(25.4.2014) Lausunto oikeusministeriölle hovioikeuden jatkokäsittelyluvan laajentamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä sekä oikeusministeriön muistiosta tuomioiden suullisten perustelujen käyttöönottamisesta yleisissä tuomioistuimissa

Lausunto hovioikeuden jatkokäsittelyluvan laajentamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä sekä oikeusministeriön muistiosta tuomioiden suullisten perustelujen käyttöönottamisesta yleisissä tuomioistuimissa (OM010:00/2013)

Jatkokäsittelyluvasta

Lakimiesliitto kannattaa mietinnössä asetettua tavoitetta siitä, että oikeudenkäynnin painopiste on käräjäoikeudessa ja yhtyy näkemykseen, jonka mukaan nykyisen jatkokäsittelylupajärjestelmän voimaantulo on edistänyt tätä tavoitetta eikä sen johdosta ole ilmennyt oikeusturvaongelmia.

Jatkokäsittelyluvan laajentamisella saavutetut taloudelliset hyödyt on ohjattava täysmääräisesti oikeusturvan parantamiseen eikä uudistusta tule tehdä määrärahaleikkausten toteuttamiseksi. Jatkokäsittelyluvan epääminen edellyttää käräjäoikeuden tuomion olevan niin hyvin perusteltu, että hovioikeus voi luotettavasti arvioida käräjäoikeuden lopputuloksen oikeellisuutta. Kun jatkokäsittelyluvan piiriin tulevat lähes kaikki käräjäoikeuden ratkaisut, nousee käräjäoikeuden ratkaisuilta edellytettävä vaatimustaso entisestään. Perustelujen tasoon on kiinnitettävä vielä enemmän huomiota, joka vaatii lisää työtä, aikaa ja henkilöstöä. 

Suullisista perusteluista

Lakimiesliitto katsoo, että suullisten perustelujen käyttöönottaminen olisi merkittävä muutos suomalaiseen oikeuskulttuuriin ja se vaatii perusteellista selvittämistä. Tämän vuoksi suullisten perustelujen käyttöönotossa voitaisiin edetä ensivaiheessa alueellisesti rajoitetulla kokeilulla, jonka perusteella voitaisiin arvioida järjestelmän toimivuutta.

Suullisten perustelujen käyttöönotolle ei Lakimiesliiton näkökulmasta ole periaatteellisia esteitä ja niiden käyttöönotto voisi joissain tapauksissa aidosti tehostaa tuomioistuinten toimintaa, kun työpanosta saataisiin suunnattua oikeudellisesti haastavien kysymysten käsittelyyn. Mahdollisuus kirjallisten perustelujen saamiseen asianosaisten ja muunkin henkilön pyynnöstä tulee esitetyn mukaisesti säilyttää. Pyynnön esittämiselle tulisi sekä oikeusturvan toteutumisen kannalta että prosessiekonomisista syistä harkita säädettäväksi määräaika, jonka kuluessa pyyntö olisi esitettävä. Lakimiesliitto pitää kahden kuukauden määräaikaa tuomion julistamisesta kohtuullisena aikana pyynnön esittämiselle. Oikeudenkäynnin julkisuuden ja viranomaistoiminnan avoimuuden takaamiseksi sekä kansalaisten osallistumisen kannalta olisi riittävää, että muille kuin asianosaisille pyydetyt tiedot voitaisiin tuomioistuimen harkinnan mukaan vaihtoehtoisesti antaa luovuttamalla julistetun tuomion tallenteesta sähköinen kopio. 

Lakimiesliitto katsoo, että kysymystä suullisista perusteluista poissaolokäsittelyssä tulisi vielä harkita. Oikeus saada perustelut joko suullisesti tai kirjallisesti toteutuu kun vastaaja on kutsuttu istuntoon, jossa perustelut tuomioistuimen harkinnan mukaan voidaan julistaa. Tuomioistuimen rasittaminen työmäärällä, josta ei ole saatavissa vastaavaa hyötyä, ei ole prosessiekonomisesti tarkoituksenmukaista tilanteissa, jossa vastaajan suhtautuminen omaan juttuunsa on välinpitämätön. Vastaajan oikeusturvan kannalta on riittävää, että hänellä on oikeus saada perustelut pyynnöstään.

Muistiossa on katsottu, että tuomioiden perusteleminen suullisesti voisi tulla kyseeseen ainoastaan rikosasioissa. Keskusteluissa nykyistä riitaprosessia on moitittu siitä, että käytännössä riita-asioiden tuomiot annetaan lähes poikkeuksetta kansliassa, niitä suullisesti julistamatta. Mahdollisuus käyttää suullisia perusteluja riita-asioissa voisi kannustaa tuomioistuimia nykyistä useammin julistamaan tuomioita suoraan istunnossa, mikä olisi omiaan edistämään asian nopeaa käsittelyä ja sitä kautta asianosaisten oikeusturvaa. Sen vuoksi tulisi vielä harkita mahdollisuutta käyttää suullisia perusteluita myös riita-asioissa, esimerkiksi asianosaisten suostumuksella.

Lakimiesliitto katsoo, että tallenteiden ainoastaan vuoden mittainen säilyttäminen ei ole perusteltua, koska nykyteknologian avulla pidempi säilyttäminen ei tuo mukanaan merkittäviä lisäkustannuksia. Tallenteet tulisikin siis säilyttää vähintään viisi vuotta.

Helsingissä 25.4.2014 

Jorma Tilander
Toiminnanjohtaja

Ladattavat tiedostot: