Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle Kilpailulaki 2010-työryhmän ehdotuksesta (14.4.2009)

Kilpailulaki 2010 (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja – Kilpailukyky – 4/2009)

Mietinnössä ehdotetaan, että kilpailunrajoituslain nimi muutetaan kilpailulaiksi. Lakimiesliiton mielestä mietinnössä esitettyjen seikkojen perusteella ehdotus on kannatettava.

Kilpailuviraston tehokkuus riippuu ennen kaikkea käytössä olevista resursseista

Mietinnössä ehdotetaan, että Kilpailuviraston niin sanottua priorisointioikeutta laajennetaan. Tämän oikeuden oikeanlainen käyttäminen antaisi hyvät mahdollisuudet kilpailunrajoitustapausten nopeampaan käsittelyyn. Ehdotetun säännöksen keskeisenä tarkoituksena ja täsmennyksenä nykytilaan on, että Kilpailuvirasto jättäisi asian tutkimatta tilanteissa, joissa on ilmeistä, että tutkiminen ei ole tarpeen markkinoiden yleisen toimivuuden kannalta.

Lakimiesliitto pitää edellä mainittua ehdotusta lähtökohtaisesti järkevänä. Kilpailuviraston voimat tulee keskittää tapauksiin, joilla on aidosti merkitystä markkinoiden yleisen toimivuuden kannalta. Samalla tulee kuitenkin muistaa, että Kilpailuviraston tehokkuus riippuu myös pitkälti resursseista, jotka sillä on käytettävissään. Uudistus ei siis saa johtaa tilanteeseen, joissa priorisointioikeuden laajentaminen vaikuttaa negatiivisesti Kilpailuviraston resurssitilanteeseen. Kilpailuvirastolla tulee olla käytettävissään sellaiset resurssit, että se pystyy arvioimaan riittävällä tarkkuudella sen, mitkä tapaukset ovat priorisointioikeuden puitteissa jätettävissä tutkimatta. Jokainen markkinoiden yleisen toimivuuden kannalta merkitystä omaava tapaus on pystyttävä tutkimaan.

Leniency-sääntely

Työryhmä ehdottaa joitain muutoksia voimassa olevaan leniency-järjestelmään, mutta nykyisen kilpailunrajoituslain 9 §:ään sisältyvät pääperiaatteet seuraamusmaksusta vapautumiseksi säilyisivät keskeisimmiltä osiltaan ennallaan. Työryhmän näkemyksen mukaan seuraamusmaksusta vapautumisen pitäisi olla tietyin edellytyksin mahdollista myös silloin, kun Kilpailuvirasto on jo tehnyt kyseistä kartellia koskevan tarkastuksen. Työryhmän ehdottamien muutosten seurauksena kilpailulain leniency-säännökset vastaisivat sisällöltään Euroopan komission leniency-säännöksiä ja Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston leniency-malliohjelmaa.

Leniency-sääntelyn ja työryhmän esittämien muutosehdotusten tarkoitusperät ovat Lakimiesliiton mielestä sinänsä kannatettavia. Lakimiesliitto haluaa kuitenkin muistuttaa, että järjestelmä, jossa lainvastaiseen toimintaan syyllistynyt taho voi vapautua seuraamuksista jatkamalla toimintaa eräänlaisena soluttautujana, ei sovellu parhaalla mahdollisella tavalla suomalaiseen oikeusjärjestykseen ja seuraamusjärjestelmään. Epäiltyjen oikeusturvaa koskevat näkökohdat onkin otettava erityisellä tarkkuudella huomioon sovellettaessa leniency-sääntelyä käytäntöön.

Menettelyä koskevat säännökset

Mietinnössä ehdotetaan tutkintavaltuuksien laajentamista markkinaoikeuden luvalla muihin kuin liiketiloihin eli käytännössä kotitarkastuksiin. Yrityksen avainhenkilöiden kotien ja kotitietokoneiden tarkastus voi loukata yrityksen avainhenkilön perheenjäsenten kotirauhaa ja viestintäsalaisuutta ja muutenkin yksityisyyttä, jos esimerkiksi kaikkien perheenjäsenten käytössä olevia kotitietokoneita takavarikoidaan tai tutkitaan.

Tarkastusta toimittavan virkamiehen tutkimisvalta kattaa tiedot kaikissa muodoissaan. Tarkastusoikeus koskee muun muassa sähköposteja, tekstiviestejä ja uutena terminä lakiin otettavaa ”dataa”. Korostamme, että tässä yhteydessä on tehtävä viestintäsalaisuuden kannalta selvä raja suhteessa yksityisiin matkapuhelimiin, kotona oleviin laajakaistaliittymiin ja tietokoneisiin. Tältä osin ehdotettu säännös vaikuttaa ongelmalliselta.

Mietinnössä ehdotetaan Kilpailuvirastolle oikeutta vaatia menettelyn henkilöitä saapumaan kuultavaksi virastoon. Mielestämme tämän ehdotuksen tarpeellisuutta ja kohtuullisuutta tulisi vielä uudelleen pohtia. Kuultavaksi kutsuminen olisi kansallinen ratkaisu ja poikkeaisi yleisestä yhteisölainsäädännöstä. Asianosaisen tai todistajan suullinen kuuleminen liittyy vain tuomioistuinmenettelyyn.

Vahingonkorvausvelvollisuus

Mietinnössä ehdotetaan kilpailunrajoituksesta aiheutuneen vahingon korvaamisvelvollisuuden laajentamista myös muihin kuin elinkeinonharjoittajien välisiin suhteisiin, esimerkiksi kuluttajiin ja julkisyhteisöihin (43 §). Lakimiesliitto ei pidä ehdotettua muutosta tarpeellisena. Vahingolliset kilpailunrajoitukset ovat luonteeltaan elinkeinonharjoittajien välisiä ilmiöitä, joista aiheutuneita seurauksia on myös perinteisesti arvioitu yritysten välillä. Monet vahingollisiksi katsottavat kilpailunrajoitukset ovat huomattavan tulkinnanvaraisia, mihin nähden laaja vahingonkorvausvastuu yhdistettynä voimakkaisiin taloudellisiin sanktioihin voisi johtaa elinkeinonharjoittajien kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Kilpailuoikeuden sääntöjen mukainen sakko on aikaisemmin ollut yksinomainen seuraus. Siinä joka tapauksessa yhdistyvät sanktio ja summittaisesti määräytyvä vahingonkorvaus, koska todellista vahingon määrää ei kaiketi voisi edes osoittaa.

Kuluttajien oikeus vahingonkorvaukseen nostaisi esiin myös prosessuaalisia kysymyksiä siitä, miten kuluttajat toteuttaisivat vaatimuksensa, tulisiko esimerkiksi ryhmäkanteen nostaminen kysymykseen. Oikeusprosesseista voisi ennakoida tulevan erittäin raskaita ja vaikeita.

Kunnioittavasti

SUOMEN LAKIMIESLIITTO – FINLANDS JURISTFÖRBUND RY

Jorma Tilander
Toiminnanjohtaja