Kirjoituksen päiväys

20.09.2022← Katso kaikki blogit

Venäjän tekemiä hyökkäysrikoksia tutkimaan tarvitaan erityistuomioistuin Tuula Linna

Haagin pysyvällä kansainvälisellä rikostuomioistuimella ICC:llä ei ole toimivaltaa tutkia Venäjän tekemiä hyökkäysrikoksia, koska Ukraina ja Venäjä eivät ole ICC:n sopimusvaltioita. Vaatimukset erityistuomioistuimen perustamisesta tutkimaan Venäjän toimeenpanemia hirveyksiä ovatkin päivä päivältä oikeutetumpia. Myös suomalaisten tuomareiden osaamiselle voi tulla tarvetta, kirjoittaa Lakimiesliiton puheenjohtaja Tuula Linna.

Ukrainan päättäjät ovat hakeneet Brysselistä tukea erityistuomioistuimen perustamiselle. Sen tehtävänä olisi tutkia Venäjän poliittista ja sotilaallista johtoa vastaan nostettavat syytteet hyökkäysrikoksista (crime of aggression).

Ukrainan vaatimukset ovat tulleet kuulluiksi. EU:n puheenjohtajamaa Tšekki on vaatinut sotarikostuomioistuimen perustamista. Euroopan parlamentin puheenjohtajan Roberta Metsolan mukaan parlamentti tukee erityistuomioistuimen perustamista, jotta Venäjän presidentti Vladimir Putin, Valko-Venäjän presidentti Alexander Lukashenko ja muut vastuussa olevat saadaan syytteeseen.

Vaatimukset erityistuomioistuimen perustamisesta ovat päivä päivältä oikeutetumpia. Viimeisin järkytys ovat Izjumin haudat ja joukkohauta. Keväällä avattiin Butšan joukkohauta. Todisteita sotarikoksista kerätään vielä pitkään.

Erityistuomioistuimet tutkineet aiempiakin sotarikoksia

Aikaisemmin erityistuomioistuimia on perustettu tutkimaan entisen Jugoslavian alueen ja Ruandan sotarikoksia sekä toisen maailmansodan jälkeen Saksan (Nürnbergin tuomioistuin) ja Japanin (Tokion tuomioistuin) sotarikoksia. Ne olivat YK:n turvallisuusneuvoston perustamia tuomioistuimia. Selvää on, että turvallisuusneuvoston jäsenenä Venäjä ei tule suostumaan erityistuomioistuimen perustamiseen – jollei Venäjän regiimi vastoin kaikkia odotuksia tee yhtäkkistä täyskäännöstä kohti oikeusvaltioajattelua.

Erityistuomioistuin on kuitenkin mahdollista perustaa myös valtioiden välisin sopimuksin. On kaavailtu, että erityistuomioistuimella olisi toimivalta tutkia myös poissa olevia epäiltyjä (in absentia) koskevia syytteitä. Poissa olevana tuomittu voidaan pidättää, jos hän saapuu sopimusvaltion alueelle.

Kansainvälisellä rikostuomioistuimella ei ole kattavaa toimivaltaa

Erityistuomioistuinta tarvitaan, koska Haagin pysyvällä kansainvälisellä rikostuomioistuimella ICC:llä ei ole toimivaltaa tutkia Venäjän tekemiä hyökkäysrikoksia. Tämä rajoitus johtuu siitä, että Ukraina tai Venäjä eivät ole ICC:n sopijavaltioita. Ukraina on tosin kahteen otteeseen tunnustanut ICC:n toimivallan, jonka seurauksena ICC:llä on toimivalta tutkia Ukrainan alueella tehdyt muut sotarikokset kuin hyökkäysrikokset.

Hyökkäysrikokset eivät yleensä kuulu myöskään universaaliperiaatteen piiriin. Vaikka omassa rikoslaissamme on hyökkäysrikoksia koskeva tunnusmerkistö (RL 11:4a), Suomessa on katsottu, että universaaliperiaatteen avulla ei voida laajentaa tuomioistuinten toimivaltaa silloin, kun hyökkäysteolla ei ole liittymää Suomeen (HE 289/2014 vp s. 24).

Suomen painopistealueisiin kansainvälisen oikeuden alalla kuuluu rankaisemattomuuden poistaminen.  Jotta hyökkäysrikos ei jäisi oikeudelliseen järjestelmäaukkoon jatkamaan rankaisemattomuuden kulttuuria, tulee syytteet poliittista ja sotilaallista johtoa vastaan tutkia sitä varten perustetussa tuomioistuimessa. Tämä on Ukrainalle ja kaikille oikeusvaltioille elintärkeää.

Sotarikoksista pitää rangaista oikeudenmukaisissa menettelyissä

Sitä mukaa kun Ukrainan maihin haudattuja vainajia ja käsityskyvyn ylittäviä julmuuksia kaivetaan esiin, on vainajien saatava oikeutta. Kokonaisia perhekuntia on menetetty. Lukuisilla tunnistetuilla ja kidutetuilla vainajilla on elossa olevia läheisiä Ukrainassa ja pakolaisina muissa maissa. Heille sotarikosten – hyökkäysrikokset mukaan lukien – tutkiminen ja syyllisten tuomitseminen on vähin, mitä muu maailma voi tarjota.

Lähtökohtana Geneven sopimusten ja myös kansallisen lain mukaan on, että sotarikoksista rangaistaan laillisissa tuomioistuimissa oikeudenmukaisessa menettelyssä. Tällöin noudatetaan mm. syyttömyysperiaatetta, legaliteettiperiaatetta, itsekriminointisuojaa sekä syyttäjän näyttötaakkaa. Tuomio edellyttää, että syyllisyydestä ei saa jäädä varteen otettavaa epäilystä. Tämä koskee myös poissa olevana tuomittua. Vaikka sotarikokset ovat äärimmäisen törkeitä tekoja, niiden tutkinnassa ja tuomitsemisessa ei voida oikaista missään kohdin vaan oikeusvaltio- ja laillisuusperiaatteita on noudatettava niissäkin pilkuntarkasti.

Törkeimmät sotarikokset eivät vanhene koskaan

Vuosikymmenten saatossa poliittiset muutokset voivat mahdollistaa sellaisten henkilöiden saattamisen rikosoikeudelliseen vastuuseen, jotka nyt ovat kansainvälisen oikeuden tavoittamattomissa. Kuluvan vuoden kesäkuussa 101-vuotias natsien keskitysleirin vartija Josef Schütz sai viiden vuoden tuomion osallisuudesta sotarikoksiin. Raskaisiin sotarikoksiin syyllistyneet eivät saa saada rauhaa missään elämänsä vaiheessa.

Suomen valtion tulee tukea ja edistää sopimusperusteisen erityistuomioistuimen perustamista tutkimaan Venäjän hyökkäystekoja. Suomessa on useita tuomareita, jotka ovat tutkineet sotarikoksia. Tarvittaessa heidän apuaan tulee tarjota kansainväliselle yhteisölle ja Suomen pitää rahoittaa tätä toimintaa. Se on velvollisuutemme oikeusvaltiona.

Kirjoittaja on Lakimiesliiton puheenjohtaja.