(22.1.2021) Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle valtioneuvoston tasa-arvopoliittisesta selonteosta

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Suomen Lakimiesliiton lausuntoa valtioneuvoston tasa-arvopoliittista selontekoa varten. Tasa-arvopoliittinen selonteko koskee sukupuolten tasa-arvoa.

Selonteko on valtioneuvoston strategisen toiminnan linjaus. Valtioneuvoston tasa-arvopoliittisessa selonteossa linjataan pitkän ajan kansalliset tasa-arvopolitiikan tavoitteet. Siksi selonteossa käsitellään toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä niiden ennakoitavissa olevia vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon 2020-luvun loppuun saakka.
  
Tasa-arvo koskettaa ihmisen kaikkia elämänvaiheita ja kaikkea yhteiskunnan toimintaa Suomessa.  Selonteon esivalmistelussa onkin käytetty välineenä jäsennystä, joka perustuu elämän eri alueisiin. Sen tarkoituksena on auttaa löytämään keskeisimmät muutokset toimintaympäristössä ja niiden vaikutukset kaikkien sukupuolten asemaan.

Teema-alueet: 
Hoito ja huolenpito
Sivistys, koulutus ja tiede
Työ ja elinkeino
Hyvinvointi, terveys ja elinolot
Vapaus, koskemattomuus, turvallisuus ja yksityisyys
Osallisuus
Oikeusturva
Valta ja resurssit

Lausunto on pyydetty antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön, jossa esitetään yksilöityjä kysymyksiä.

Suomen Lakimiesliitto vastaa vai kysymyksiin 1, 2 ja 5. Vastaukset liittyvät Työ ja elinkeino – teema-alueeseen.

1. Tavoitteiden asettamiseksi on selonteossa tarkoitus käsitellä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä niiden ennakoitavissa olevia vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon. Millaisia tulevaisuutta ennakoivia tasa-arvokysymyksiä tai ongelmia mielestänne pitäisi selonteossa painottaa? Tarkasteltava aika on nykyhetkestä vuoteen 2030. Mainitkaa ja perustelkaa enintään viisi selkeää kysymystä. Mikäli mahdollista, sijoittakaa ne teemaotsikoiden alle sopivaksi katsomaanne kohtaan. Teema-alueet on esitelty edellä.

Lakimiesliitto katsoo, että palkka-avoimuuden lisääminen on tärkeä askel tasa-arvon edistämisessä. Avoimuudella tuetaan pyrkimyksiä tasa-arvoisempaan palkkaukseen ja sillä on vaikutuksia perusteettomien palkkaerojen poistamiseksi.

Lakimiesliiton 2017 palkoista tehdyn palkkaerotutkimuksen mukaan naisjuristien keskipalkka on 18 prosenttia alhaisempi kuin miesjuristeilla. Palkkaeroista noin 10 prosenttia voidaan selittää esimerkiksi eroilla työtehtävien vaativuuksissa tai työkokemuksessa. Noin kahdeksan prosentin palkkaerolle ei kuitenkaan löydy selitystä.

Nais- ja miesjuristien palkkaeroja selittävät eniten toisistaan poikkeavat juristitehtävät: naisia toimii selvästi miehiä vähemmän johtotehtävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Yli puolet sukupuolten välisestä palkkaerosta pystytään selittämään esimerkiksi asemaan, kokemusvuosiin ja tehtyihin työtunteihin perustuvilla tekijöillä. Selittämätön palkkaero juristi-naisten ja -miesten välillä on noin 7,6 prosenttia.

2. Marinin hallituksen tavoitteena on parantaa kunnianhimoisesti tasa-arvoa yhteiskunnassa ja nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Mitkä mielestänne pitäisi olla Suomen kansalliset pitkän ajan tasa-arvopoliittiset tavoitteet, jotka toteutuessaan veisivät Suomea tasa-arvoisemmaksi yhteiskunnaksi? Huomioikaa, että kysymys on tavoitteista, ei välineistä tai toimenpiteistä. Tarkasteltava aika on nykyhetkestä vuoteen 2030. Mainitkaa enintään viisi konkreettista, selkeää ja seurattavissa olevaa tavoitetta.

  • Palkkatasa-arvon edistäminen työelämässä selittämättömiä palkkaeroja poistamalla ja palkka-avoimuutta lisäämällä erityisesti yksityisellä sektorilla
  • Kenenkään ei tarvitse kokea seksuaalista häirintää eikä muuta epäasiallista käytöstä

Lakimiesliitto toteutti vuoden 2018 alussa kyselyn lakialalla esiintyvästä seksuaalisesta häirinnästä. Kyselyn mukaan työelämässä häirintää on omakohtaisesti kokenut 26 prosenttia naisista ja 5 prosenttia miehistä. Opintojen aikana häirintää on omakohtaisesti kohdannut 30 prosenttia naisista ja 18 prosenttia miehistä. Työelämässä seksuaalista häirintää koettiin yleisimmin kollegan taholta (60%) ja toiseksi yleisimmin esimiehen taholta (30%). Opiskelija oli kohdannut seksuaalista häirintää lähinnä toisen oikeustieteen opiskelijan tai muun opiskelijan taholta.

Liitto aikoo tehdä seurantatutkimuksen, kunhan korona-tilanne helpottaa ja ihmiset taas palaavat enemmän toimistoille ja yliopistoihin. Seksuaalisen häirinnän tilaa tuli muutoinkin seurata yhteiskunnan eri aloilla.     

  • Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tehokas toteutuminen yhteiskunnassa
  • Tasa-arvoisempi perhevapaajärjestelmä, jossa vapaat jakautuvat tasaisemmin vanhempien kesken

Perhevapaauudistus on nyt jo pitkällä, mutta uudistuksen vaikutuksia esimerkiksi naisten työmarkkina-asemaan tulisi seurata uudistuksen jälkeen tarkasti.

Lakimiesliiton 2017 tehty työmarkkinatutkimus osoitti, että perhevapailla olleilla miesjuristeilla myöhempi ansiokehitys on parempi kuin niille miehillä, jotka eivät ole lainkaan pitäneet perhevapaita. Naisjuristien kohdalla vaikutus on puolestaan vastakkainen eli pitkät perhevapaat hidastavat ansiokehitystä erityisesti yksityisellä sektorilla. Olennaista on kuitenkin huomata, että miehillä perhevapaat ovat tyypillisesti huomattavasti lyhempiä kuin naisilla. Perhevapaiden kielteinen vaikutus ansiokehitykseen näyttäisi liittyvän erityisesti naisten pitkiin, yli kahden vuoden poissaoloihin työelämästä.

5. Moniperusteisella syrjinnällä tarkoitetaan syrjinnän kohteeksi joutumista sukupuolen ja jonkin muun ominaisuuden perusteella. Se voi olla myös rakenteellista. Mitkä moniperusteisen syrjinnän kysymykset mielestänne pitäisi ehdottomasti käsitellä selonteossa?

Erityisesti sukupuoleen ja ikään liittyvää syrjintää olisi hyvä käsitellä selonteossa, koska näissä on vielä paljon tekemistä ja niissä on paljon kysymys myös asenteista.

Lakimiesliiton vuoden 2019 palkkatutkimukseen sisällytettiin kysymyksiä syrjinnän kokemuksista, koska liitolla ei ole faktatietoa syrjintäkokemusten yleisyydestä jäsenkunnassa. Kysymykseen ”oletko kokenut työelämässä syrjintää viimeisen kolmen vuoden aikana” naiset vastasivat selvästi useammin myöntävästi kuin miehet. Yksityisen sektorin naisista 20,7 % kertoi kokeneensa syrjintää, kun miehistä vastaava luku oli 9.1 %a. Julkisen sektorin naisista 23,6 % kertoo kokeneensa syrjintää, kun miehistä vastaava luku oli 10. Vertailutietoa aiempiin vuosiin ei ole, koska asiaa kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa.

Tutkimuksessa kysyttiin myös sitä, millaisiin tilanteisiin syrjintä liittyi. Selkeästi useimmin syrjintäkokemuksia oli uralla etenemisessä. Julkisella sektorilla työskentelevien osalta työnhaussa koettu syrjintä oli selkeästi yksityistä sektoria yleisempää. Kysyttiin myös sitä, millä perusteella syrjintää koettiin tapahtuneen. Sukupuoli oli suurin syrjintäperuste (julkisella 8,6 % ja yksityisellä 8,2%). Toiseksi suurin peruste oli ikä. Iän perusteella koettiin syrjintää selkeästi enemmän julkisella kuin yksityisellä sektorilla (julkinen 8,2% ja yksityinen 5,5%). Muina syrjintäperusteina mainittiin muun muassa perhetilanne, mielipiteet ja ”pärstäkerroin”.