Kirjoituksen päiväys

10.07.2019← Katso kaikki blogit

Opiskelijat - ahtaalla kesät ja talvet Tuula Linna

Paineet ovat kovat ja systeemi armoton. Oikeustieteen osalta opintojen stressaavuuteen voidaan vaikuttaa myös rakenteellisilla uudistuksilla.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) haastoi heinäkuun alussa suomalaisia pohtimaan, miksi opiskelijoilla ainoana väestöryhmänä Suomessa ei ole oikeutta lomaan ja loma-ajan toimeentuloon. Opintotukikuukausien määrä on rajattu ja jos kesätyöpaikkaa ei löydy, ilman säästöjä kesän menoja ei pysty kattamaan. Viimesijainen turva on toimeentulotuki. SYL:n kannanotossa väläytettiin ratkaisuksi siirtymistä toimeentulotuen korvaavaan perustuloon. SYL onnistui aikaansaamaan keskustelua, joka on kuitenkin saanut sävyjä, joita tuskin tarkoitettiin.

SYL on opiskelijoiden edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on edistää opiskelijoiden etuja ja hyvinvointia. On siten varsin luonnollista, että SYL kantaa huolta opiskelijoiden levosta ja toimeentulosta. Jos lukee SYL:n kannanoton, ymmärtää, etteivät opiskelijat ole hakemassa yhteiskunnan rahoittamaa kesälomaa.

Sinällään suomalaisten opiskelijoiden yhteiskunnalta saamat taloudelliset edut ovat kansainvälisessä vertailussa hyvät: on opintotuki (opintoraha ja opintolaina), asumistuki sekä tuettu ruokailu. Opintolainan voi saada osin anteeksi, jos valmistuu normaaliajassa. Ja kuten kaikilla kansalaisilla, myös opiskelijoilla on oikeus viimesijaiseen toimeentulotukeen, jos mitään muuta tulonlähdettä ei ole. KELA ohjeistaa opiskelijoita näin: ”Kesäaikana sinun tulisi tehdä töitä, etsiä aktiivisesti töitä tai opiskella ja hakea kesäopintotukea.” Siis työskentele tai opiskele.

Opiskelu kesäaikana ei kuitenkaan esimerkiksi oikeustieteellisissä tiedekunnissa onnistu täysipainoisesti, koska kesäkursseja on vähän (opettajat käyttävät arvokkaat kesäkuukaudet tutkimustyöhön). Kesätöitä ei kaikkina kesinä ole tarjolla niin hyvin kuin viime vuosina. Jos ei ole työtä eikä opintoja, jäävät vuokra- ja muut kulut vastattavaksi ilman tuloja. Järjestelmässä on siis joitakin aukkopaikkoja ja yksittäinen opiskelija saattaa joutua talousahdinkoon.

Lisäksi kannattaa esimerkiksi oikkareiden kohdalla huomata, että säästöä ei työssäkäynnistä välttämättä jää. Lakimiesliitto selvitti vuonna 2016 sitä, missä määrin opiskelijat tekevät palkatonta työtä. Tulos oli, että aivan liian usein (ks. https://www.lakimiesliitto.fi/liitto/julkaisut). Jos työnantajat noudattaisivat opiskelijoita koskevia Lakimiesliiton palkkasuosituksia, voisi pientä puskuriakin kertyä opiskelijan kukkaroon.

SYL:n keskusteluhaaste johti siihen, että osa meistä ”aikuisista” ryhtyi nimittelemään opiskelijoita ilmaisuilla, jotka eivät kuulu asialliseen keskustelukulttuuriin. Itse kuitenkin olemme tarkkoja kesänimittelyistä. Muistan hyvin, minkä kuohun sai aikaan vuonna 2015 keskustelu professorien kolmesta kesälomakuukaudesta. Itsekin loukkaannuin aika lailla, koska kesät ovat kuluneet pitkälti ahkerassa tutkimustyössä, satoi tai paistoi.

Omassa työssäni yliopistolla kohtaan viikoittain ylirasittuneita ja ahdistuneita opiskelijoita. Kaukana on nuoruuden kepeys ja elämänilo. Takana on monta koitosta: ensin on päästävä hyvään lukioon rehkimään aivan liian aikaisin tehtyjen ainevalintojen mukaisesti, sitten on päästävä tiedekuntaan repimään erinomaisia arvosanoja. Ja seuraavaksi on saatava auskultointipaikka ja vakituinen työpaikka – ja perhekin pitäisi kuvioon jotenkin saada mahtumaan. Uraa pitäisi tehdä ja asuntokin hankkia.

Paineet ovat kovat ja systeemi armoton. Oikeustieteen osalta opintojen stressaavuuteen voidaan vaikuttaa myös rakenteellisilla uudistuksilla.

Yksi tapa purkaa oikeustieteen opiskelijoiden stressisumppua on tarkastella oikeusnotaarin (ON, 180 opintopistettä) ja oikeustieteen maisterin tutkinnon (OTM, 120 opintopistettä) rakennetta ja sisältöä. Lähtökohtana on, että OTM-tutkinnon tulee säilyä yleistutkintona, joka antaa laajasti valmiudet erilaisiin lakimiesammatteihin. ON- ja OTM-tutkintojen työläys ei ole seurausta opintopisteiden, ”noppien”, määrästä vaan siitä, mitä vaatimuksia opintojaksoilla opiskelijoille asetetaan – ja missä tahdissa.

OTM-tutkinnossa luetaan laajoja lukualueita lyhyeässä ajassa. Yhtenä ongelmana on tiiviiden ja olennaisuuksiin keskittyvien sähköisten oppikirjojen puute. Laajojen lukualueiden lisäksi ylimääräistä painetta aiheuttaa opintojaksojen limittäisyys: seuraava jakso saattaa alkaa jo, kun pitäisi lukea edellisen kurssin tenttiin tai tehdä siihen kuuluvia kirjallisia töitä. Ennen vanhaan tutkinnoissa oli "lukulomaa" eli aikaa lukea päättyneen kurssin tenttiin ennen uutta jaksoa. Lisäksi kaikkinainen kilpailu auskultointi- ja työpaikoista on aiheuttanut arvosanojen korotusten vyöryn, joka työllistää niin opiskelijoita kuin opettajia.

Opiskelijoiden aikaa saattaa kulua luvattoman paljon myös heikon suunnittelun ja tiedottamisen aiheuttamien käytännön ongelmien taklaamiseen. Välillä tuntuu siltä, että opiskelijoiden aikaa ei arvosteta kylliksi. Käytettävissä olevan ajan ja työmäärän välinen epäsuhde stressaa ihmistä iästä riippumatta.

En yhtään ihmettele, että nykyajan opiskelijat kutsuvat yliopistoa ’kouluksi’. Ylempi korkeakoulututkinto on arkipäiväistynyt ja samalla muuttunut tiukemmin ohjatuksi ja luennoilla läsnäolo pakollisemmaksi. Se akateemisesta vapaudesta.

***

Lakimiesliittoon kuuluu reilusti yli 4 000 opiskelijajäsentä. Opiskelijoiden hyvinvointi on Lakimiesliitolle sydämen asia. Pyrimme eri tavoin vähentämään opiskelijoihin kohdistuvia paineita. Työn alla on esimerkiksi auskultointijärjestelmän uudistaminen. Kilpailu 140 vuosittaisesta auskultointipaikasta aiheuttaa huomattavasti stressiä opiskelijoissa. Asiaa on selvitetty oikkareiden ainejärjestöjen ja Lakimiesliiton opiskelijavaliokunnan toimin (ks. https://www.lakimiesliitto.fi/oikkarit/blogi/auskultointikriteerien-vaikutus-oikeustieteen-opiskelijoihin/)

Auskultointipaikkojen määrää tulisi reilusti lisätä esimerkiksi niin, että hovioikeuksien ja hallinto-oikeuksien lisäksi puolivuotisjakson käräjäoikeuden jälkeen voisi suorittaa erilaisissa muutoksenhakulautakunnissa taikka syyttäjä- tai ulosottolaitoksessa, mahdollisesti myös asianajotoimistossa. Lisäksi valintakriteereissä voisi hieman laskea opintojen merkitystä. Opintomenestys on tärkeä, totta kait, mutta samalla voitaisiin myös hieman pohtia, mitä valmiuksia hyvä opintomenestys nykyisin osoittaa. Saattaa olla, että opiskelijassa, joka osaa kirjoittaa erinomaisen esseen oikeudenalan yleisistä opeista, ei ole parasta mahdollista kykyä tehdä lainkäytössä vaadittavia itsenäisiä soveltamisratkaisuja. On lisäksi hyvä muistaa, että vaatimattomastikin opinnoissaan menestyneet ovat kuitenkin nuorten parhaimmistoa, kun ovat kerran tiensä tiedekuntaan selvittäneet.

***

Ja lopuksi, myötähäpeää käydystä ”opiskelijat, kesä ja loma” -keskustelusta tuntien toivotan opiskelijoille jaksamista: tarjotkoon kesä myös levollisia hetkiä!

Kirjoittaja on Lakimiesliiton puheenjohtaja