Kirjoituksen päiväys

28.10.2019← Katso kaikki blogit

Työneuvoston roolia vahvistettava Jaana Meklin

Työneuvoston rooli kaipaa päivitystä. Sen tehtäviä ja vireillepanotahoja on syytä lisätä. Työneuvoston roolia ja tehtäviä on mahdollista tarkastella hallitusohjelmaan kirjatun vuosilomalain uudistuksen yhteydessä.

Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu paljon oikeuden saatavuudesta: tuomioistuimet ovat ruuhkautuneet resurssipulan vuoksi ja oikeudenkäyntikustannukset nousevat monissa tapauksissa korkeiksi. Lakimiesliitto on omassa ”Oikeus kuuluu kaikille” – kampanjassaan kiinnittänyt asiaan huomiota ja on huolissaan kansalaisten oikeusturvasta. Asiaan on tartuttu myös hallitusohjelmassa.

Oikeusturvaa ja oikeuden saatavuutta voidaan parantaa muun muassa käyttämällä vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä. Yksi matalankynnyksen oikeussuojakeino työlainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä on työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva riippumaton viranomainen työneuvosto. Sen tehtävänä on antaa lausuntoja työaikalain ja vuosilomalain sekä eräiden muiden lakien soveltamisesta ja tulkinnasta. Aluehallintoviraston poikkeuslupa-asioissa työneuvosto on muutoksenhakuelin.

Lakimiesliitossa katsotaan, että työneuvoston roolia työlainsäädäntöasioissa voisi nykyisestään vahvistaa, koska useat työlainsäädännön tulkintaan liittyvät riidat on tarkoituksenmukaista hoitaa tuomioistuimen ulkopuolella. Työneuvoston uudistamista on jo aiemmin ehdottanut muun muassa lakimies Anu-Tuija Lehto Alma Talentin Työoikeus -kirjoituskilpailun voittaneessa kirjoituksessaan ”Työneuvostoa uudistettava – lausunnonantajan roolista valvontaelimeksi”.

Nyt kun hallitusohjelmassa on luvattu toteuttaa vuosilomalain kokonaisuudistus, olisi hyvä hetki tarkastella työneuvoston roolia ja tehtäviä. Lakimiesliiton mielestä olisi selvitettävä voisiko työneuvoston tehtäviin lisätä lain tulkinnoista annettavien lausuntojen lisäksi esimerkiksi sovittelun tai välitysmenettelyn kaltaisia tehtäviä.  Uudistuksia tehtäessä olisi hyvä käydä läpi työlainsäädännön kokonaisuus ja arvioida, voisiko työneuvoston tehtäviä muutoinkin lisätä. Lakimiesliitto katsoo, että työneuvosto voisi antaa lausuntoja myös esimerkiksi työsopimuslain tulkinnasta.

Työntekijät ovat arkoja viemään työsuhteeseen liittyviä asioita oikeuteen, koska he pelkäävät korkeita kustannuksia ja myös maineen menetystä. Lisäksi tuomioistuimessa asian käsittely kestää pitkään. Juuri näistä syistä työlainsäädäntöön liittyvien epäselvyyksien ratkaisemiseen tarvitaan kustannustehokkaita ja aikaa säästäviä tapoja.

Työneuvostossa asian voi tällä hetkellä laittaa vireille tiettyjen viranomaisten lisäksi työnantajien tai työntekijöiden keskusjärjestöt. Lakimiesliitto katsoo, että olisi tarkoituksenmukaista muuttaa lakia siten, että asian voisi saattaa työneuvoston käsittelyyn ainakin työntekijä- ja työnantajajärjestö ilman, että asia kiertää keskusjärjestön kautta. Näin vireille panijoita olisivat ne tahot, jotka todellisuudessa hoitavat työsuhde- ja virkasuhdeneuvontaa ja käsittelevät tulkintaerimielisyyksiä. Toisaalta uudistuksia tehtäessä ei pidä suoraan sulkea pois vaihtoehtoa, että vireille panijana voisi tietyin edellytyksin toimia myös yksittäinen työntekijä. Vireille panijoiden laajentaminen myös omalta osaltaan nopeuttaisi prosessia.

Kirjoittaja on työelämäasioiden päällikkö