(31.8.2020) Lausunto maalittamista koskevaan selvitykseen

Suomen Lakimiesliitto kiittää mahdollisuudesta lausua maalittamista koskevaan selvitykseen (VNK Dnro VN/11043/2020-VNK-1). Lakimiesliitto on itse ja yhdessä muiden oikeudenhoidon alalla toimivien järjestöjen kanssa vaatinut maalittamisen kriminalisointia[1], joten asia on liiton näkökulmasta ehdottoman tärkeä.

Maalittaminen on noussut julkiseen keskusteluun viime vuosien aikana. Maalittamiselle ei ole käsitteenä olemassa yksiselitteistä määritelmää. Tiivistetysti maalittamisella tarkoitetaan järjestelmällistä toimintaa, jossa maalittamisen kohteena olevasta henkilöstä ja/tai hänen läheisistään etsitään eri lähteistä tietoja, joita eri tavoin hyödyntämällä pyritään mustamaalaamaan kohdehenkilöä sekä vaikuttamaan epäasiallisesti kohdehenkilön toimintaan. Kohdehenkilönä voi olla esimerkiksi oikeudenhoidon alalla toimiva virkamies tai muu työtään suorittava henkilö, jonka toimintaa syystä tai toisesta pyritään maalittamalla ohjaamaan tiettyyn suuntaan. Motiivina voi olla myös kosto esimerkiksi viranomaispäätöksestä tai epämieluisasta journalistisesta työstä. Vaikka maalittaminen kohdistuu yksittäiseen henkilöön, maalittamisella pyritään laajemmin vaikuttamaan koko demokraattisen yhteiskuntaan, oikeusjärjestelmään ja lainkäyttöön. Pahimmallaan maalittaminen on uhka riippumattomalle oikeusvaltiolle. Yhteiskunnan tulee suhtautua maalittamiseen vakavasti ja kriminalisoinnilla viestittää, ettei maalittamista hyväksytä.

Maalittamisen kriminalisointia tukee hallitusohjelman tavoite puuttua nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen uhkailuun ja häirintään, joka uhkaa sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä. Kriminalisoinnin puolesta puhuvat myös työturvallisuuslain säännökset, joiden mukaan työnantajan tehtävänä on turvattava työntekijänsä työturvallisuus. Oikeusministeriön hanke laittoman uhkauksen muuttamisesta asianomistajarikoksesta virallisen syytteen alaiseksi teoksi ei ole riittävä toimi.

Erityisesti sosiaalisen median käytön yleistyminen on mahdollistanut suurten massojen hyödyntämisen henkilöön kohdistuvien hyökkäysten tukena. Maalittaminen ilmeneekin usein kohdehenkilön ja/tai tämän läheisten tietojen levittämisenä sosiaalisessa mediassa, tarkoituksena saada ulkopuolisia henkilöitä osallistumaan kohdehenkilön henkilön mustamaalaamiseen, häpäisemiseen ja painostamiseen. Vaikka edellä kerrotut tekomuodot saattavat jo nykylainsäädännöllä täyttää jonkin rikoksella säädetyn teon tunnusmerkistön (esimerkiksi kunnianloukkaus, laiton uhkaus tai vainoaminen), nykylainsäädäntö ei kuitenkaan vastaa maalittamiseen ilmiönä. Edellä mainitut rikokset ovat asianomistajarikoksia, mutta maalittamistapauksissa työnantajalla tulisi olla mahdollisuus rikosilmoituksen tekemiseen. Edellä kerrottu on tärkeää erityisesi siksi, että maalittamisen kohteeksi joutunut virkamies tulee itse rikosilmoituksen tehdessään esteelliseksi käsittelemään asiaa (KHO:2019:76). 

Lakimiesliiton käsityksen mukaan maalittaminen tulee tuoda rikoslakiin omana rikosnimikkeenään. Maalittamista koskeva selvitystyön yhteydessä tulisi myös tutkia sitä, miten työhön liittyviin viharikoksiin voidaan puuttua. Koska maalittaminen sosiaalisessa mediassa on ryhmää hyväksi käyttäen tapahtuva teko, sen seurausten tulisi lähtökohtaisesti koskea kaikkia siihen osallistuvia. Vastaavasti sosiaalisen median tai muun alustan ylläpitäjän vastuuseen alustalla tapahtuvan maalittamisen torjumisessa tulisi suhtautua vakavasti. Jatkovalmistelussa ylläpitäjän vastuukysymyksiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Maalittamisen rangaistusasteikon tulisi olla niin korkea, että se sallii pakkokeinot, joilla epäillyn teletiedot ja IP-osoitteet voidaan hankkia, tai vaihtoehtoisesti voimassa oleviin säännöksiin on tehtävä poikkeukset maalittamisen osalta.

Lakimiesliitto pitää tärkeänä, ettei maalittamisen kriminalisointia rajata ainoastaan virkamiehiin, vaan myös muihin työtehtäviensä vuoksi epäasiallisten vaikutuspyrkimysten kohteeksi joutuviin, kuten esimerkiksi toimittajiin ja asianajajiin. Lisäksi tulee huomioida se, ettei maalittamisen kohteena välttämättä ole henkilö, johon pyritään vaikuttamaan, vaan kyseessä voi olla myös tämän lähipiiriin kuuluva henkilö kuten perheenjäsen.

Lakimiesliiton eri sektoreilla toimivilta luottamushenkilöiltä on tiedusteltu vastauksia lausumapyynnössä esitettyihin kysymyksiin. Vastausten perusteella vain harvoilla työnantajilla on erilliset kirjalliset toimintaohjeet maalittamistapausten käsittelyyn, ja tapauksia on käsitelty usein väkivalta- ja väkivallan uhkatilanneohjeistusten alla yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Vastauksissa on todettu kuitenkin, ettei kerrottu ohjeistus ole välttämättä oikea toimintamalli maalittamisen käsittelyyn. Vastausten mukaan työnantajat ovat tunnistaneet maalittamisen laajenevana ilmiönä, mutta työnantajan keinot puuttua siihen ja/tai ennaltaehkäistä sitä on koettu vähäisiksi. Pahimmissa tapauksissa työntekijöiden työtehtäviä on jouduttu jopa uudelleen järjestämään. Vastauksista kävi ilmi myös, että osa työnantajista on järjestämässä tulevaisuudessa koulutusta maalittamisen tunnistamisesta ja ennaltaehkäisemisestä. Riskien kartoituksessa maalittamista ei ole käsitelty omana aiheenaan, mikä on johtunut pääosin siitä, ettei STM:n riskienarviointiohjeissa- ja lomakkeissa, jotka ovat yleisessä käytössä eri työnantajilla, käsitellä maalittamista erikseen.

Yhteenvetona todettakoon, että Lakimiesliitto on tyytyväinen siitä, että maalittamiseen ilmiönä on alettu kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota. Samalla korostuu myös asian kiireellisyys, ja Lakimiesliitto vetoaakin hallitukseen, että maalittamisen kriminalisointiin ryhdytään ilman aiheetonta viivästystä. Kyse on koko demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion kannalta kriittisestä ongelmasta. johon lainsäädännön keinoin tulee kyetä puuttumaan.

Helsingissä 31.8.2020

Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry

 

Antero Rytkölä                                                                                                                  Jore Tilander

hallituksen puheenjohtaja                                toiminnanjohtaja

 


[1] Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry, Suomen Lakimiesliitto ry, Suomen Syyttäjäyhdistys ry, Suomen tuomariliitto ry ja Suomen Kihlakunnanvoudit ry: Maalittaminen tulee kriminalisoida.  (https://www.lakimiesliitto.fi/uutiset/maalittaminen-tulee-kriminalisoida/)