Kirjoituksen päiväys

09.05.2022← Katso kaikki blogit

Keskustelua yhteisen liittomme nimestä Marika Valjakka

Lakimiesliiton nimestä on käyty viime viikkoina vilkasta keskustelua sosiaalisen median kanavissa. Osa keskusteluun osallistuneista jäsenistä haluaisi muuttaa liiton nimen, osa ei. Nuoret Juristit ry on myös tehnyt valtuuskunnalle tuoreen aloitteen siitä, että liiton hallitus velvoitettaisiin valmistelemaan sääntömuutos nimen vaihtamisesta sukupuolineutraaliksi. Aloite on asialistalla valtuuskunnan toukokuun lopun kokouksessa. Kaikissa tapauksissa liitto haluaa suojata sekä lakimies- että juristi-nimikkeiden käyttöä.

– Lakimies on vakiintunutta suomea ja merkitykseltään neutraali. Liiton nimi on tuttu, perinteikäs ja arvokas.


– Lakimiesliiton nimi on sukupuolittunut. Suomen kielen asiantuntijat suosittavat juristi-termin käyttöä lakimiehen sijaan. Juristeilla on ammattikuntana aivan erityinen vastuu edistää tasa-arvoa.

Näihin väittämiin tiivistyy iso osa viimeaikaista somekeskustelua. Osa jäsenistämme toivoisi, että liiton nimi vaihtuisi esimerkiksi Juristiliitoksi tai Juristit ry:ksi. Osa toivoisi nykyisen nimen säilyvän. Somekeskustelussa vähemmälle huomiolle jää joukko, jolle liitto on merkityksellinen, mutta sen nimi ei herätä suuria tunteita.

Nimenvaihdokseen liittyvien ajatusteni taustaksi on hyvä kerrata nimikeskustelun historiaa. Ensimmäisen kerran ehdotus Lakimiesliiton nimenmuutoksesta oli esillä valtuuskunnan syyskokouksessa 2017. Tuolloin valtuuskunnan jäsen Juha-Pekka Hippi teki aloitteen nimen muuttamiseksi.

Tuolloinen hallitus (jossa en siis vielä ollut mukana) teki aloitteen mukaista perusteellista valmistelutyötä. Sen aikana pohdittiin nykyisen nimen säilyttämisen ja uuden nimen käyttöönoton vaihtoehtoja. Hallitus esitti valtuuskunnalle syyskokouksessa 2018, että nimenmuutokseen ei ryhdyttäisi. Asiasta ei käyty tuolloin sen enempää keskustelua.

Valtuuskunta on siis käsitellyt asiaa kahdessa kokouksessaan, syksyllä 2017 ja syksyllä 2018.

Asia on kuitenkin ollut toistuvasti esillä liiton saamassa suorassa palautteessa, ja niinpä kantoja asiaan tiedusteltiin valtuuskunnan vaalin vaalikoneessa syksyllä 2021. Kantansa pääsivät kertomaan sekä ehdokkaat että äänestäjät.

Niin vaalikoneen täyttäjien kuin ehdokkaiden mielipiteet asiassa hajosivat. Nykyisistä valtuutetuista osa vastasi vaalikoneessa kannattavansa nimenvaihtoa ja osa kertoi vastustavansa sitä. Merkittävä osa oli harkitsevalla kannalla toivoen esimerkiksi lisää keskustelua aiheesta.

Liiton johto on halunnut kannustaa keskusteluun ja mielipiteiden vaihtoon. 

Toisaalta tiedän, että nimiasiaa ei koeta vain mielipidekysymyksenä, vaan keskustelua on käyty suuremmista periaatteista. Osa liiton nimenvaihtoa kannustavista pitää nykyistä nimeä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vastaisena tavalla, jossa nykynimen säilyttäminen ei ole vaihtoehto. Toisaalta nykyistä nimeä kannattavien vaakakupissa painavat erityisesti nimen vakiintuneisuus ja perinteikkyys. Nykyisen nimen ei koeta sisältävän sukupuolittuneisuutta yhdenvertaisuuden vastaisesti.

Lakimies-nimikettä ei olla kieltämässä

Liiton nimestä puhuttaessa on tärkeää tehdä ero lakimies-termin muuhun käyttöön. Lakimiesliitossa pidämme erittäin tärkeänä suojata sekä lakimies- että juristi-nimikkeiden käyttöä.

On tärkeää, että lakimies- ja juristi-nimikkeitä käytettäisiin jatkossa nykyistäkin vakiintuneemmin tarkoittamaan vain laaja-alaisen oikeustieteellisen koulutuksen suorittaneita henkilöitä. Liitto tekeekin määrätietoista työtä molempien nimikkeiden suojaamiseksi.

Somekeskustelua seuraamalla edellä sanottu on myös liiton nimen vaihtamista kannattavien toive. Jäsenistömme ymmärtää laajalti, että lakimies-nimikettä käytetään monissa tehtävissä ja sitä käyttävät vakiintuneesti niin miehet kuin naiset. Toisaalta nimikkeen on korvannut monessa paikassa juristi-termi.

Liiton osalta on kyse siitä, minkä nimisenä liitto yhdistäisi parhaiten eri ammattinimikkeitä itsestään käyttävät jäsenet.

Nimenmuutos vaatii ¾ kannatuksen

Liiton nimen muuttaminen on sääntömuutosasia ja edellyttää valtuuskunnassa ¾ kannatuksen annetuista äänistä. Nimeä ei muuta liiton hallitus tai toimisto. Nimen voi muuttaa ainoastaan valtuuskunta.

Nimikeskustelu konkretisoi sen, että ei ole olemassa mitään ”liittoa” tuolla jossakin, vaan liitto olemme me jäsenet. Olen kannustanut jokaista osallistumaan rakentavaan keskusteluun ja vaikuttamiseen, kallistuipa asiassa mihin suuntaan tahansa. Asioihin vaikutetaan aktiivisuudella – ei heittämällä hanskoja tiskiin.

Nyt aloiteoikeuttaan on käyttänyt jäsenjärjestöistämme NuJu ja kuusi valtuuskunnan jäsentä. Aloitteessa he esittävät, että: 

Valtuuskunta velvoittaa hallituksen valmistelemaan syyskokoukseen 2022 sääntömuutosesityksen Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry:n nykyisen virallisen nimen muuttamiseksi sukupuolineutraaliksi ja esityksen yhdistyksen uudeksi korvaavaksi nimeksi.

Valtuuskunta päättää aloitteesta toukokuun kokouksessaan. Olen vakuuttunut, että aivan jokainen valtuuskunnan jäsen ja valtuuskuntaryhmä tutustuu asiaan huolella.
Aloitteessa on huomioitu tarpeellisella tavalla myös se, että nimen muuttaminen vaatii valmistelua. Vaikka osa jäsenistä olisikin yksimielinen muutostarpeesta, ei uudesta nimestä ole varmuutta. Vanhasta nimestä ei voi luopua ilman uutta.

Muutosta pitäisi valmistella monin välttämättömin tavoin, kuten kartoittamalla riittävästi erottautuvat vapaat nimet. Ennakkotyössä olisi siis arvioitava nimivaihtoehtoja ja huolehdittava, että haluamamme nimi olisi ylipäätään käyttöönotettavissa. Muutos heijastuisi myös moniin tutuksi tulleisiin liiton itse tai sen yhteistyökumppaneiden tuottamien palveluiden nimiin. 

Ennen kaikkea liiton nimen on yhdistettävä ja palveltava meitä jäseniä. 

Pariin asiaan tässä keskustelussa on kuitenkin helppo luottaa: Me keskusteluun osallistuvat ymmärrämme jo koulutuksemme ansiosta prosesseja ja niiden asettamia reunavaatimuksia. Hallitsemme myös toisiamme arvostavan argumentoinnin jalon taidon. 

Kirjoittaja on Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja