Kirjoituksen päiväys

06.02.2018← Katso kaikki blogit

Onko lakimiesammatilla ja lakimiehillä tulevaisuutta? Antti Sorjonen

Lakimiesliiton uusin toimielin tulevaisuusvaliokunta aloitti toimintansa 1.7.2017. Sen tehtävänä on tuottaa liitolle monenlaista tietoa ja innovaatioita. Toimiala on laaja kattaen yleisen tiedonkeruun, lakimiesidentiteetin ja liiton brändin vahvistamisen, koulutuksen ja ammatillisen osaamisen kehittämisen sekä erilaisten selvitysten ja tutkimusten koordinoinnin. Ei siis aivan vähäisiä asioita.

Tulevaisuusvaliokunnan toiminta on lähtenyt käyntiin hyvin. Jäsenet edustavat eri ryhmiä tasapuolisesti. Erityistä näkemystä on suhteessa erilaisiin tulevaisuuden visioihin sekä tämän kehityksen merkityksestä juristien työn sisältöön ja tutkinnon kysyntään työelämässä.

Tammikuussa pidetyn Asianajajapäivän ohjelmassa puhui Helsingin piispa Teemu Laajasalo mm. robotisaation merkityksestä. Korvaavatko robotit ja tekoäly piankin tuomarit, asianajajat ja muut lakimiehet? Laajasalon viesti oli, että näin ei olisi tapahtumassa, koska koneelta ja tekoälyltä puuttuu kyky ottaa kantaa erilaisiin arvoihin. Koneet eivät osaa eivätkä ihan pian opi analysoimaan käsitteitä kuten ”totuus”, ”hyvyys” ja ”kauneus”. Tällaiset käsitteet ovat niin arvolatautuneita, että jatkossakin niiden tulkinta tarvitsee ihmistä ja tulkitsijalla olevaa arvo- ja kulttuuriperusteista harkintaa. Lohdullisesti jopa ns. judiciumia. Toiseksi vanhin ammattimme ei siis olekaan katoamassa mihinkään. Liiton sloganin Oikeus ja kohtuus tulkinta säilyy meillä itsellämme myös tulevaisuudessa.

Juristin työn sisältö kuitenkin muuttuu vääjäämättä, niin myös työurat. Tulevaisuusvaliokunnassa on siksi käynnistetty useampivuotinen skenaariotyö otsikolla ”Suomalainen lakimies 2040” kunnianhimoisena tavoitteena tuottaa ajatuksia ja rakennuspuita Lakimiesliiton strategian tueksi. Kuinka kotimainen traditio tulee pärjäämään kansainvälistyvän oikeustieteen tutkimuksen ja harmonisoituvan lainsäädännön kanssa? Miten luodaan uusia lakimiestehtäviä digitalisaation ja tekoälyn vallatessa kiihtyvällä tahdilla rutiinityöt? Pysyykö Suomi teknisen kehityksen valtavirrassa vai tuleeko meistä ylikansallisten toimijoiden kolonisaatio? Riittääkö OTM-tutkinnon sisältö sellaisenaan työllistymiseen ilman talous-, johtamis- ja / tai muita täydennysopintoja? Tuleeko täysipäiväisestä työsuhteesta poikkeus ja miten työtä tai sen tulosta ylipäätään mitataan taloudellisissa yhteyksissä? Näitä ja kymmeniä muita vaihtoehtoisia skenaarioita joudumme pohtimaan myös Lakimiesliitossa. Vastauksia emme tiedä, mutta valistuneita arvauksia joudumme tekemään. Varmaa on vain se, että muutoksia tapahtuu nopeasti eikä historiasta välttämättä ole mitään apua juristin tulevaisuutta hahmotettaessa.

Sen vuoksi on olennaista havaita muutostrendit ajoissa ja mukauttaa toimintaansa. Koska vain muutos on pysyvää, paikalleen jämähtäminen on mahdollisimman väärä toimintamalli, niin ammattikunnan kuin yksittäisen lakimiehen kohdalla. Muutosvastarinta on inhimillistä, mutta liiallisena vain vahingollista. Kehitys kehittyy joka tapauksessa ja Lakimiesliitto haluaa olla siinä aktiivisena toimijana mukana, vähintään suunnistustaitoisena peräsimenpitäjänä.

Myös sitä varten tulevaisuusvaliokunta on perustettu – arvaamaan mahdollisimman oikein. Oma veikkaukseni on, että kyllä meillä menee jatkossakin ihan mukavasti, vaikka kilpailu kiristyy ja paineet vain kasvavat. Olemmehan lakimiehiä.

Kirjoittaja on asianajaja ja Lakimiesliiton tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja.