(24.10.2019) Lausunto oikeusministeriölle Against Hate -hankkeen suosituksista viharikosten ja vihapuheen vastaiseen työhön

Sisältyvätkö luonnokseen viharikosten ja vihapuheen vastaisen työn keskeiset tavoitteet? 

Lakimiesliitto katsoo, että kaikki luonnoksessa esitetyt tavoitteet ovat hyviä ja kaikin puolin kannatettavia, ja niissä on huomioitu viharikoksiin ja vihapuheen vastaiseen työhön liittyvät kysymykset jokseenkin kattavasti. 

Osa luonnokseen sisältyvistä ehdotuksista on muotoilultaan hyvin yleisluonteisia. Niitä on tarpeen täsmentää ehdotusta koskevaa arviointia varten.  

Luonnos sisältää kattavan valikoiman toimenpiteitä, joista osa kohdistuu muun muassa lainsäädännön muuttamiseen, osa hallinnon sisäiseen organisointiin, ja osa on luonteeltaan yleisempiä, tiedottamiseen ja kouluttamiseen liittyviä.  Esitysten runsauden takia on ilmeisesti tarpeen harkita niiden keskinäistä toteuttamisjärjestystä ja vaikutuksia, jotta ehdotusten toteuttamiseen liittyviä päällekkäisyyksiä voidaan välttää.  

Puuttuuko jotain tavoitteita? 

Saavutetaanko tavoitteet kuvatuilla toimenpiteillä? Puuttuuko keskeisiä toimenpiteitä tai kohderyhmiä? 

Kunkin ehdotuksen toteutuksesta vastaava taho, samoin kuin eri toimijoiden välinen vastuunjako, jää luonnoksessa monilta osin selvittämättä. Jotta luonnoksessa kuvatut toimenpiteet eivät jäisi organisointiin liittyvän epäselvyyden takia vain tavoitteiksi, tulisi kullekin toimenpiteelle olla selkeä vastuutaho, joka vastaa toiminnan koordinaatiosta, toimeenpanosta ja toteutumisen seurannasta. 

Vihapuhe ja viharikokset ovat eri asioita, joten luonnokseen sisältyvä eri toimenpiteiden tehtäväkenttä on aivan liian laaja yhden ihmisen vastuulle. Pelkkä keskitetyn koordinaatiovastuun määrittäminen ei siten riitä, vaan tarvitaan vastuutahot myös eri viranomaisissa tapahtuvalle tiedon keräämiselle. Jo olemassa olevia rakenteita viharikosten tilastoimiseksi tulee hyödyntää täysimääräisesti. 

Kaikkein keskeisintä on, että toiminnalle osoitetaan riittävät resurssit. Ilman resursseja ei toimintaa voida koordinoida ja toimenpiteisiin ryhtyä riittävän tehokkaasti ja tuloksellisesti. 

Erityisen hyvänä ja tärkeänä lainsäädännön kehittämiseen liittyvänä toimenpiteenä Lakimiesliitto pitää sitä, että viranhaltijoihin ja toimittajiin kohdistuva maalittaminen ja vihapuhe tulisi säätää virallisen syytteen alaiseksi. Tästä aiheesta Lakimiesliitto on muiden oikeudenhoidon ammattilaisten kanssa esittänyt jo aiemminkin puheenvuoroja julkisuudessa. Lisäksi sukupuolen ottaminen osaksi koventamisperusteita on kannatettavaa - myös sukupuolen perusteella tehty rikos on viharikos. Huomioitava olisi, että erityisesti naisiin kohdistuva maalittaminen, painostus ja uhkailu jää todella usein ylipäänsä tutkimatta tai syyttämättä, vaikka kyseessä voi usein olla rikoslain tunnusmerkistöt täyttävä teko. Pelkkä koventamisperuste ei auta, jos tekoa ei koskaan edes tutkita. 

Tavoitteen neljä (4) alla mainittu mahdollinen selvitys rikoksesta tuomittuja kansanedustajia koskevan menettelyn ulottamisesta myös kunnallisiin luottamushenkilöihin- ja poliitikkoihin tulisi lisätä listattuihin tavoitteisiin. Lakimiesliitto katsoo, että tämä olisi omiaan lisäämään yhdenvertaisuutta eri instanssien luottamushenkilöiden kesken.  

Koska suositus sisältää lähinnä tiedon lisäämistä, koulutusta, tiedonkeruuta sekä viestintää koskevia ehdotuksia, se jättää oikeussuojakeinot epäselviksi. Oikeussuojakeinot tarkoittavat kansalaisen oikeutta muun muassa nostaa kanne ja hakea muutosta viranomaisen ratkaisuun. Suositukseen tulisi lisätä myös toimenpide-ehdotukset oikeussuojakeinojen tehokkuuden varmistamiseksi. Vähintään tulisi kerätä tietoa tutkimatta- ja syyttämättäjättämistä koskevista päätöksistä ja niiden perusteluista. 

Tavoitteen seitsemän (7) alle tulisi lisätä verkossa esiintyvän vihapuheen torjumiseksi verkkoalustojen ylläpitäjien vastuu. 

Millaista tietoa tarvittaisiin, joka auttaisi puuttumaan tehokkaammin viharikoksiin ja/tai vihapuheeseen? 

Viharikoksiin liittyvät motiivit ja tekijät ovat eri tilanteissa varsin erilaisia. Siksi kysymystä siitä, millaiset tekijät ja motiivit saavat ihmisen syyllistymään vihapuheeseen tai viharikoksiin, on tarpeen selvittää edelleen. Jatkotoimia varten tarvitaan tutkittua tietoa etenkin tekijöistä vihapuheen ja viharikosten takana, samoin kuin uhreista ja tekotavoista, jotta viharikoksia ja vihapuhetta voitaisiin tehokkaammin ehkäistä. Tämä tutkimustieto on perusteltua myös tarpeettoman sääntelyn välttämiseksi. Osa tarvittavasta tiedosta on saatavissa viranomaisten kautta, mutta osa edellyttää panostamista asiaa koskevaan tutkimukseen.  

Viranomaisten raportoinnin (kuten poliisin viharikosraportti) lisäksi ulkoista, riippumatonta tutkimusta tarvitaan. Valtioneuvoston TEAS -rahoituksella tehtävä tutkimus on kannatettava ehdotus.  

Muita ehdotuksia? 

-