Lausunto oikeusministeriölle työryhmämietinnöstä Tuomioistuinharjoittelu (26.8.2009)

Lausuntonaan oikeusministeriön työryhmämietintöön Tuomioistuinharjoittelu (OMTR 2009:5) Suomen Lakimiesliitto toteaa seuraavaa:

Yleistä

Suomen Lakimiesliitto pitää työryhmän esitystä yleisesti ottaen onnistuneena. Tuomioistuinharjoittelun säilyttäminen kaikille lakimiehille avoimena yleisharjoitteluna, harjoittelupaikkamäärän vakiinnuttaminen ja sen vähentämisen lopettaminen, harjoittelijoiden palkkatason korjaaminen, harjoittelun koulutuksellisuuden kehittäminen ja harjoittelumahdollisuuksien monipuolistaminen ovat kaikki ehdotuksina kannatettavia. Monia niistä epäkohdista, joihin näillä ehdotuksilla pyritään vastaamaan, on Suomen Lakimiesliitto tuonut esille jo oman tuomioistuinharjoittelun kehittämistyöryhmänsä vuonna 2005 ilmestyneessä mietinnössä (http://www.lakimiesliitto.fi/instancedata/prime_product_yhdistys/lakimiesliitto/embeds/Tuomistharjkehit.pdf).

Tässä oikeusministeriön työryhmämietinnössä esitettyjen uudistusehdotusten onnistuneen toteuttamisen kannalta ratkaisevan tärkeässä asemassa ovat uudistusten tosiasialliset toteuttajat ja heidän mielipiteensä työryhmän ehdotuksista. Toteuttajia ovat ennen kaikkea harjoittelun suorittajat eli nuoret lakimiehet, työryhmän toimeksiantaja sekä harjoittelun organisoija ja rahoittaja eli oikeusministeriö ja harjoittelijoiden työnantajat eli tuomioistuimet.

Jotta uudistukset voidaan toteuttaa, tulee niiden saada nuorten lakimiesten hyväksyntä

Ensinnäkin, tuomioistuinharjoittelun suorittajien eli enimmäkseen hiljattain valmistuneiden nuorten lakimiesten tulee olla ehdotettujen uudistusten kannalla, jotta työryhmän ehdotuksia kannattaa lähteä viemään käytäntöön. Mikäli nuoret juristit uskovat, että ehdotetuilla uudistuksilla on positiivinen vaikutus heidän motivaatioonsa kehittää omaa osaamistaan opettelemalla tuomioistuinten käytännön toimintaa siellä työskentelyn kautta, on ehdotetuilla uudistuksilla hyvät mahdollisuudet toimia myös käytännössä. Mikäli näin ei ole, on ehdotuksia syytä muokata siten, että nuoret lakimiehet saadaan niiden kannalle.

Jotta uudistukset voidaan toteuttaa, oikeusministeriöllä tulee olla valmius käyttää riittävästi resursseja niiden läpiviemiseen

Toiseksi, valtiovallan tulee osoittaa oikeusministeriölle uudistusten toteuttamiseksi mietinnössä mainitut riittävät taloudelliset resurssit.

Työryhmän asettamispäätöksessä oikeusministeriö asettaa työryhmälle seuraavat tehtävät:
• Tuomioistuinharjoittelua tulee kehittää siihen suuntaan, että se antaa nykyistä parempia valmiuksia tuomarin tehtäviin
• Tavoitteena tulee olla, että tuomioistuinharjoittelijat saavat koko valtakunnassa yhtenäisen, suunnitelmallisen koulutuksen
• Tuomioistuinharjoittelijoiden työtehtävien tulee olla riittävän monipuolisia
• Tuomioistuinharjoittelua kehitettäessä tulee pyrkiä siihen, että nekin etevät ja lahjakkaat lakimiehet, jotka eivät hakeudu nykymuotoiseen tuomioistuinharjoitteluun, kiinnostuisivat tuomioistuinharjoittelusta

Jos oikeusministeriö haluaa aidosti uudistaa tuomioistuinharjoittelujärjestelmää työryhmän asettamispäätöksessä mainituin tavoin, tulee ministeriön pystyä tekemään myös uudistusten vaatimat taloudelliset panostukset. Oikeushallinto kuuluu yhteiskuntamme ydintoimintoihin, ja tämän tulee näkyä myös oikeusministeriön toiminnassa ja sille myönnetyissä määrärahoissa. Tuomioistuinharjoittelijat ovat tulevaisuuden tuomareita, syyttäjiä, asianajajia ja muiden merkittävien oikeushallinnon tehtävien hoitajia, joiden ammattitaidon kehittymisessä tuomioistuinharjoittelulla on tärkeä rooli. Näin ollen tuomioistuinharjoittelijat eivät voi olla oikeusministeriön eivätkä tuomioistuinten näkökulmasta pelkkää korkeasti koulutettua halpatyövoimaa.

Jotta uudistukset voidaan toteuttaa, tulee niiden saada tuomioistuinten hyväksyntä

Tuomioistuinharjoittelijoiden työnantajia ovat tuomioistuimet. Jotta työryhmän ehdottamia uudistuksia voidaan viedä eteenpäin käytännössä ja työryhmän asettamispäätöksessä asetetut tavoitteet saavuttaa, vaaditaan kaikilta asianosaisilta tuomioistuimilta osittaista toiminnan uudelleenorganisointia. Käräjäoikeuksissa ehdotetun kaltainen auskultointi sitoo merkittävästi nykyistä enemmän vakinaista henkilökuntaa koulutuksellisiin tehtäviin. Myös hallinto- ja hovioikeuksissa auskultanttien tutorointi ja opastaminen vaatii vakinaiselta henkilökunnalta uudenlaisia panostuksia. On myös selvää, että auskultoinnin laajentaminen hovi- ja hallinto-oikeuksiin ei saa johtaa esittelijöiden/viskaalin virkojen lakkauttamiseen. Resursseja auskultointijärjestelmän laajentamiseen ei voi ottaa näitä virkoja vähentämällä.

Nykyistä järjestelmää koulutuksellisemman auskultoinnin onnistuminen edellyttää luonnollisesti sitä, että oikeusministeriö pitää yllä riittävää harjoittelupaikkamäärää käräjäoikeuksissa sekä varaa kaikille tuomioistuimille ja omalle koulutusyksikölleen riittävän rahoituksen tutortuomarijärjestelmän ja käytännön teoriakoulutusten suunnitteluun ja käytännön toteuttamiseen. Jos oikeusministeriö ei pysty tätä velvollisuuttaan täyttämään, on varmasti turha odottaa tuomioistuintenkaan varauksettomasti kannattavan ehdotettuja uudistuksia.

Tuomioistuinharjoittelun säilyttäminen kaikille lakimiehille avoimena yleisharjoitteluna on onnistunut ratkaisu

Työryhmä ehdottaa, että tuomioistuinharjoittelu jatkossakin säilytetään kaikille lakimiehille avoimena yleisharjoitteluna. Harjoittelusta ei olla tekemässä tuomarikoulutyyppistä suljettua järjestelmää, jossa pyrittäisiin seulomaan nuorista lakimiehistä harjoitteluun vain ne, jotka haluavat tulevaisuudessa tuomioistuinlaitoksen palvelukseen. Lakimiesliitto pitää tätä ehdottomasti oikeana ratkaisuna. On äärimmäisen tärkeää, että tuomioistuinharjoitteluun osallistuu juristeja, jotka työskentelevät monipuolisesti eri aloilla niin ennen tuomioistuinharjoittelua kuin sen jälkeenkin. Tuomioistuinharjoittelun suorittamisesta saadut ammatilliset hyödyt ovat Lakimiesliiton ja Nuoret Lakimiehet ry:n tekemissä kyselytutkimuksissa osoittautuneet merkittäviksi riippumatta siitä, mitä töitä harjoittelija on varatuomarin arvonimen saatuaan tehnyt. Tämä on äärimmäisen arvokas palaute ja osoittaa harjoittelusta saatavat laaja-alaiset hyödyt suomalaiselle oikeuselämälle.

Tuomioistuinlaitokselle tuomioistuinharjoittelu on perinteisesti toiminut myös merkittävänä rekrytointikanavana. Näin tulee varmasti olemaan jatkossakin. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tuomioistuinlaitoksella tulee olemaan voimakas rekrytointitarve jo senkin takia, että mietinnössä esitetyllä tavalla yli puolet nykyisestä tuomarikunnasta jää eläkkeelle vuoteen 2019 mennessä. Tätäkin taustaa vasten on erittäin järkevää säilyttää tuomioistuinharjoittelu kaikille lakimiehille avoimena, valtakunnallisena yleisharjoitteluna, jonka pystyy suorittamaan kaikissa käräjäoikeuksissa. Mikäli harjoittelua laajennetaan työryhmän ehdotuksen mukaisesti hallinto- ja hovioikeuksiin, tulee myös tämän verkoston olla kaikki kyseiset tuomioistuimet käsittävä. Näin pystytään nuorten juristien keskuudessa turvaamaan alueellisesti mahdollisimman laaja kiinnostus harjoittelua kohtaan. Työtehtäviltään mielekäs, koulutuksellisesti antoisa ja kaikille juristeille avoin, valtakunnallisesti kattava tuomioistuinharjoittelu on parasta mahdollista mainosta tuomioistuinlaitokselle kilpailtaessa nuorten, lahjakkaiden lakimiesten kiinnostuksesta työmarkkinoilla.

Harjoittelupaikkojen määrän tulee olla riittävä ja se tulee vakiinnuttaa

Yksi keskeinen kysymys tuomioistuinharjoittelua kehitettäessä on harjoittelupaikkojen määrä. Oikeusministeriö on vähentänyt erilaisten säästöohjelmien tuloksena auskultointipaikkojen määrää vuoden 2005 yli 200 paikasta vuoden 2009 runsaaseen 150 paikkaan. Tämä kehityssuunta on täysin kestämätön, jos ministeriö haluaa aidosti panostaa suomalaisten juristien laaja-alaiseen osaamiseen ja tuomioistuinlaitoksen tulevaisuuteen. Työryhmäkin on pannut tämän merkille ja ehdottaa paikkamäärän vakiinnuttamista 160 paikkaan. Henkilötyövuosina tämä tarkoittaisi työryhmän ehdottamassa järjestelmässä sitä, että auskultantit tekisivät käräjäoikeuksille yhteensä 120 henkilötyövuotta ja hovi- sekä hallinto-oikeuksille 20 henkilötyövuotta molemmille. Työryhmä ehdottaa myös, että paikkamäärä vakiinnutettaisiin, jotta tuomioistuimet voisivat suunnitella toimintaansa mahdollisimman ennustettavasti.

Käräjäoikeuksien resurssitilanteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota

Lakimiesliitto pitää ehdotusta paikkamäärän vakiinnuttamisesta tietylle määrätylle tasolle kannatettavana. Eri asia kuitenkin on, onko edes työryhmän ehdottama 160 paikkaa todellisuudessa riittävä lukumäärä, mikäli tuomioistuinharjoittelua halutaan laajentaa työryhmän ehdottamalla tavalla hovi- ja hallinto-oikeuksiin. Tuomioistuinharjoittelijat ovat merkittävä voimavara käräjäoikeuksille ja opiskellessaan käytännön juristitehtäviä tuomioistuimissa he tekevät käräjäoikeuksille suuren määrän arvokasta työtä. Näin ollen paikkamääriä määritettäessä on otettava erityisesti huomioon käräjäoikeuksien tilanne.

Lakimiesliiton saamien tietojen mukaan oikeusministeriön tulosneuvotteluissa on sovittu 130 harjoittelijatyövuodesta vuodelle 2010. Tässä luvussa on otettu huomioon kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirto käräjäoikeuksilta maanmittauslaitokselle, joka toteutuu vuoden 2010 alusta. Työryhmämietinnössään Käräjäoikeusverkoston kehittäminen oikeusministeriö esittää notaaritarvearvionsa (125 htv) yhteydessä, että siinä on huomioitu 10%:n paikkalisäyksellä auskultoinnin koulutuksellisuus sen hetkisen auskultointijärjestelmän perusteella. Vuodelle 2010 laskettu 130 harjoittelijatyövuoden tarve on Lakimiesliiton tietojen mukaan laskettu myös 10%:n koulutuksellisuuslisäyksellä.

Työryhmä ehdottaa nykyjärjestelmään verrattuna selkeää koulutuksellisuuden lisäämistä etenkin tutortuomarijärjestelmän, käytännön teoriakoulutuksen ja yhtenäisen palautteenantojärjestelmän muodossa. Näiden erittäin kannatettavien ehdotusten voitaneen arvioida vähintään kaksinkertaistavan ministeriön nykyjärjestelmän kohdalla käyttämän prosenttiluvun. Tämän lisäksi käräjäoikeuksien kohdalla voitaneen arvioida, että 6 kuukautta käräjäoikeuksissa työskentelevä harjoittelija ei pysty tekemään suhteellisesti samaa määrää työtä käräjäoikeudessa kuin 12 kuukautta käräjäoikeudessa työskentelevä harjoittelija. Tämä johtuu jo auskultoinnin alun sisäänajovaiheesta. Työryhmä pyrkiikin nopeuttamaan harjoittelijoiden pääsyä mielekkäisiin tehtäviin ehdottamalla ratkaisutoimivallan aikaistamista. Tämä on Lakimiesliiton mielestä kannatettavaa.

Edellä mainituista syistä johtuen onkin realistisempaa käyttää tarvelaskelmassa 10%:n sijasta järjestelmään ehdotettujen koulutuksellisuutta lisäävien muutosten ja käräjäoikeuksissa tapahtuvan harjoitteluaikojen keskimääräisen lyhentymisen johdosta 20-25%:n koulutuksellisuuslisähaarukkaa. Näin ollen voidaan arvioida, että työryhmän ehdottaman järjestelmän puitteissa käräjäoikeuksien todellinen vuosittainen harjoittelijatarve käräjäoikeuksissa olisi 142-148 henkilötyövuotta.

Työryhmän ehdotuksen mukaan sekä hovi- että hallinto-oikeuksiin otettaisiin vuosittain kahdessa erässä 20 auskultanttia. Jotta käräjäoikeuksien harjoittelijatarve voitaisiin tyydyttää, tulisi harjoittelupaikkojen määrä siis olla vähintään seuraava:
• Harjoittelupaikkoja vuosittain 188 kappaletta (25% koulutuksellisuuslisä), joista
o 108 harjoittelijaa käräjäoikeuksissa 12 kuukautta
o 80 harjoittelijaa siirtyisi 6 kuukauden käräjäoikeusjakson jälkeen toiseksi 6 kuukaudeksi hovi- ja hallinto-oikeuksiin
• Tällöin harjoittelijatyövuosia käräjäoikeuksissa 148, hallinto- ja hovioikeuksissa yhteensä 40

Kuten aikaisemmin mainittiin, on tuomioistuinharjoittelijoita ollut käräjäoikeuksissa yli 200 vielä vuonna 2005. Oikeusministeriö ei ole esittänyt auskultanttien tehtävien tai nuorten juristien jatkokoulutustarpeen vähentymiseen perustuvia argumentteja vuosina 2005-09 toteutetuille merkittäville auskultanttivähennyksille. Mikäli harjoittelupaikkojen määrä olisi jatkossa yllä mainittu 188, olisi se edelleen merkittävästi alhaisempi kuin vuonna 2005. Valtiovarainministeriöstä tulleiden viestien mukaan auskultointiuudistuksen tulee kuitenkin olla kustannusneutraali nykyhetkeen nähden. Työryhmän esittämiä perusteita ja edellä esitettyä taustaa vasten on hyvin erikoista, mikäli valtiovallalta ei löydy halua tehdä minkäänlaisia taloudellisia panostuksia tuomioistuinlaitoksen tulevaisuuteen.

Koulutuksellisuuteen ja työtehtävien laatuun tulee panostaa, jotta 6 kuukauden harjoittelujaksot eivät jää liian pintapuolisiksi

Työryhmän ehdotuksen mukaan 12 kuukauden mittainen käräjäoikeusauskultointi säilyy tuomioistuinharjoittelun perusmuotona. Samalla nuorten juristien valinnanvaraa ja auskultoinnin monipuolisuutta halutaan lisätä siten, että sitä laajennetaan osaksi hallinto- ja hovioikeuksiin.

Enemmän valinnan mahdollisuuksia tarjoava, nykyistä monipuolisempi auskultointijärjestelmä on sinänsä kannatettava ajatus. Tällöin tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kuuden kuukauden mittaisten käräjä-, hallinto- ja hovioikeusjaksojen tulee olla koulutuksellisesti ja työtehtävien kannalta mahdollisimman opettavaisia ja tehokkaita. Selkeänä riskinä nimittäin on, että kuuden kuukauden harjoitteluaika esimerkiksi käräjäoikeudessa jää liian lyhyeksi auskultantille oppia riittävät perustiedot ja -taidot tuomioistuintyöskentelystä. Luultavaa onkin, että 12 kuukautta käräjäoikeudessa työskentelevät harjoittelijat saavat väistämättä paremmat valmiudet esimerkiksi itsenäiseen ratkaisutoimintaan kuin ne, joilla käräjäoikeusjakso jää kuuteen kuukauteen. Toisaalta voidaan myös ajatella, että osittain hallinto- tai hovioikeudessa harjoittelun suorittavat saavat monipuolisemman kuvan tuomioistuintyöskentelystä. Tuomioistuinharjoittelun painopisteen tulee joka tapauksessa olla jatkossakin ehdottoman selkeästi käräjäoikeuksissa, kuten työryhmä ehdottaakin.

Se, voidaanko auskultointia uudistaa ehdotuksessa esitetyllä tavalla, ratkeaa luonnollisesti siitä saatavan lausuntopalautteen perusteella. Edellä tässä lausunnossa on tuotu esille niitä tahoja, joiden tuki ehdotetulle järjestelmälle on oltava, mikäli sitä halutaan viedä eteenpäin. Avainasemassa tässä ovat erityisesti nuoret lakimiehet ja tuomioistuimet. Mikäli auskultoinnin uudistaminen työryhmän ehdotuksessa mainitulla tavalla osoittautuu lausuntopalautteen perusteella mahdottomaksi, tulee erilaisia vaihtoehtoja miettiä eikä uudistustyötä saa keskeyttää.

Lakimiesliitto on oman tuomioistuinharjoittelun kehittämistyöryhmänsä mietinnössä vuonna 2005 (kts. linkki tämän lausunnon sivulta 1) ehdottanut järjestelmää, jossa 1 vuoden käräjäoikeusharjoittelun jälkeen tietylle määrälle kiinnostuneita varattaisiin mahdollisuus 6 kuukauden jatkoharjoitteluun hallinto-oikeudessa. Mietinnön laatimisajankohtana auskultointipaikkoja oli yli 200 kappaletta. Työryhmä totesi mietinnössään, että tuomioistuinlaitokselle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden johdosta voidaan olettaa, että tuomaria avustavien lakimiesten tarve tulee tulevaisuudessa lisääntymään, joten tuomioistuinlaitoksen henkilöstötarve edellyttää notaaripaikkojen säilyttämistä.

Tuomioistuinharjoittelijoiden palkkauksen ajanmukaistaminen

Lakimiesliitto pitää tervetulleena työryhmän ehdotusta tuomioistuinharjoittelijoiden palkkauksen ajanmukaistamisesta. Palkkauksen surkea taso ei saa olla esteenä nuoren, lahjakkaan juristin hakeutumiselle tuomioistuinharjoittelua suorittamaan. Nykytilanne on tässä suhteessa kestämätön ja onkin erittäin tervetullutta, että oikeusministeriön työryhmä on tunnustanut tilanteen ja tehnyt konkreettisen ehdotuksen auskultanttien palkkauksen korjaamisesta, jotta tuomioistuinharjoittelun houkuttelevuus nuorten juristien keskuudessa paranee tulevaisuudessa entisestään.

Notaarien virkamiesoikeudellinen asema

Lakimiesliitto kannattaa työryhmän ehdotusta tuomioistuinharjoittelijoiden virkojen vakinaistamisesta, jolloin harjoittelija nimitetään virkasuhteeseen määräajaksi. Vaihtelevat virkamiesoikeudelliset käytännöt eri tuomioistuimissa ovat olleet yksi Lakimiesliiton ja Nuoret Lakimiehet ry:n esittämissä kyselytutkimuksissa esiin nousseista nykytilanteen epäkohdista. Toivottavaa onkin, että työryhmän ehdottamien uudistusten kautta harjoittelijoiden virkamiesoikeudelliseen asemaan saadaan sen kaipaamia parannuksia.

Koulutuksellisuuden lisääminen on erittäin tervetullutta

Työryhmä ehdottaa tuomioistuinharjoittelun koulutuksellisuuden lisäämistä. Keinoina mainitaan erityisesti tutortuomarijärjestelmän käyttöönotto kaikissa auskultantteja työllistävissä tuomioistuimissa, käytännön teoriakoulutusjaksot harjoittelun aikana ja jatkuvan palautteen antamiseen kehitettävät yhtenäiset käytännöt. Lakimiesliitto pitää näitä ehdotuksia erittäin kannatettavina. Näiden hankkeiden toteuttaminen ei luonnollisestikaan voi olla kustannusneutraalia ja valtiovarain- ja oikeusministeriöiltä tuleekin löytyä kykyä ja halua tehdä tarvittavat taloudelliset panostukset työryhmän ehdottamien uudistusten toteuttamiseksi.

Kunnioittavasti

SUOMEN LAKIMIESLIITTO – FINLANDS JURISTFÖRBUND RY

Jorma Tilander
Toiminnanjohtaja