Kirjoituksen päiväys

20.05.2021← Katso kaikki blogit

Työaikalain noudattaminen ei ole vapaaehtoista Jore Tilander, Lakimiesliitto

On suorastaan käsittämätöntä, että alallamme on työpaikkoja ja työnantajia, joita pitää muistuttaa siitä, että työaikalain ja työturvallisuuslain noudattaminen ei ole vapaaehtoista, kirjoittaa Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander.

Vuonna 2021 suurelle yleisölle on uutinen (HS 30.4.2021), että osassa alamme työpaikkoja tehdään laittoman pitkiä työpäiviä. Syyllistytään siis rikoksiin. Surullista on, että meille juristeille asia ei ole mitenkään uusi. Aiheesta on kirjoitettu vuosikymmeniä ja ongelma on havaittu lukuisissa selvityksissä ja tutkimuksissa.

Silti jäsenemme tekevät jatkuvasti ylityötä, jota ei korvata työaikalain mukaisesti. Vaativasta työstä ei myöskään palauduta sen vaatimalla tavalla.

Lakimiesliitossa haluamme uskoa, että vaativan asiantuntijatyön tekeminen kestämättömällä tavalla on saavuttamassa kyllääntymispisteen. Tästä esimerkkinä on viimeaikainen uutisointi ja sen synnyttämä erittäin vilkas keskustelu alan sisällä, erityisesti sosiaalisen median kanavissa.

Ylipitkissä työpäivissä, viikoissa ja kuukausissa ei ole kyse ihmisten intohimosta työhönsä tai heidän tekemästään omaehtoisesta valinnasta – kuten osa keskusteluun osallistuneista väittää. Ja vaikka olisikin, vastuu lainvastaisesta toiminnasta on aina yksiselitteisesti työnantajan. Vastuuta ei voi vierittää työntekijälle. Lakia ei voi rikkoa.

Lainsäädäntömme asettaa työn tekemiselle selvät rajat. Tiedämme kaikki, että asia ei muutu saivartelemalla työntekijän roolista ja asemasta. Laki on tässä riittävän yksiselitteinen. Vaativimmankin ja itsenäisimmänkin asiantuntijan roolissa palautuminen on välttämätöntä.

Mutta voiko asialle tehdä mitään? Ja tekeekö Lakimiesliitto mitään? Kyllä voi ja kyllä liitto tekee.

Saamme jäsenille ilmaiseen työ- ja virkasuhdeneuvontaamme jatkuvasti yhteydenottoja työaikalain rikkomisesta. Näissä tilanteissa olemme aidosti avuksi. Rakentavasti ja tehokkaasti.

Aina jäsenemme eivät tiedä näistä palveluista ja osaa niitä hyödyntää. Toki tiedän myös, että kynnys näihin palveluihin turvautumisessa on korkealla. Meidän pitää kyetä madaltamaan avun pyytämisen kynnystä.

Yhteydenotot ovat tärkeitä siksi, että voimme olla avuksi vain tilanteissa, joissa tiedämme riittävän konkreettisesti, missä työpaikassa ja millä tavoin ongelmia esiintyy. Anonyymeiksi tai epämääräisiksi jäävät tilanteet ovat kannaltamme vaikeita. Lakimiesliitto ei voi marssia työpaikoille tekemään tarkastuksia. Edes Aluehallintovirastot eivät kykene tekemään niitä säännöllisesti, vaikka kuinka vaatisimme. Asiat eivät myöskään muutu vain yleisluotoisilla papereilla ja julistuksilla.

Paras tapa vaikuttaa on puuttua konkreettiseen epäkohtaan. Siinä olemme asiantuntevia, osaavia ja tehokkaita. Kun saamme tietoa ongelmista, emme koskaan jätä niihin puuttumatta. Jäsen ei jää näissä tilanteissa yksin.

Samalla meillä on peiliin katsomisen paikka siinä, voisimmeko luoda uusia tapoja tuoda epäkohtia esiin. Näitä parhaillaan mietimme kynnyksen madaltamiseksi. Toivomme jäsentemme ajatuksia ja ideoita tässäkin asiassa.

Mutta entäpä yleinen kulttuuri? Mitä jos yksittäisen epäkohdan sijaan pitäisi puuttua koko alan työkulttuuriin? Siihen voi vaikuttaa näkyvällä julkisella keskustelulla alan sisällä ja ulkopuolella. Tämä voi välillä näyttäytyä vain turhana leukojen heilutteluna, joka ei muuta mitään. Keskustelu aiheesta ei kuitenkaan ole turhaa. Olen itse nähnyt muutoksen: Työajoista ja -kulttuurista puhutaan – onneksi – aivan eri tavoin ja äänenpainoin kuin 30, 20 tai 10 vuotta sitten. Siksi jaksan uskoa edelleen muutokseen.

Työssä jaksamisen tukeminen on liiton keskeinen strateginen painopiste. Tiedämme myös, että suurimmassa osassa alan työpaikoista asiat ovat hyvin. Tämänkin vuoksi konkreettiset esimerkit epäkohdista ovat tärkeitä, jotta emme sokkona syyllistäisi kaikkia. Fiksuimmat ovat jo kauan sitten tiedostaneet, mikä merkitys palautumisella on – ja se työaikalakikin on tullut luettua.

Juristikuntana meillä on erityinen vastuu huolehtia lakien noudattamisesta. Työssämme ei myöskään ole mitään sellaista, mikä tekisi lainsäädännön noudattamisen erityisen hankalaksi.

Aihe on näkyvästi esillä esimerkiksi Lakimiespäivässä ensi lokakuussa.

Yksittäisiä jäseniä autamme joka päivä – ota yhteyttä Lakimiesliittoon!

Kirjoittaja on Lakimiesliiton toiminnanjohtaja

jore.tilander@lakimiesliitto.fi