30.9.2008
LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI UUDEKSI YLIOPISTOLAIKSI
Suomen Lakimiesliitto lausuu kunnioittavasti opetusministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi yliopistolaiksi seuraavaa:
Yleistä
Yliopistolainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteeksi on asetettu yliopistojen autonomian lisääminen ja niiden toimintaedellytysten parantaminen nopeasti muuttuvassa koulutuspoliittisessa ympäristössä. Lakimiesliitto painottaa, että yliopistojen oikeudellisen aseman uudistaminen on välttämätön, muttei riittävä askel yliopistojen toiminnallisessa uudistumisessa. Yliopistoreformin kannalta keskeiseksi kysymykseksi tulee muodostumaan yliopistojen resursoinnin kehittyminen. Kauaskantoisen ja mittavan uudistuksen toteuttaminen ilman lisäresursseja tilanteessa, jossa valtaosa yliopistolaitoksesta näkee resurssiensa nousevan vain kustannusten nousua vastaavasti, on hyvin haasteellista ja voi vaarantaa uudistuksen tavoitteiden toteutumisen.
Yliopistojen resurssien kokonaismäärällä ja niiden jakamisen tavalla tulee olemaan keskeinen merkitys yliopistoreformin onnistumiselle. Lakiluonnoksessa on ansiokkaasti tuotu esiin periaate, että yliopiston rahoitus määräytyy tulevaisuudessa nykyistä enemmän laadun perusteella. Laatukriteereiden määrittely onkin yksi yliopistoreformin tärkeimpiä asioita, ja välttämätöntä yliopistojen kehittämiselle asetettujen tavoitteiden toteutumiselle. Jotta resurssien jako aidosti kannustaisi yliopistoja pyrkimään korkeaan laatuun, tulee merkittävä osa rahoituksesta jakaa laadun perusteella. Laatukriteerien tulee olla riittävän monipuoliset kuvaamaan eri tavalla erikoistuneiden yliopistojen toiminnan laatua. Niiden tulee sallia ja kannustaa yliopistoja keskittymään omiin vahvuusalueisiinsa. Kriteereiden tulee kattaa kaikkien yliopistojen yliopistolain 2 pykälän mukaisten tehtävien toteuttamisen laatu. Kriteerien tulee kattaa toiminnan painotusten sekä toimintaprosessien ja lopputulosten laatu. Edelleen on tärkeää, että absoluuttisen toiminnan laadun lisäksi kriteereinä käytetään toiminnan laadun muutosta. Näin yliopistoja voidaan kannustaa toimintansa laadun parantamiseen kaikilla sen osa-alueilla, eikä rahoitusmalli lähtökohtaisesti suosi toimintaympäristöltään suotuisammassa asemassa olevia yliopistoja
Lakimiesliitto katsoo, että nyt luonnos uudeksi yliopistolaiksi täyttää pääosin erinomaisesti sille asetetut tavoitteet. Lakiluonnos vastaa onnistuneesti yliopistoja koskevan lainsäädännön kehittämistarpeisiin. Se mahdollistaa yliopistoille aiempaa itsenäisemmän toiminnan ja päätöksenteon, mikä on välttämätöntä korkeakoulutuksen kentän muuttuessa nopeasti niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Lainsäädännön keskeinen haaste on päätösvallan jakautuminen yliopiston sisällä. Lakiluonnos on onnistunut yhdistämään yliopiston autonomian ja yliopistoyhteisön vahvan roolin päätöksenteossa selkeään toimivallan jakoon, joka mahdollistaa yliopiston määrätietoisen johtamisen. Erityisen onnistuneena voidaan pitää yliopiston ylimmän johdon, rehtorin, yliopiston hallituksen ja yliopistokollegion välistä tasapainoa yliopiston johtamisessa. Esitys lisää rehtorin edellytyksiä yliopiston toiminnan johtamiseen, mutta asettaa hänet samalla selvästi yliopiston hallituksen alaisuuteen.
Lakimiesliitto tervehtii myös ilolla yliopistoille annettavia uusia mahdollisuuksia oman kansainvälisen toimintansa kehittämiseen. Erityisesti yliopistojen mahdollisuus osallistua kansainvälisille koulutusmarkkinoille myös suomalaisen tutkintojärjestelmään kuuluvilla tutkinnoilla on erinomaisen tervetullut.
Liitto muistuttaa kuitenkin, että yliopistojen henkilökunnan asema tulee uudistuksessa turvata. Henkilöstön asema ei saa heikentyä tehtävien muuttuessa virkasuhteisista työsopimussuhteisiksi. Henkilöstön oikeuksien turvaamiseksi voimaanpanolakiin tulee kirjata, että yliopistoja nykyisin sitovia valtion yleisiä virka- ja työehtosopimuksia sekä opetusministeriön tarkentavia virka- ja työehtosopimuksia noudatetaan uusien sopimusten voimaanastumiseen saakka.
Yksityiskohtaiset kommentit
7 §
Korkeakoulutettujen ryhmien täydennyskoulutuksen merkityksen korostuessa Lakimiesliitto pitää tärkeänä, että yliopistojen rooli korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen tukijana ja toteuttajana kirjataan yliopistolakiin. Täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopisto-opetuksen mahdollistava kirjaus ei riittävästi velvoita yliopistoja tämän toiminnan kehittämiseen. Lakimiesliitto esittää, että 1. momentin viimeinen virke muutetaan kuulumaan:
”Yliopistot järjestävät myös täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta.”
10 §
Koulutusohjelman maksullisuuden ehtona sen mainitseminen asetuksessa on raskas ja voi tarpeettomasti rajoittaa yliopistojen maksullista koulutustarjontaa. Tällöin kokeilu ei myöskään tuottaisi niin laajaa tietoa koulutusviennin mahdollisuuksista kuin perustellun arvion tekeminen kokeilun tuloksista edellyttäisi. Maisteriohjelman hyväksymiselle tulisi löytää kevyempi menettelytapa, esimerkiksi niin, että ohjelmat hyväksytään opetusministeriön ja yliopiston välisissä tulosneuvotteluissa.
28 §
Lakiesityksessä yliopistojen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset tehtäviin jätettäisiin yliopiston omaan harkintaan johtosäännöllä määrättäväksi. Lakimiesliitto katsoo, että korkeakoulutuksen yleisen laadun turvaamiseksi henkilöstön yleisten kelpoisuusehtojen kirjaaminen asetustasolle on perusteltua myös uuden yliopistolain aikana. Asetustasolle kirjatuilla kelpoisuusehdoilla voidaan tukea yliopistojen laadun toteutumista kaikissa yksiköissä. Liitto katsoo, että käytännössä yliopistot tulevat kilpailemaan hyvistä tutkijoista ja opettajista, jolloin käytännössä henkilöstö tulee täyttämään kelpoisuusehtoja tiukemmatkin vaatimukset. Lisäksi liitto korostaa, että kelpoisuuksista tulee säätää asetuksella tavalla, joka ei rajaa yliopistojen mahdollisuutta erikoistumiseen ja profiloitumiseen
30 §
Professorin viran täyttämistä kutsumenettelyllä esitetään helpotettavaksi ja kutsumenettelyn käytön riittäväksi ehdoksi tehtävän määräaikaisuutta tai kutsuttavan ansioituneisuutta. Lakimiesliitto katsoo, että tehtävän määräaikaisuus on riittämätön peruste kutsumenettelyn käyttämiselle. Lisäksi pysyvään professuuriin kutsumiselle kutsuttavan ansioituneisuutta ei voida pitää riittävänä edellytyksenä, vaan kutsumenettelyn tulisi pysyvän professorin tehtävän täyttämisen osalta olla mahdollista vain, kun virkaan voidaan kutsua erittäin ansioitunut kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö. Pykälän perustelussa mainittua kilpailua kansainvälisesti arvostetuista tieteen ja taiteen asiantuntijoista kutsumenettelyn tiukempi rajaaminen ei heikentäisi, koska kansainvälisesti arvostetut asiantuntijat ovat erittäin ansioituneita.
Muotoiluksi liitto esittää:
”Professorin tehtävä voidaan täyttää kutsusta haettavaksi julistamatta silloin, kun tehtävään voidaan kutsua ansioitunut kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö ja tehtävään valitaan määräajaksi tai kun tehtävään voidaan kutsua erittäin ansioitunut kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö.”
33 §
Lakimiesliitto tervehtii ilolla pykälän 4. momentin kirjausta oikeusnotaarin tutkinnosta oikeustieteen maisterin tutkintoon johtavien opintojen kelpoisuuden edellytyksenä.
Suomalainen oikeustieteellinen koulutus on rakentunut oikeustieteellisen yleistutkinnon ympärille, ja vain yleistutkinnon on katsottu tuottavan riittävä kelpoisuus momentin perusteluissa mainittuihin virkoihin. Tästä syystä on katsottu, ettei oikeustieteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin voida valita henkilöitä, jotka ovat suorittaneet muun kuin alemman oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon. Edellytyksen kirjaaminen lainsäädäntöön selkeyttää tervetulleella ja selkeällä tavalla vallitsevan tilan uuteen lainsäädäntöön.
Liitto katsoo, että mahdollisiin tarpeisiin järjestää myös oikeustieteellistä osaamista sisältäviä tutkintoja, jotka eivät ole oikeustieteellisiä yleistutkintoja, voidaan vastata nykyisen tutkintojärjestelmän mukaisesti muilla kuin oikeustieteellisillä tutkinnoilla.
SUOMEN LAKIMIESLIITTO RY.
Jorma Tilander
toiminnanjohtaja