(13.3.2013) Oikeudenhoitoa ei tule uudistaa säästämällä ja karsimalla – oikeusvaltion turvaaminen edellyttää lisää voimavaroja

Oikeusministeriön korkean tason neuvottelukunta julkaisi 13.3.2013 oikeudenhoidon uudistamisohjelman vuosille 2013-2025. Mukana on joitain hyviä rakenteellisia ehdotuksia, mutta ne hukkuvat kovien säästösuunnitelmien alle. Karsinta tulee olemaan ankaraa muun muassa käräjäoikeuksien alueellisen toimipisteverkon osalta.

Lakimiesliitto on pitänyt kansalaisten oikeusturvaa esillä julkisessa keskustelussa, sillä kyseessä on välttämätön oikeus- ja sivistysvaltion peruspalvelu joka ei saisi vaarantua. Hallitusohjelmaan kirjattiin, että “Oikeudenkäytön nopeuttamiseksi huolehditaan syyttäjä- ja tuomioistuinlaitosten kestävästä ja tasapuolisesta resursoinnista.” Lakimiesliiton näkemyksen mukaan tästä kirjauksesta ollaan lipsumassa tänään julkaistussa uudistusohjelmassa. Taustalla on vuoden 2012 kehysriihi, joka nyt konkretisoituu neuvottelukunnan ehdottomina ankarina leikkauksina.

Lakimiesliitto on selvittänyt TNS Gallup Oy:n toteuttamassa mielipidetutkimuksessa kansalaisten näkemyksiä oikeudenkäyntien kestoista. Paljastui, että kansalaiset odottavat asioiden käsittelyn etenevän huomattavan paljon nopeammin kuin todellisuudessa käy. Esimerkiksi raiskausrikoksessa suurin osa kansalaisista vaatii alle kuuden kuukauden kestoa, vaikka hovioikeuden tuomio tulee keskimäärin vasta yli kaksi vuotta tapahtuman jälkeen.

Suomalainen oikeusjärjestelmä on tällä hetkellä pahasti ruuhkautunut. On yleistä, että käräjäoikeudessa on jokaisella tuomarilla vuoden tekemättömät työt odottamassa.

“Ohjelman uudistukset tähtäävät vuoteen 2025 - mutta lisäleikkaukset alkavat vaikuttaa välittömästi. Tämä tarkoittaa jutturuuhkan pahentumista. Tilanne on karmea.” toteaa Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander.

Kuluista yli 75 % on henkilöstökuluja. Jos leikataan, ovat irtisanomiset edessä ja jäljelle jäävät saavat entistä suuremman työtaakan hoitaakseen. Jutturuuhkien purkamista ei auta se, että henkilöstö työskentelee voimavarojensa äärirajoilla.

On mahdotonta vastata kansalaisten odotuksiin ja samalla välttää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot oikeudenkäyntien liian pitkistä kestoista karsimalla lähes kaikista oikeuslaitoksen toiminnoista. Lisärahoitusta tarvitaan, jotta uudistuksilla saavutetaan asetetut tavoitteet. Suomi on viime vuosina saanut tuomioita oikeudenkäyntien viivästymisestä huomattavasti muita pohjoismaita enemmän, samaan tahtiin Itä-Euroopan maiden kanssa. Mille tasolle leikkausten jälkeen ollaan päätymässä?

Käräjoikeuksien toimipisteverkkoa karsii armoton viikate

Säästöt ovat taustalla siinäkin, että käräjäoikeuksiin ajetaan rakenneuudistuksia. Käytännössä kaikki sellaiset toimipaikat karsitaan, joiden säilyttäminen ei ole välttämätöntä asiointimatkojen pituuden johdosta.

Vakavasti uhattuna ovat ainakin sivukansliat Pieksämäellä, Savonlinnassa, Iisalmessa, Nilsiässä, Suonenjoella, Varkaudessa, Imatralla, Riihimäellä, Heinolassa, Torniossa, Sodankylässä, Kuusamossa, Haapajärvellä, Raahessa, Forssassa, Lohjalla, Raumalla, Salossa, Kauhajoella ja Kauhavalla. Näiden paikkakuntien asukkaiden asiointimatkat ja siten asiointiin liittyvät kustannukset saattavat nousta rajusti. Sivukanslian, eli käräjäoikeuden pysyvän istuntopaikan, lakkauttaminen johtaa aikaa myöten myös muiden juristipalveluiden heikkenemiseen alueella. Asianajajaa ei enää saa omalta paikkakunnalta. Tämä heikentää yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytyksiä.

Lisäksi puolet Suomen 27 käräjäoikeudesta on ehdotettu karsittavaksi. Edellinen raju karsintakierros oli 2010, jossa verkko puolitettiin. Toimipisteiden määrä on muutaman vuoden aikajänteellä romahtanut. Alueilta ei pian enää oikeutta saa. Voidaanko esimerkiksi Ylivieskassa, Kemissä, Järvenpäässä, Seinäjoella, Hämeenlinnassa, Kajaanissa tai Mikkelissä nukkua öitä rauhassa? Karsintaviikate odottaa.

Kuka saa oikeusturvaa jatkossa?

Olennainen osa oikeusturvaa on oikeuden saatavuus - saako asiansa käsiteltyä nopeasti ja kohtuullisen asiointimatkan päässä. Nyt saatavuutta ollaan leikkaamassa.

“Onko ajatuksena, että kansalaiset ymmärtävät viestin ja jättävät oikeuspalvelut käyttämättä”, kysyy Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander.

Tämä ei voi olla korkean tason työryhmän viesti - eikä varsinkaan maan hallituksen, jolla on kehysriihessään vastuullinen paikka noudattaa omaa ohjelmaansa ja turvata siinä määritellyt riittävät resurssit.

Yhteyshenkilö
Toiminnanjohtaja Jorma Tilander, 041 458 0030, jorma.tilander@lakimiesliitto.fi