan asioita jotka eivät ole rikki ilman kunnollista vaikutusten

Erityisiä huomioita

  1. Esitystä rasittavat selvät puutteet sekä nykytilan että uudistuksen vaikutusten arvioinnissa.
  2. Täytäntöönpanoa ei tule jakaa nk. perusperintään ja laajaan perintään. Selvänä uhkana on turhan rajapinnan luominen, joka voi johtaa puutteisiin velallisten taloudellisten olosuhteiden selvittämisessä ja hakijoiden maksunsaantioikeuden vaarantumiseen. Perinnän (oikeammin maksuvelvoitteiden täytäntöönpanon) jakamisella tavoiteltavia hyötyjä ei ole eritelty. Siinäkin tapauksessa, että maksuvelvoitteiden täytäntöönpano eriytettäisiin, myös nk. perusperintä tulisi toteuttaa ja johtaa täytäntöönpanoalueilla. Ilmeisesti korostetun summaariseksi ja massaluonteiseksi suunnitellun perusperinnän yhdenmukaisuuteen tulisi pyrkiä valtakunnallisesti tietojärjestelmiä kehittämällä ja luomalla asianmukaiset prosessit, ei pilkkomalla organisaatiota ja johtosuhteita. Perusperintää ja laajaa perintää pitää johtaa saman kihlakunnanvoudin alaisuudessa. Näin turvataan (voimassa olevassa) ulosottokaaressa säädetyn (ja lainsäädännössä perustellusta syystä valitun) vastaavan ulosottomiehen järjestelmän mukainen kokonaiskuva velallisen taloudellisista olosuhteista sekä (kokonais-) vastuu velallisen ulosottoasioiden käsittelyssä. Tämä on linjassa myös Suomea velvoittavien kansainvälisten sitoumusten kanssa.
  3. Ehdotettujen moniportaisten ja sekavien johtosuhteiden vaikutuksia ulosoton tuloksellisuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin ei ole arvioitu. Perintämenettelyn jakaminen ja uudet johtosuhteet merkitsisivät sellaisten rajapintojen luomista, joista seuraisi ulosottomenettelyn ja johtamisjärjestelmän siiloutuminen.
  4. Johtavan kihlakunnanvoudin tehtävää voidaan verrata esimerkiksi käräjäoikeuden laamannin tehtävään ja sen tulee olla vakituinen virka. Johtavan kihlakunnanvoudin tulee nimittää sekä alaisenaan toimivat kihlakunnanulosottomiehet että varsinaisten täytäntöönpanotehtävien tukitoiminnoissa (sihteeripalvelut) ja asiakaspalvelussa toimivat sekä alueiden tarkastustoimintaa suorittavat toimistohenkilöt, jotta toiminnan tuloksellisuus, nopea ohjaus ja paikallinen kehittäminen voidaan turvata. Esityksen mukaan myös jatkossa täytäntöönpanon tuloksellisuudesta, kehittämisestä ja valvonnasta vastaa alueen johtava kihlakunnanvouti. Esitetyissä malleissa johtavalla kihlakunnanvoudilla ei kuitenkaan ole mitään täytäntöönpanoa tukevaa ja tarkastustoimintaa suorittavaa toimistohenkilöstöä alaisuudessaan.
  5. Kihlakunnanvoudin harkintaa tai ohjausta edellyttävät asiakaspalvelutilanteet ja vireilletuloa koskevat ratkaisut kuuluvat vastuukysymysten ja menettelyn selkeyden vuoksi kullekin täytäntöönpanosta vastaavalle kihlakunnanvoudille. Tuomioistuimissakaan vireilletuloa koskevaa harkintaa ei ole eriytetty asiaa käsittelevän tuomarin päätäntävallasta (toinen tuomari ratkaisisi ehdottomat prosessinedellytykset ja toinen käsittelisi jutun). Syyttäjälaitoksessa lähtökohtaisesti sama kihlakunnansyyttäjä osallistuu esitutkintayhteistyöhön, suorittaa syyteharkinnan ja tarvittaessa ajaa syytettä eri tuomioistuinportaissa. Yhdistys on ehdottanut avainvoutijärjestelmää, jossa tiettyihin toimintoihin tai oikeudellisiin kysymyksiin erikoistunut kihlakunnanvouti toimii oman tehtävänsä ohella asiantuntijaroolissa muun henkilöstön tukena ja toiminnan kehittäjänä. Yhdistys vastustaa esitettyjä malleja, joissa erikseen nimetyt kihlakunnanvoudit ratkaisisivat toisen kihlakunnanvoudin (so. vastaavan pääulosottomiehen) rooteliin kuuluvat asiakaspalvelussa esiintyvät oikeudelliset ja täytäntöönpanokelpoisuutta koskevat kysymykset sekä että yksikön kihlakunnanvoutien esimiehenä toimisi hallintojohtaja ja hallintopäällikkö eikä johtava kihlakunnanvouti.
  6. Esitys sisältää mahdollisuuden tehtävien ja toimintojen keskittämiseen. Henkilöstön virkamiesoikeudellinen asema ja täytäntöönpanotehtävien alueellinen luonne on otettava valmistelussa huomioon. Ulosoton yhdenvertaiset palvelut on turvattava koko maassa. Mitä lähempänä kukin toiminto on varsinaista täytäntöönpanoa, sitä enemmän tulee painottaa tehtävien alueellista luonnetta ja toiminnon paikallista järjestämistä ja johtamista.
  7. Lausuntopyynnössä ei ole riittävästi käsitelty kielellisten oikeuksien toteutumista asiakaspalvelussa tai varsinaisessa täytäntöönpanossa. Kielelliset oikeudet on turvattava myös yhden viraston mallissa ja valtakunnallisten yksiköiden toiminnassa.

Ladattavat tiedostot: