Lausunto oikeusministeriölle komiteanmietinnöstä Oikaisuvaatimusjärjestelmän kehittäminen oikeusturvakeinona - oikaisuvaatimustoimikunnan mietintö (12.2.2009)
Lausuntonaan koskien oikaisuvaatimustoimikunnan mietintöä Oikaisuvaatimusjärjestelmän kehittäminen oikeusturvakeinona – Oikaisuvaatimustoimikunnan mietintö (Oikeusministeriön komiteanmietintöjä 2008:4) Suomen Lakimiesliitto esittää seuraavaa:
Lakimiesliitto pitää periaatteellisella tasolla kannatettavana uudistuksia, joiden tavoitteena on se, että hallintoviranomaiset ottavat aikaisempaa enemmän vastuuta hallintopäätösten virheiden korjaamisesta. Parhaimmillaan mainittu kehitys johtaa siihen, että asiakas saa virheelliseen päätökseen oikaisun nopeasti, ja että hallintotuomioistuimilla on entistä paremmat mahdollisuudet keskittää voimavarojaan ja nopeuttaa sellaisten asioiden käsittelyä, jotka laajuutensa, monimutkaisuutensa tai muun syyn vuoksi vaativat erityistä huomiota.
Lakimiesliitto pitää myös hyvänä toimikunnan ratkaisua olla ehdottamatta järjestelmää, jossa oikaisuvaatimus olisi pakollinen välivaihe ennen varsinaista muutoksenhakua. Tähän liittyvään problematiikkaan olemme ottaneet kantaa Oikaisuvaatimustoimikunnan välimietintöön (OMKM 2007:1) antamassamme lausunnossa.
Valituksessa esitettävien vaatimusten suhde oikaisuvaatimuksen sisältöön ja perusteisiin
Lakimiesliitto pitää ongelmallisena mietinnössä ehdotettua hallintolainkäyttölain muutosta, joka sitoisi valituksessa esitettävät vaatimukset ja perusteet oikaisuvaatimuksen sisältöön ja perusteisiin. Nykytilaan verrattuna muutoksella tosiasiallisesti kavennettaisiin valittajan oikeuksia tilanteessa, jossa oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa hallintopäätöstä ei ole oikaisuvaatimuksen johdosta muutettu. Hallintolainkäytössä on katsottu, että valituksessa voidaan esittää sellaisiakin oikaisuvaatimuksen kohteena olleeseen päätökseen liittyviä vaatimuksia ja perusteita, joita ei ole oikaisuvaatimuksessa esitetty.
Oikaisuvaatimuksen määräajaksi on esitetty hallintolakiin yleissääntelyn tasoisesti 30 päivää. Määräaika voi kuitenkin olla erityislainsäädännössä edelleen tätä lyhyempi. Hallintopäätökset saattavat myös olla puutteellisesti perusteltuja ja muutenkin epäselviä. Lyhyiden määräaikojen puitteissa asianosaisella ei useinkaan ole mahdollista hankkia asiantuntevaa asiamiestä oikaisuvaatimusta tehtäessä. Mikäli oikaisuvaatimuksella olisi ehdotuksessa tarkoitettu merkitys valitusvaiheessa, olisi asiamiehen hankkiminen asianosaisen oikeusturvan kannalta aikaisempaa tärkeämpää. Oikaisuvaatimuskuluihin ei ole mahdollista saada korvausta vastapuolelta, joten asiamiehen hankkimiseen sisältyy taloudellisia riskejä, jotka saattavat olla oikaisuvaatimuksen tekijälle merkityksellisiä. Nämäkin seikat omalta osaltaan johtavat siihen, että mikäli ehdotus hallintolainkäyttölain 27 a §:n osalta toteutuu esitetyssä muodossaan, tarkoittaa se valittajan oikeusturvan heikentymistä nykytilanteeseen verrattuna.
Valittajalle aiheutuvien muutoksenhakukulujen korvaaminen
Kuten yllä mainitaan, oikaisuvaatimuskuluihin ei ole mahdollista saada korvausta. Mikäli sidonnaisuus oikaisuvaatimuksen ja valituksen sisällön ja perusteiden välillä toteutuu ehdotetun kaltaisena, tulee juridisen avun tarpeen ajankohta hallintoasioissa aikaistumaan jo oikaisuvaatimusvaiheeseen. Näin ollen on ehdottomasti harkittava oikaisuvaatimusvaiheesta valittajalle aiheutuvien kulujen korvaamista, mikäli käsillä oleva hallintolainkäyttölain 27 a §:ää koskeva ehdotus toteutuu esitetyn kaltaisena.
Kunnioittavasti,
SUOMEN LAKIMIESLIITTO – FINLANDS JURISTFÖRBUND RY
Jorma Tilander
Toiminnanjohtaja