Kirjoituksen päiväys

18.12.2018← Katso kaikki blogit

Tarvitsemme arvopuhetta lakimieskunnan roolista Tuula Linna

Lakimiesliiton tuoreen valtuuskunnan keskivertojäsen on keski-ikäinen, hieman todennäköisemmin nainen kuin mies, asuu Etelä-Suomessa ja toimii piirun verran todennäköisemmin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Valtuuskuntamme keskivertojäsen edustaa aika hyvin Liiton jäsenistöä, mutta erojakin on. Naiset ovat hiuksenhienosti yliedustettuna valtuuskunnassa: jäsenistöstä naisia on 55 %, valtuuskunnan jäsenistä 58 %. Jäsenistön hienoinen enemmistö edustaa yksityistä sektoria (55 %), mutta valtuutettujen niukka enemmistö (52,5 %) julkista sektoria.

Valtuuskunta on tukevasti keski-ikäinen: peräti 43 % valtuuskunnan jäsenistä on 40–49-vuotiaita, kun tämän ikäryhmän osuus jäsenistöstä on hieman yli 21 %. Selvä aliedustus on ikäryhmässä 30–39-vuotiaat. Tässä ikäluokassa valtuuskunnan jäsenistä on vain 7 %, mutta koko jäsenistöstä lähes 23 %. Ikähaitari on kapea myös yli 60-vuotiaissa: lähes 25 % jäsenistöstä kuuluu tähän ikäryhmään, mutta valtuuskunnasta vain 10 %. Aliedustettuna ovat siis ruuhkavuosia perheen ja työn paineissa elävät kolmikymppiset ja toisaalta ikääntyvät juristit.

Tällainen on siis valtuuskunnan profiili, ja valtuuskunta on puheenjohtajansa valinnut. Tämä, yli 60-vuotias, Etelä-Suomessa asuva naisjuristi, joka yliopistolaisena asemoituu yksityisen ja julkisen sektorin välimaastoon, kiittää luottamuksestanne.

Puheenjohtajana minua huolettaa juuri nyt yksi asia yli muiden: jotta puhetta voi johtaa, pitää olla puhetta.  Mutta mitä puhetta tarvitaan? Tutkaillaanpa hieman liiton sääntöjä. Toimivaltasäännös (5 §) on iskevän selvä: ”Liiton päätösvaltaa käyttää valtuuskunta. Toimeenpanevana elimenä on hallitus.”

Syys- ja kevätkokoukseensa kokoontuva valtuuskunta ei kuitenkaan voi pohtia päivänpolttavia työmarkkinakysymyksiä – vaikkakin sääntöjen mukaan valtuuskunta päättää työtaisteluun ryhtymisestä. Siltä säästykäämme! Valtuuskunta ei voi myöskään linjata akuutteja oikeus- ja koulutuspoliittisia kysymyksiä.

Sen sijaan valtuuskunta päättää yleisistä toimintalinjoista ja tavoitteista, toisin sanoen strategiasta. Nykyinen strategia ulottuu vuoteen 2021, joten uuden strategian vahvistaminen kuuluu tälle valtuuskunnalle. On löydettävä tapa, jolla valtuuskunta voi etukäteen evästää hallitusta ja toimistoa tässä asiassa. Tarvitaan siis puhetta strategiasta.

Toinen vaativa tehtävä on vaalia Liiton taloutta: syksyllä vahvistetaan budjetti ja toimintasuunnitelma, keväällä tilinpäätös. Seesteisinä talousaikoina pitäisi ennakoida tulevat vaarat; hyvä ei jatku loputtomiin. Tarvitaan siis puhetta taloudesta.

Liiton nimiasia on sääntömuutoskysymyksenä valtuuskunnan vallassa. Jäsenistön tulee voida samastua liittoonsa sen nimeä myöten. Ennakoin, että nimikeskustelu jatkuu. Jos nykyinen nimi kelpaa, jatketaan näin. Muussa tapauksessa tarvitaan puhetta Liiton nimestä.

Mutta ennen kaikkea, nyt jos koskaan, tarvitaan arvopuhetta siitä, millaista lakimiesten järjestöä tarvitaan ja millaisia arvoja edistämään. Mistäpä muualta arvopuhe kumpuaisi kuin jäsenistöstä. Liiton johdossa meidän on onnistuttava kannustamaan jäsenistöä tähän keskusteluun ja rakennettava siihen toimivat kanavat. Ottakaa siis kantaa, ohjatkaa ja neuvokaa meitä. Puhutaan valtuuskunnan jäsenten kautta, somessa, liiton sivujen palauteboksissa, sähköpostilla, miten ja missä vain! Ja ideoidaan yhdessä uusia tapoja vaikuttaa. Kun puhutaan rakentavasti ja erimieltä olevia arvostaen, johtavat puheet vähitellen yhteisymmärryksen kautta tekoihin.

Ensi vuonna 75 vuotta täyttävä Liittomme on yhä nuorekas, edustaa kumpaakin sukupuolta, asuu myös muualla kuin Etelä-Suomessa ja työskentelee niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Rauhaisaa joulunaikaa ja upeaa juhlavuotta 2019 toivottaen,

 

Kirjoittaja on Lakimiesliiton puheenjohtaja.