(25.9.2015) Lausunto oikeusministeriölle oikeusavun kokonaissuunnitelmasta

Lausunto oikeusavun kokonaissuunnitelmasta

Oikeusavun kokonaissuunnitelma

Suomen Lakimiesliitto kannattaa oikeusavun kehittämistä siitä peruslähtökohdasta, että oikeusavulla huolehditaan jatkossa nykyistä monipuolisemmin ja taloudellisten realiteettien salliessa myös laajemmin kansalaisten oikeudellisten palveluiden saatavuudesta. Kysymys on laajasta kokonaisarvioinnissa, jossa oikeusapu on nähtävä keskeisenä osana oikeusvaltiossa tehokkaasti toteutettavaa oikeudenhoitoa. Oikeudellisten palveluiden alueellinen keskittyminen aiheuttaa painetta niin oikeusavun saatavuudelle kuin sen asianmukaisen hoitamisen vaatimille kustannuksille. Nämä haasteet on tunnistettava ja niiden oikeusapuun kohdistamat uhkakuvat on pyrittävä torjumaan. Oikeusapu on olennainen osa kansalaisille kuuluvaa oikeusturvaa, jonka hinta on vain maksettava. Oikeusapua ei saa Lakimiesliiton mielestä heikentää miltään osin. Sen kehittämisessä lähtökohtana ei voi olla yleinen heikko taloustilanne, vaan oikeudenhoidon aidot ja todelliset tarpeet.

Suomen Lakimiesliitto on valmis jakamaan suunnitelmassa oikeusavulle esitetyn vision ensimmäisen virkkeen ”Jokainen saa tarpeellisen avun oikeudellisen ongelmansa ratkaisemiseksi mahdollisimman aikaisin, vaikka hänen taloudellinen asemansa olisi heikko”. Visioon ei Lakimiesliiton näkemyksen mukaan tule liittää suunnitelmassa kirjattu jälkimmäistä virkettä ”Oikeusapua tarjotaan siten, että se on kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaista.” Taloudelliset realiteetit ovat osa kaikkea valtiontalouteen liittyvää toimintaa eikä niillä pidä olla sijaa oikeusapua koskevassa visiossa. Lakimiesliiton kantana on, että oikeudenhoitoon liittyvät muutokset tulee laajemminkin toteuttaa substanssilähtöisesti eikä kustannussäästöjä hakien.

Neuvonta ja sähköinen asiointi

Tavoitteet

Julkinen oikeusapu on tärkeä osa oikeudenhoitoa ja sen toiminnan taloudelliset edellytykset tulee turvata tavoitteena asiakkaille kohtuulliset odotusajat ja oikeusavun muu reaalinen saatavuus. Lakimiesliitto katsoo, että myös nykyisessä niukassa taloudellisessa tilanteessa oikeusapua kehitettäessä on varmistuttava siitä, että apua voidaan edelleen tarjota taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville. Mikäli verkkoneuvontaa laajennetaan, merkitsee se julkisin varoin kustannetun oikeusavun laajentamista. Verkkoneuvonnan laajentamisen rahoitus tulee varmistaa siten, ettei laajeneminen tapahdu nykyisille oikeusavun asiakkaille osoitettavan oikeusavun kustannuksella.

Lakimiesliitto kannattaa sähköisen asioinnin kehittämistä. Sen avulla on mahdollista vastata maantieteellisten etäisyyksien kasvamisen asettamiin haasteisiin, jotka lisäävät kustannuksia niin oikeusavun antajille kuin sen saajille. Sähköinen asiointi avaa myös mahdollisuuksia kustannustehokkaalle ja nykyistä laajemmalle yksityisen oikeusavun antamiselle. Tehokkaasti toteutettu sähköinen asiointi on omiaan alentamaan asiakohtaista oikeusapuasian yksikkökustannusta, mikä puolestaan luo budjettitasolla liikkumavaraa sille, että nykyisin oikeusturvan saatavuuden kannalta aivan liian alhaisia oikeusavun tulorajoja voidaan nostaa.

Vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt

Lakimiesliitto kannattaa suunnitelmassa esitettyä vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyiden kehittämistä ja niiden monipuolistamista. Tässä työssä on tarpeen avoimesti miettiä sekä tuomioistuimissa että niiden ulkopuolella tapahtuvia prosesseja. Sopiminen on tehokkain keino säästää kustannuksia niin kansalaisten kuin oikeusapua antavien tahojen kohdalla. Tällä hetkellä vaihtoehtoiset menetelmät ovat liian harvoin käytössä ja niiden osalta on todettu suuria alueellisia eroja. Eräissä harvoissa tuomioistuimissa tuomioistuinsovittelu on muodostunut erittäin yleiseksi ja arkipäiväiseksi menettelyksi kun taas useimmissa sitä käytetään harvoin. Lakimiesliitto kokee, että tuomioistuinsovittelua on mahdollista merkittävästi lisätä etenkin asian tiedottamista ja muuta viestintää sekä sidosryhmäyhteistyötä lisäämällä.

Toinen merkittävä kehittämiskohde on Suomen Asianajajaliiton sovittelutoiminta ja sen valjastaminen laajempaan käyttöön. Lakimiesliitto ehdottaa selvitettäväksi miten yksityistä asianajajakuntaa ja Suomen Asianajajaliittoa voitaisiin hyödyntää riitojen vaihtoehtoisissa ratkaisumalleissa. Asianajajilla on erittäin suuri rooli yksittäisen riidan ohjauksessa ja sen päättämisessä, miten asiassa edetään.

Oikeusapuasioista suuri osa on luonteeltaan perhe- ja perintöoikeudellisia ja muita yksityishenkilöiden välisiä riita-asioita, joissa vastakkain on kaksi oikeusapua saavaa henkilöä, joilla kummallakin on määrätty avustaja. Lakimiesliitto suhtautuu avoimesti sellaisiin oikeusapua koskeviin palkkio- ja muihin muutoksiin, joiden tarkoituksena on kannustaa asianosaisia sopimaan juttu ennen täysimääräistä tuomioistuinkäsittelyä.

Julkinen oikeusapu 

Lakimiesliitto ei kannata ajatusta siitä, että oikeusapuun tehtäisiin erityisiä rajauksia normitasolla (kohta 4.3.3), vaikka käytännön tasolla ongelmia on voitu havaita esimerkiksi toistuvissa huoltoriidoissa. Kansalaisen kannalta kyse on useimmiten heille keskeisen tärkeästä asiasta, jonka saattaminen oikeuteen on access to court -periaatteen mukaista. Rajaukset olisivat ongelmallisia myös oikeusturvan kannalta, koska oikeusapua haettaessa ja ratkaistaessa ei voida olettaa, että käytettävissä on oikeat ja riittävät tiedot asiasta taustoineen. Oikeusapupäätöksen tekijälle ei voida Lakimiesliiton mielestä myöskään antaa tosiasiallista ratkaisuvaltaa siitä, onko asia riittävän selvästi luonteeltaan tuomioistuinasia vai esimerkiksi kostomotiiveista kumpuava. Lakimiesliiton mielestä oikeuskäytännössä ilmeisen harvoin esiintyvät täysin turhat asiat voidaan pyrkiä karsimaan esimerkiksi joustavoittamalla avustajan palkkiota koskevia säännöksiä.

Ulkoprosessuaaliset asiat (4.3.5)

Esityksen mukaan ulkoprosessuaalisten asioiden avaaminen yksityisille avustajille lisäisi asiakkaiden valinnan vapautta, mutta se voisi mukaan myös lisätä valtion menoja tai ainakin menojen kontrolloimista varten tulisi mukaan luoda uusi järjestelmä. Sinänsä Lakimiesliitto kannattaa yksityisen oikeusavun lisäämistä ulkoprosessuaalisissa asioissa. Se lisää oikeusturvaan sisältyvän avustajan valinnanvapauden lisäksi myös oikeusapupalveluiden kilpailuneutraliteettia ja vähentää erityisesti perhe- ja rikosasioissa yleisiä esteellisyysongelmia.

Lakimiesliitto ymmärtää, että vaikea valtiontaloudellinen tilanne edellyttää julkisten menojen vähentämistä yleisellä tasolla. Menoja karsittaessa tulee kuitenkin tehdä arvovalintoja. Valtion tulee panostaa taloudellisesta tilanteesta huolimatta ydintoimintoihinsa, joihin oikeudenhoito ja sen osana julkinen ja yksityinen oikeusapu keskeisesti kuuluvat. 

Julkisen oikeusavun saatavuuden parantamiseksi tulisikin harkita ulkoprosessuaalisten tehtävien osoittamista nykyistä useammin yksityisen sektorin toimijoille. Tämä vähentäisi jonoja ja esteellisyystilanteita, jakaisi työkuormaa sekä saisi nykyistä useamman asiakkaan julkisen oikeusavun piiriin. Samalla tulee kuitenkin turvata julkisen oikeusavun taloudelliset edellytykset.

Lakimiesliitto jakaa suunnitelmassa (kohta 4.4.3) esitetyn huolen siitä, että oikeusapupalkkioiden tason alhaisuus voi johtaa tilanteeseen, jossa oikeusapua tarjoavien avustajien laatu heikkenee. Kysymys on asiakkaan eli kansalaisen oikeusturvan kannalta hyvin tärkeä. Tämän vuoksi Lakimiesliitto odottaa palkkiotaksojen nousevan vähintään yleistä kustannustasoa vastaavasti. Liitto suhtautuu avoimesti siihen, että oikeusapupalkkioiden määrää ja muodostumista tarkistetaan vastaamaan avustajien työn määrää ja laatua. Tällainen selvitys on välttämätöntä tehdä yhteistyössä oikeusavun antajien ja tuomareiden kanssa.

Rekrytointi

Julkisten oikeusavustajien eläköityminen edellyttää uuden henkilökunnan rekrytoitumista. Nuorten lakimiesten ammattitaidon kehittämiseksi ja osaamisen siirtämiseksi voidaan pohtia, tulisiko oikeusavustajille järjestää vastaavanlainen koulutusjärjestelmä kuin esimerkiksi syyttäjillä ja ulosottotoiminnassa on. Pakollinen koulutusjärjestelmä puolestaan vaikeuttaisi rekrytointia ja siirtymistä eri alojen välillä.

Toimenpiteet

Oikeusaputoimistojen rakenne(4.5.2)

Oikeusaputoimistojen osalta esityksessä todetaan, että esteellisyyskysymykset tulee selvittää erikseen. Koska esteellisyystilanne saattaa syntyä jo sillä perusteella, että jollain toimiston oikeusavustajista on jo hoidettavanaan toimeksiannon vastapuoli, tulee organisaation rakenne suuremmissa kokonaisuuksissa luoda sellaiseksi, että erilaisten yksikkörakenteiden välille syntyy riittävä palomuuri. Riittävä palomuuri yksikkörakenteiden välillä on nykyisten toimistojen säilyttäminen sekä esteellisyystilanteissa aktiivisesti tapahtuva asiakkaan ohjaaminen yksityisen avustajan asiakkaaksi.

Ladattavat tiedostot: