Kirjoituksen päiväys

11.11.2021← Katso kaikki blogit

Korvausvelvollisuus kaikkiin kilpailukieltosopimuksiin – Lakimiesliitto tyytyväinen edistämäänsä uudistukseen Jaana Meklin

Eduskunta on vihdoin hyväksynyt Lakimiesliiton edistämän muutoksen työsopimuslain kilpailukieltosopimuksia koskevaan pykälään. Jatkossa työnantajien velvollisuus maksaa korvausta kilpailukieltosopimuksista laajenee koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia. Korvausvelvollisuus on aiheellinen, ja sen voi ennakoida myös vähentävän tarpeettomia sopimuksia.

Kilpailukieltojen käyttö on viime vuosina yleistynyt tarpeettomasti, koska niiden käyttö on työnantajalle riskitöntä. Nykyisin voimassa olevan lain mukaan korvausvelvollisuutta ei ole alle kuuden kuukauden mittaisissa kielloissa, eikä käytöstä aiheudu työnantajalle seuraamuksia. Työsopimuslain vastainen ja siten mitätön kilpailukieltoehto vaikuttaa kuitenkin tosiasiallisesti työntekijän toimintavapauteen, koska ehdon mitättömyys ratkeaa viimekädessä vasta tuomioistuimessa. Kilpailukieltojen yleistyminen on näkynyt selkeästi myös Lakimiesliiton työsuhdeneuvonnassa. 

Jatkossa korvausvelvollisuus laajenee 

Nyt siis korvausvelvollisuus laajenee kaikkiin kilpailukieltosopimuksiin. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta arvioi korvausvelvollisuuden tehokkaasti rajoittavan perusteettomien kilpailukieltosopimusten tekemistä. Samalla säilytetään kuitenkin mahdollisuus kilpailukieltojen käyttöön silloin, kun ne ovat laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti perusteltuja.   

Korvauksen suuruus riippuu työntekijän palkasta ja kilpailukieltosopimuksessa sovitun rajoitusajan pituudesta. Jos kilpailukieltosopimuksessa on sovittu enintään kuuden kuukauden rajoitusajasta, korvaus on 40 prosenttia työntekijän palkasta vastaavalta ajalta. Jos sovittu rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, korvaus on koko rajoitusajalta 60 prosenttia palkasta.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisissa esitettiin myös näkemys, jonka mukaan korvausta tulisi maksaa vain silloin, kun kilpailukieltosopimuksen ehdot estävät uudelleen työllistymisen. Valiokunta piti kuitenkin perusteltuna esityksessä valittua lähtökohtaa, jonka mukaan korvaus ei ole vahingonkorvauksen luonteista vaan kaavamainen, kilpailukieltosopimuksen tekemiseen ja siihen liittyvään sidonnaisuuteen perustuva korvaus. Tämä onkin oikea lähtökohta, koska käytännössä on erittäin vaikeaa etukäteen arvioida kilpailukieltosopimuksen vaikutuksia työntekijän toimintamahdollisuuksiin työsuhteen tai rajoitusajan aikana.  

Työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen

Uudistuksen mukaan kilpailukieltosopimus voidaan tehdä enintään vuodeksi kuten nykyäänkin. Mikäli olosuhteet ja kilpailukieltosopimuksen tarve muuttuvat työsuhteen aikana, säädetään nimenomaisesti siitä, että työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus. Työnantaja ei kuitenkaan voi irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on jo irtisanoutunut työsuhteestaan. Näin työntekijällä on irtisanoutuessaan tieto siitä, onko kilpailukielto voimassa vai ei ja hän voi ottaa sen huomioon toiminnassaan. 

Kilpailukiellosta johtuva korvausvelvollisuus tulee sovellettavaksi myös olemassa oleviin, ennen uuden lain voimaantuloa sovittuihin kilpailukieltosopimuksiin, mutta vasta vuoden siirtymäajan kuluttua. Työnantajalla on kuitenkin oikeus ilman irtisanomisaikaa irtisanoa ennen lain voimaantuloa sovittu kilpailukieltosopimus vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Näin työantajalla on hyvin aikaa käydä läpi olemassa olevat kilpailukieltosopimukset ja arvioida, onko tarve niiden voimassa ololle edelleen olemassa.

Uudistus on selkeä harppaus oikeaan suuntaan

Lakimiesliitto pitää hyvänä, että asia on edennyt vihdoin lainsäädännöksi. Uudistus ei ole kaikilta osin aivan sellainen, mitä Lakimiesliitto odotti. Lainsäädäntö on kuitenkin aina kompromissi, jossa otetaan huomioon eri osapuolten näkemykset. Nyt aikaansaatu uudistus on oikeansuuntainen.  

Korvattavuudesta on säädetty monissa maissa ja Suomi tulee tässäkin hieman jälkijunassa. Uudistus johtaa toivottavasti siihen, että työnantajat entistä tarkemmin harkitsevat, missä tilanteissa kilpailukielto todella on tarpeellinen. 

Hyväksyessään lainsäädäntömuutoksen eduskunta edellytti, että hallitus antaa selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle lainsäädännön vaikutuksista vuoden 2023 loppuun mennessä. Mielestäni on perusteltua, että jatkossa seurataan uudistuksen vaikutuksia kilpailukieltosopimusten käyttöön. 

Akava on julkaissut kilpailukieltosopimukset.fi -sivuston, joka on avoin verkkosivu kaikille kilpailukieltosopimuksista ja niiden vaikutuksista kiinnostuneille työntekijöille. Lakimiesliiton työ- ja virkasuhdeneuvonta auttaa jäseniään myös kilpailukieltosopimuksiin liittyvissä asioissa. 

Kirjoittaja työskentelee työelämäasioista vastaavana johtajana Lakimiesliitossa.