(12.1.2015) Lakimiesliiton lausunto: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 298/2014)

Lausunto: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 298/2014)

Yleistä

Lakimiesliitto katsoo, että hallituksen esitystä ei voida säätää sellaisenaan. Hallituksen esityksen 65 § tulee poistaa ja 44 a §:ää tulee muuttaa merkittäviltä osin.  Lakimiesliitolle ei ole varattu tilaisuutta lausua luonnosvaiheessa olevaa hallituksen esitystä.

Ylin johto

Suurin osa muutoksista koskee niin sanottua ylintä johtoa. Ehdotetun 65 §:n mukaan virkamies katsotaan kuitenkin eronneeksi aikaisemmasta virasta siitä ajankohdasta lukien, josta hänet on toisen kerran nimitetty 9 a §:ssä (ylin johto) tarkoitettuun virkaan määräajaksi, jollei viranomainen erityisestä syystä toisin päätä. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan mikäli kyseessä olisi viranomaisen tarpeista lähtevä syy, viranomainen voisi myöntää virkamiehen suostumuksella virkavapautta virkamiehelle. Pääsäännön mukaan mikäli henkilö nimitetään välittömästä viiden vuoden kauden jälkeen uudeksi kaudeksi johonkin ylimmän johdon virkaan, aikaisempi toistaiseksi voimassa oleva virkasuhde lakkaisi suoraan lain nojalla.

Lakimiesliitto katsoo, että toistaiseksi voimassa oleva virkasuhde ei voi lakata suoraan lain nojalla sillä perusteella, että virkamies nimitetään toista kertaa 9 a §:n mukaiseen määräaikaiseen virkaan. Säännöksen perustuslainmukaisuus tulee myös selvittää.

Karenssisopimus

Ehdotetun 44 a §­:n 1 momentin mukaan asianosainen viranomainen voi tehdä nimitettäväksi esitettävän henkilön kanssa ennen virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä tai virkasuhteen aikana kirjallisen sopimuksen (karenssisopimus), jolla rajoitetaan virkamiehen oikeutta siirtyä toiseen palvelussuhteeseen tai tehtävään taikka aloittaa elinkeino- tai ammatinharjoittaminen tai muu toiminta. Edelleen ehdotetun 1 momentin mukaan viranomainen voi viranomaisen toimintaan liittyvästä perustellusta syystä asettaa sopimuksen tekemisen virkaan tai virkasuhteeseen nimittämisen, tai virkasuhteen aikana uuteen tehtävään siirtymisen, edellytykseksi.

Ehdotetun 44 a §:n 2 momentin mukaan rajoitusajaksi voidaan sopia enintään 12 kuukautta palvelussuhteen päättymisestä. Sopimuksessa voidaan sopia rajoitusajalta maksettavasta palkkaa vastaavasta korvauksesta. Sopimukseen voidaan ottaa määräys sopimussakosta, jonka enimmäismäärä saa olla rajoitusajalta maksettava korvaus kaksinkertaisena.

Ehdotetun 44 a §:n 3 momentin mukaan virkamiehen on virkasuhteen aikana ja 12 kuukauden ajan virkasuhteen päättymisestä ilmoitettava viranomaiselle ehdotetun kohdan 1 momentissa tarkoitetusta siirtymisestä. Karenssisopimus ei kuitenkaan sido virkamiestä, jos virkasuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset karenssisopimuksesta.

Lakimiesliitto toteaa, että valtion palveluksessa oleviin työntekijöihin sovelletaan työsopimuslain 3 luvun 5 §:n säännöksiä kilpailukieltosopimuksista. Virkamiesten osalta ollaan säätämässä ehdotettua virkamieslain 44 a §:ää. Kyseinen pykälä ei turvaa virkamiesten oikeuksia samalla lailla kuin työsopimuslain säännökset kilpailukieltosopimuksesta ja siten asettaa virkamiehet huonompaan asemaan valtiolla työskenteleviin työntekijöihin nähden.

Lakimiesliitto toteaa, että ehdotetun 44 a §:n mukaisia karenssisopimuksia ei ole tehty Suomessa eikä kyseistä pykälää ole siten tarve säätää. Mikäli pykälä säilyy hallituksen esityksessä, tulee sitä muuttaa.

Voimassa oleva virkamieslain 44 § (sopimus palvelussuhteen ehdoista) ei koske tuomareita. Ehdotettu 44 a § koskisi kaikkia virkamiehiä. Lakimiesliitto katsoo, että 44 a §:ää ei tule soveltaa tuomareihin heidän riippumattomuuden ja perustuslaissa taatun erikoisasemansa vuoksi.

Lakimiesliitto toteaa, että 44 a §:stä tulee käydä ilmi millä perusteilla karenssisopimus voidaan tehdä virkamiehen kanssa ennen virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä tai virkasuhteen aikana. Nyt laissa on vain rajattu, että sopimuksen tekeminen voidaan viranomaisen toimintaan liittyvästä perustellusta syystä asettaa virkaan tai virkasuhteeseen nimittämisen tai virkasuhteen aikana uuteen tehtävään siirtymisen edellytykseksi. 

Rajoitusajaksi ehdotetaan 12 kuukautta ja palkkaa vastaavan korvauksen maksaminen kyseiseltä ajalta jää sopimuksenvaraiseksi. Kilpailukieltosopimusten osalta yli 6 kuukauden kilpailukiellon edellytyksenä on käytännössä vähintään palkkaa vastaavan korvauksen saaminen kilpailukieltoajalta. Lakimiesliitto katsoo, että 44 a §:ää tulee muuttaa siten, että rajoitusaikaan liittyy aina palkkaa vastaavan korvauksen maksaminen.

Karenssisopimuksen rikkomisesta ehdotettu sopimussakko, joka olisi enimmäismäärältään rajoitusajalta maksettava korvaus kaksinkertaisena, on kohtuuton. Kilpailukieltosopimuksen osalta sopimussakon määrä on työntekijäasemassa olevan henkilön osalta enintään 6 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Lakimiesliitto katsoo, että karenssisopimuksen rikkomisesta säädetty sopimussakko voi olla enintään 6 kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Kilpailukieltosopimuksen kohtuullisuutta arvioitaessa työntekijän asemalla on merkitystä. Karenssisopimuksen osalta työntekijän asemalle ei ole annettu mitään merkitystä. Mikäli ehdotettu lainmuutos tulee voimaan, lakitekstiä tulee täydentää vähintään työsopimuslain kilpailukieltoa koskevien ja työntekijää suojaavien rajoitusten osalta. 

Helsingissä 12.1.2015

Tarja Niemelä

Neuvottelujohtaja, julkinen sektori

Lausunto pdf-muodossa