(5.12.2018) Lausunto oikeusministeriölle positiivisia luottotietoja koskevan järjestelmän edellytyksistä

Lausunto selvityksestä positiivisia luottotietoja koskevan järjestelmän edellytyksistä

Lakimiesliitto kiittää mahdollisuudesta saada lausua positiivisia luottotietoja koskevasta selvityksestä (jäljempänä selvitys), ja lausuu kunnioittaen seuraavaa:

Yleistä positiivisen luottotietojärjestelmän tavoitteista, rakenteesta ja vaikutuksista

Kuten selvityksessä todetaan, on keskustelua positiivisten luottotietojen rekisteristä käyty Suomessa pitkään.  Selvityksestä ilmenee, että myös että suhtautuminen tällaisiin järjestelmiin vaihtelee huomattavasti Euroopassa ja myös Pohjoismaiden välillä.  Kysymys ei Lakimiesliiton näkemyksen mukaan ole pelkästään eurooppalaisen harmonisoinnin puuttumisesta, vaan myös siitä, että järjestelmiin liittyvät yksityiskohdat ovat oikeudellisesti monelta osin vaikeita.

Keskeisinä tavoitteina positiiviselle luottotietojärjestelmälle esitetään mahdollisuutta vaikuttaa kulutusluottoihin liittyvän velkaantumisen haittoihin ja toisaalta luotonantoon liittyvät viranomaisten raportointi ja valvontakeinot, jotka selkeästi poikkeavat toisistaan. Selvityksessä on lähdetty olettamasta, että positiivinen luottotietojärjestelmä tarvitaan, arvioitu järjestelmän vaihtoehtoisia toteutusmalleja ja sen jälkeen säädöksiä, jotka järjestelmän käyttöönoton takia tulisi muuttaa.  Hyötyjen ja haittojen sekä järjestelmän kustannusten arvioimiseksi olisi kuitenkin arvioitava myös uuden luottotietomuodon käyttöönoton tuomia siviilioikeudellisia vaikutuksia.  Tähän selvitys ei juurikaan ota kantaa.

Siltä osin, kun tavoitteena on hillitä kuluttajien velkaantumista, ei selvitys esimerkiksi sisällä vaikutusarvioita siitä, mikä järjestelmän vaikutus velkaantumisen hallintaan voisi olla. Kuten selvityksessä todetaan, on kulutusluottoja koskeviin säädöksiin tehty lähivuosina muutoksia, joiden vaikutuksista ei vielä ole tarkempaa tietoa. Toisaalta esimerkiksi panostus talous- ja velkaneuvontaan on ollut verraten vähäistä. Velkaantumisen hallinnan kannalta panostaminen taloudenpitoneuvontaan voisi olla positiivista luottotietorekisteriä selvästi tehokkaampi toimi.

Lakimiesliitto haluaa kiinnittää huomiota selvityksessä mainittuun Ahti Saarenpään vuonna 2013 tekemään selvitykseen, jossa tuodaan esiin myös keskeisiä positiiviseen luottotietojärjestelmään liittyviä ongelmia. Tietokeskittymänä rekisteri on monessa mielessä kriittinen. Järjestelmään liittyvien riskien takia myös tietovarastoon liittyvät tietoturvariskit tulisi arvioida osana kustannus- ja hyötyanalyysiä. Tietoriskien hallinnan kannalta voinee selvityksessä esitetty tulotietorekisterin yhteyteen perustettu keskitetty rekisteri olla paras toteutustapa.

Perusteluna järjestelmän kehittämistarpeelle tuodaan esiin mm. mahdollisuus sille, että luottokustannukset laskisivat tiedon takia, ja samoin vakuuksien käyttö luottosuhteissa vähenisi. On kuitenkin todennäköistä, etteivät luotonantajat luopuisi esim. asuntoluottoihin liittyvistä vakuuksista, joilla hallitaan luotonsaajaa koskevan informaation lisäksi ulkoisia olosuhteiden muutoksia (korkotaso yms.).

Tietojen lähteet ja tiedon laatu

Selvityksessä ei luonnollisesti ole kattavasti voitu tarkastella mitä yksittäisiä tietoja järjestelmään tulisi sisällyttää.  Maksuhäiriötietojen kirjaaminen luottotietorekisteriin on huomattavasti suoraviivaisempaa kuin positiivisten luottotietojen. Selvityksen lähtökohtana näyttää olevan luotonantajien kuluttajille myöntämät luotot ja toisaalta tulot, jotka ovat luotonhakijan luotonhoitokyvyn kannalta kuitenkin vain osa tekijöistä. Luotonhoitokyvyn arvioimisen kannalta merkittäviä ovat luottojen ohella monet kulutushyödykkeisiin liittyvät kestosopimukset. Esimerkkisi matkapuhelinliittymistä aiheutuvat velat ovat monen nuoren kannalta maksuhäiriömerkintöjä aiheuttava velkaantumisen muoto.

Tulojen ohella luotonhoitokykyyn vaikuttaa myös muun muassa luotonhakijan varallisuus. Ennen rekisterin perustamista on arvioitava, mitä velanhoitokykyyn liittyviä sitoumuksia rekisterin tietoihin on syytä sisällyttää. Jos rekisterin tietoihin halutaan sisällyttää kattavasti luotonhoitokykyyn vaikuttavia sitoumuksia, voi se johtaa siihen, että tiedon laatu ja tiedon hallinta vaikeutuvat. Toisaalta suppeasisältöinen positiivinen luottotietorekisteri voi käyttöarvoltaan olla vähämerkityksellinen. Kysymys positiivisen luottorekisterin käyttöarvosta liittyy viime kädessä siihen, mitä oikeusvaikutuksia rekisterin sisältämään tietoon liitetään.  Lähtökohtaisesti rekisterin sisältämän tiedon tulisi perustua julkiseen luotettavuuteen.

Tietojen kattavuuden kannalta omat ongelmansa liittynevät ulkomailta saatuihin tuloihin, ulkomaiseen omaisuuteen ja ulkomaisiin sitoumuksiin, joita koskevan tiedon päätyminen rekisteriin voi olla sattumanvaraista.

Lakimiesliitto haluaa kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että kattavien positiivisten tietojen kirjaamisella ja tietojen lakisääteisellä tarkastamisvelvollisuudella luottopäätöksiä tehtäessä voi joissain tapauksissa olla pelkkiin maksuhäiriömerkintöihin verrattuna luotonhakijoita eriarvoistava vaikutus.

Rekisteritiedon käytön oikeusvaikutuksista

Luotonantajan, luotonhakijan ja rekisteriin tietoja toimittavan kannalta olennaista on voida ennakoida rekisterin käyttöön liittyvät oikeusvaikutukset luotettavasti. Selvitykseen ei sisälly tarkempaa asiaa koskevaa analyysiä.  Toimintaan liittyy useissa eri henkilösuhteissa mahdollisesti toteutuvia virhetilanteita, kuten esimerkiksi:

  • Tiedon toimittamiseen velvollinen taho viivästyy toimittamisessa tai toimittaa virheellisen tiedon
  • Rekisterinpitäjän toiminnan takia pääsy tietoihin estyy, tieto muuttuu tai puuttuu osittain
  • Luotonantaja ei em. syystä voi tarkistaa rekisteritietoa tai saa virheellisen tiedon
  • Luotonantaja myöntää luoton tai on myöntämättä sitä.
  • Luotonhakija saa luoton väärin perustein tai se evätään häneltä aiheettomasti.

Kunkin mainitun henkilötahon kannalta on välttämätöntä tietää, mitkä ovat toimintaan liittyvät oikeudet ja velvollisuudet ja kokonaisuuden on oikeusturvasyistä oltava johdonmukainen.  Ei ole esimerkiksi ajateltavissa, että virheellisen tiedon toimittamisesta seuraa elinkeino-oikeudellinen sanktio, kun virheen seurauksena jollekin taholle aiheutuu virheestä varallisuusvahinko tai muu seuraamus. Mahdollisten väärinkäytösten johdosta langetettavat sanktiot tulisi Lakimiesliiton mielestä olla tuntuvia ja oikeassa suhteessa aiheutettuun vahinkoon nähden.

Rekisterin käyttötarkoitusta ja käyttöoikeuksia punnitessa tulee ottaa huomioon se, että tiedot sisältävät henkilöiden yksityisyyden suojaan liittyvää tietoa. Tämän vuoksi keskeistä on se, että luottorekisteri on ainoastaan tarkoin rajatun piirin käytössä ja ainoastaan rekisteröidyn suostumuksella. Käyttöoikeus rekisteriin tulee olla ainoastaan luoton myöntämistarkoituksessa, eikä esimerkiksi kuluttajaluottojen markkinoinnin kohdentamista varten. Samoin jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten tietoihin on mahdollista päästä. Onko mahdollisuus rekisterinpitäjän kautta vaiko itsenäisesti, jolloin käyttämisen laillisuus perustuu ainoastaan hakijan rehellisyyteen.