(31.8.2015) Lausunto oikeusministeriölle tuomioistuinlaista ja tuomareiden koulutuksen kehittämisestä

Lausunto tuomioistuinlaista ja tuomareiden koulutuksen kehittämisestä

Suomalaisen yhteiskunnan menestys pohjautuu suurelta osin toimivaan oikeusvaltioon. laadukas, ennakoitava ja tehokas oikeuslaitos on oikeusvaltion keskeisenä osana myös elinehto investointien houkuttelemiselle Suomeen. Investoijat vaativat tehokasta ja riippumatonta tuomioistuinlaitosta. Tehokkaan ja toimivan tuomioistuinlaitoksen edellytyksenä on laadukas tuomarikoulutus ja tuomarinuran houkuttelevuus.  

Suuret ja periaatteelliset oikeuslaitosta koskevat uudistukset tarvitsevat perusteellisen valmistelun, jossa sidosryhmiä kuullaan laajasti. Lakimiesliitto kritisoi lausuntopyynnön aikataulua, joka sijoittuu keskelle suomalaista lomakautta, jolloin vapaaehtoistoimintaan perustuvien organisaatioiden toiminta on usein tauolla.

Koulutusvirat

Lakimiesliitto katsoo, että tuomareiden koulutusta koskeva uudistus tulisi jättää perustettavan tuomioistuinhallinnon valmisteltavaksi. Tuomareiden koulutuksen kokonaisuudistus edellyttää sen merkittävyyden vuoksi nykyistä perusteellisempaa valmistelua ja selvitystyötä sekä todellista taloudellista panostusta. Koulutusjärjestelmästä tulee päättää vasta sitten, kun riittävä rahoitus on varmistettu ja taustaselvitykset on suoritettu. Tuomareiden koulutuksen uudistusta ei ole sen vuoksi järkevää toteuttaa nykyisessä taloudellisessa kriisitilanteessa, koska oletus resurssien niukkuudesta ohjaa valmistelua, eikä ehdotettu muutos anna sisällöllistä ja tavoiteltavaa lisäarvoa nykyiseen tilanteeseen verrattuna.  

Järjestelmää uudistettaessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että ura tuomioistuinpalveluksessa on avoin eri taustaisille juristeille sekä siihen, että se houkuttelee uralle parhaita osaajia.

Mietinnössä ei ole aidosti pohdittu muita vaihtoehtoja kuin tuomioistuinlakityöryhmän keväällä 2014 esittämää järjestelmää (avustavat tuomarit). Kansainvälinen vertailu on edelleen jäänyt liian ohueksi, vaikka eurooppalaiset tutkimukset osoittavat Suomen tuomarikoulutuksen panostukset suhteellisen vähäisiksi. Vertailu muihin tuomareiden koulutusjärjestelmiin tulisi olla valmistelutyön lähtökohta, jolloin aidosti voidaan pohtia eri vaihtoehtoja.

Esityksessä ehdotetaan perustettavaksi uusia asessorin koulutusvirkoja. Näissä viroissa ei kuitenkaan tarjottaisi ”koulutettavalle” enempää koulutusta kuin vakinaisille tuomareille. Sen sijaan järjestelmä rikkoisi monia keskeisiä periaatteita. Koulutettavan tulee täyttää tuomarin kelpoisuusedellytykset, mutta hänelle maksettaisiin vähemmän kuin vakinaisessa virassa oleville tuomareille, vaikka hän tekisi samaa työtä kuin muut tuomarit. Koulutuksen varjolla luotaisiin halpatuomarijärjestelmä, mitä Lakimiesliitto ei voi kannattaa. Järjestelmä olisi muutoinkin mm. seuraavista syistä:

  • Lisää määräaikaisten tuomareiden määrää
  • Rikkoo periaatetta, että samaa työtä tekeville on maksettava sama palkka
  • Tuottaa kahden kerroksen väkeä
  • Sulkee käytännössä tuomarinuran
  • Heikentää tuomariuran houkuttelevuutta eikä takaa koulutettavien jäämistä tuomioistuinlaitoksen palvelukseen

 

Lakimiesliitto kannattaa yleisellä tasolla tuomareiden täydennyskoulutusjärjestelmän uudistamista ja tuomareille säädettävää velvollisuutta osallistua täydennyskoulutukseen vähintään 10 päivää vuodessa. Koulutusjärjestelmän on mahdollistettava kaikille lainkäyttötehtävissä työskenteleville suunnitelmallinen ja laadukas koulutus. Täydennyskoulutusjärjestelmän sisällön suunnittelu ja toteutus on kuitenkin jätettävä perustettavan tuomioistuinhallinnon tehtäväksi. Lakimiesliitto ei pidä perusteltuna esittelijäjärjestelmän alasajoa koulutuksellisuuden lisäämisen nimissä.  

Tuomioistuinharjoittelu

Lakimiesliitto kannattaa käräjänotaareiden haku- ja valintamenettelyn keskittämistä. Keskittäminen parantaisi hakijoiden oikeusturvaa, lisäisi haun läpinäkyvyyttä ja houkuttelevuutta sekä vähentäisi käräjäoikeuksien hallinnon rekrytointiin käyttämää aikaa ja resursseja.  

Sijaintipaikat

Lakimiesliitto katsoo, että nykytila ja esitys jossa hovi- ja hallinto-oikeuksien sijaintipaikoista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella ja ainoastaan käräjäoikeuksien sijaintipaikoista oikeusministeriön asetuksella, vastoin oikeusvaltiossa noudatettavia keskeisiä periaatteita. Sijaintipaikoista tulisi säätää jo tuomioistuinten perustuslaissa turvatusta riippumattomuudesta johtuen lailla. Tuomioistuinlaitosta ei voida sen riippumattoman aseman vuoksi verrata muihin valtion virastoihin. Lakimiesliiton mielestä tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta ei saa vaarantaa edes organisatoristen kysymysten poliittisella virkamiesohjauksella tai sellaisella mahdollisuudella.

Erittelyvirat

Voimassa olevan virkamieslain 4 §:n mukaan tuomarin viran perustaminen ja lakkauttaminen tai nimekkeen muuttaminen edellyttävät aina eduskunnan päätöstä (erittelyvirka). Työryhmä ehdottaa, että tuomarin viran perustaminen, lakkauttaminen ja nimekkeen muuttaminen ei edellyttäisi enää eduskunnan päätöstä, vaan päätöksen tuomioistuinlaitoksen virkarakenteesta tekisi yksin oikeusministeriö.

Lakimiesliitto vastustaa ehdotusta. Ehdotus eduskuntakäsittelyn poistamisesta tarkoittaa oikeusministeriön vallan lisääntymistä tuomioistuinlaitoksen ohjaamisessa ja resursoinnissa. Samalla kasvavat myös riippumattomuutta uhkaavat riskit poliittisten muutosten vaikutuksesta tuomioistuinlaitoksen ja tuomareiden toimintaan. Ehdotus käytännössä vähentää eduskunnan päätösvaltaa eikä se ole sopusoinnussa vallan kolmijako-opin kanssa. Ehdotus heikentäisi olennaisesti tuomarin virkojen perustuslaillista erityisasemaa ja tuomioistuinlaitoksen ohjaamiseen liittyvän päätöksenteon läpinäkyvyyttä.

Lakimiesliitto korostaakin, että ehdotus hämärtää vallan kolmijakoa sekä on ristiriidassa tuomarien riippumattomuuden ja virkasuhteen pysyvyyden turvaamisen kanssa. Oikeusvaltion toteutumisen kannalta tuomioistuinlaitoksen riippumaton asema ja tehtävät ovat aivan keskeiset, eikä oikeusministeriön hallintovallan lisääminen luopumalla tuomarin virkojen erittelystä valtion talousarviossa ole perusteltua. Tuomioistuinlaitoksen virkarakenteen kehittäminen oikeusturvan taso säilyttäen kuuluu perustettavalle itsenäiselle tuomioistuinhallinnolle. 

Asioiden jakaminen

Lakimiesliitto kannattaa laintasoista säädöstä asioiden jakamisesta (Tuomioistuinlaki 8:7 §). Säännöksen sanamuotoon tulisi kuitenkin selkeämmin kirjoittaa, että jakamisen tulee perustua sattumanvaraisuuteen eli että juttua jaettaessa sitä ei voida valikoida jonkun määrätyn yksittäisen tuomarin käsiteltäväksi eikä jaolla saa pyrkiä vaikuttamaan jutun lopputulokseen. Säännöksessä ehdotetut tavoitteet, riippumattomuus, puolueettomuus ja joutuisuus, ovat hyväksyttäviä

Ladattavat tiedostot: