Historia

Suomen Lakimiesliitto on perustettu 16.11.1944. Perustajajäseniä olivat Suomalainen Lakimiesyhdistys, Juridiska Föreningen, Korkeimpien oikeuksien tuomarien yhdistys, Suomen Hovioikeuksien tuomarien yhdistys, Suomen Kihlakunnantuomarien yhdistys, Suomen Asianajajaliitto ja Nuoret Lakimiehet. Perustamiskokouksessa perustajayhdistykset päättivät, että Lakimiesliiton tarkoitus on toimia maan lakimiesyhdistysten yhdyssiteenä ja ajaa lakimieskunnan yhteisiä etuja.

Perustamiseen johtivat muutokset työmarkkinakentällä, mikä vaati osallistumista valtiosektorilla käytyihin neuvotteluihin. Toisaalla nuori juristikunta tarvitsi etujensa turvaajaksi vahvaa edunvalvojaa. Kaikkia lakimiehiä kosketti aikakauden poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne, mikä edellytti lakimieskunnan identiteetin vahvistamista ja yhteenkuuluvuuden tunteen lujittamista.

Akavaa perustamassa

Lakimiesliitto vaikutti keskeisesti Akavan perustamiseen. Akateemis-ammatillinen valtuuskunta perustettiin Lakimiesliiton johdolla joulukuussa 14.12.1950. Perustamishetkellä Lakimiesliitto oli suurin Akavan jäsenjärjestö 2590 jäsenellään (2015 yli 16000 jäsentä).

Kaarlo Kaira
Kaarlo Kairan
rooli Akavan perustamisessa oli merkittävä. Hän toimi Lakimiesliiton puheenjohtajana 1953-63 ja varapuheenjohtajana 1944-1946.

 

 

 

 

Edunvalvonnan kehityskaari

Lakimiesten keskinäinen yhteydenpito ja yhteistyö ovat aina olleet luontevia erityisesti samaa työtä tekevien keskuudessa. Tuomarien, syyttäjien ja asianajajien yhdistykset ovat nostaneet esille ammattialaa koskevia erityiskysymyksiä ja valvoneet etujaan. Sen sijaan koko lakimieskunnan ääntä käyttävää tahoa ei ennen liiton perustamista ollut. Virkamiesten etujen valvominen oli alkuvaiheen konkreettista edunvalvontaa, mutta sen lisäksi liitolla on perustamisesta lähtien ollut tehtävänä ammattikunnan identiteetin kehittäminen. Tämä tehtävä jatkuu yhä. Lakimiesten määrän lisääntyminen ja sukupuolijakauman tasapainottuminen ovat tehneet jäsenkunnasta vuosi vuodelta heterogeenisemman, mikä on vaikuttanut myös edunvalvonnan tarpeisiin. Esiin on noussut esimerkiksi palkkatasa-arvo.

Liiton antama alkusysäys Akavan perustamiselle kertoi siitä, että oli ymmärretty edunvalvonnan kehittämisen ja yhteistyön merkitys. Akavan kehittyminen nykyisenkaltaiseksi vahvaksi etujärjestöksi ei tapahtunut hetkessä, mutta toiminnan vakiinnuttua Akavasta on tullut merkittävä vaikutuskanava Lakimiesliitolle. Sen lisäksi ammatillista edunvalvontaa on alusta asti tehty myös liiton omin voimin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lakimiehet kohtaavat työelämässä usein tilanteita, joissa avustaminen vaatii lakimiehen työn luonteen syvällistä ymmärtämistä. Lakimiesliitto on osoittanut erityisesti tarpeellisuutensa tarjoamalla tukea näissä tilanteissa.

Oikeuspoliittinen edunvalvonta on tärkeä osa liiton toimintaa. Perustamisesta lähtien liitto on ottanut kantaa oikeudellisiin kysymyksiin. Kommentteja ja kannanottoja valmistellessa on pystytty hyödyntämään laajaa sidosryhmäverkostoa sekä jäsenjärjestöjen osaamista. Vuosien varrella Lakimiesliitto on tiivistänyt yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaansa ja on yksi merkittävimmistä oikeuspoliittisista vaikuttajista nyky-yhteiskunnassamme.

Koulutuspoliittinen edunvalvonta on lakimiehille myös ammatillista edunvalvontaa, sillä riittävä muttei ylimitoitettu lakimiesten tarjonta on hyvä lähtökohta neuvoteltaessa työn ehdoista. Näihin kysymyksiin liitto on ottanut aina tarpeen mukaan kantaa. Vuonna 1995 toimintaa tehostettiin perustamalla koulutuspoliittinen valiokunta ja muutama vuosi myöhemmin varaamalla työntekijäresurssia koulutuspoliittiseen edunvalvontaan.

Koulutustoimintaa tarpeeseen

Lakimiesten täydennyskoulutusta on liitto tarjonnut jäsenilleen jossain muodossa perustamisesta lähtien. Toiminta tehostui vuonna 1958, kun Lakimiesliiton järjestämät Lakimiespäivät ja lakimiesten jatkokoulutus yhdistettiin toisiinsa. Vuosina 1958–1966 Lakimiespäivät olivat mittavia, kaksipäiväisiä koulutustilaisuuksia. Näiden rinnalla liitto järjesti myös muita koulutustilaisuuksia, koska kysyntää täydennyskoulutukselle oli paljon ja koulutuksen tarjoajia vähän.

Lakimiesliiton Koulutuskeskus perustettiin 1970 tehostamaan koulutustarjonnan hallinnointia. Vuonna 1983 Koulutuskeskuksen toiminta siirrettiin vuonna 1958 perustettuun liiton omistamaan Lakimiesliiton Kustannus Oy:öön. Vähitellen koulutustoiminta siirtyi liiton välittömän toiminnan ulkopuolelle Kauppakaari-yhtymäksi muuttuneen Lakimiesliiton Kustannuksen kehittäessä toimintaansa ja laajentuessa.

Jäsenten yhteydenottojen perusteella myös omaa koulutustarjontaa tarvittiin. Liitto vastasi tarpeeseen aloittamalla vuonna 2005 jäsenille maksuttoman urakoulutustoiminnan Lakimiesliiton Urakoulutus -nimikkeen alla. Toiminta jatkuu nykyäänkin.

Julkaisijana

Lakimiesliitto julkaisi 1950-luvulta alkaen Suomen Laki -teosta, jonka julkaisu siirrettiin liiton omistamalle kustannusyhtiölle Kauppakaari Oy:lle.

Oikeudellisen alan kirjallisuutta on julkaistu vuodesta 1948 alkaen, jolloin perustettiin Lakimiesliiton kirjasarja – Finlands Juristförbunds skriftserie. Julkaisutoiminnan lähtökohta oli aatteellinen, mutta se oli myös jäsenpalvelua, sillä jäsenille kirjoja myytiin alennuksella. Kirjallisuuden julkaisutoiminta eriytettiin vuonna 1958 Lakimiesliiton Kustannus Oy:öön. Vuonna 1986 Lakimiesliiton Kustannuksen nimi muuttui Kauppakaari -yhtymäksi, johon liitettiin myös muita yhtiöitä. Kauppakaari listautui pörssiin 1996. Sittemmin Talentum Oyj osti Kauppaaren 2000-luvun alussa. Tavaramerkit Lakimiesliiton Kustannus ja Lakimiesliiton Koulutus jäivät kuitenkin edelleen Lakimiesliiton omistukseen ja vuoteen 2009 asti Talentum harjoitti niillä kustannus-ja koulutusliiketoimintaa. Vuosiksi 2009-2014 Lakimiesliitto siirsi tavaramerkit Helsingin seudun kauppakamarin käyttöön yhteistyösopimuksen nojalla. Vuoden 2015 alusta Lakimiesliitto siirsi tavaramerkit takaisin Talentumille.

Liiton oma lehti Lakimiesuutiset on ilmestynyt vuodesta 1945 alkaen, jolloin lehden nimi oli Suomen Lakimiesliiton Tiedoituksia – Finlands Juristförbunds Meddelanden. Suomenkielinen nimi muutettiin nykyiseksi vuonna 1966: Lakimiesuutiset – Juristbladet, ja vuonna 1983 myös ruotsinkielinen nimi muuttui nykyisin käytössä olevaksi (Juristnytt). Aiemmin ruotsinkielinen nimi oli ollut varattu alan riikinruotsalaiselle lehdelle. Lehden julkaisijana on aina toiminut Lakimiesliitto. Vuodesta 2004 lähtien ulkoistuskumppanina on toiminut MCI Press Oy, joka vastaa muun muassa lehden ulkoasusta.