(24.11.2015) Lausunto valtioneuvostolle lainsäädännön arviointineuvostosta

Lakimiesliitto pitää ehdotusta arviointineuvoston perustamisesta periaatteellisesti kannatettavana. Varsinaiseen esitykseen liittyy kuitenkin ongelmallisia kohtia.

Yleistä

Lakimiesliiton näkemyksen mukaan suomalaisen lainsäädäntöpolitiikan haasteita ovat määrältään vähäisemmän mutta laadultaan paremman sääntelyn toteuttaminen käytännössä ja erityisesti lainsäädännön vaikutusarviointien kehittäminen. Liitto on pitkään kiinnittänyt huomiota lainvalmistelun tasoon ja siellä erityisesti puutteellisiin vaikutusarviointeihin. Vaikutusarvioinnit ovat nykyisellään painottuneet liiaksi ehdotetun sääntelyn ensisijaisiin ja valtionhallinnon näkökulmiin. Samalla välilliset vaikutukset ovat jääneet pitkälti arvioimatta ja yksilöihin kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu suhteellisen vähän.

Taustamuistion perusteella näyttää siltä, että arviointineuvoston tehtävät tulisivat painottumaan taloudellisten vaikutusten arviointiin sekä lainsäädännön vaikutusten kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin arviointiin. Lakimiesliitto kiinnittää huomiota siihen, että neuvoston tehtävänkuva ei saa keskittyä liiaksi taloudellisten vaikutusten (säästöjen) arviointiin. Lakimiesliitto pitää tärkeänä että vaikutuksia arvioitaessa huomioidaan myös esityksen perus- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä vaikutukset kansalaisten oikeusturvaan ja sen toteutumiseen.

Muistiosta jää epäselväksi missä vaiheessa neuvosto toimii. Taustamuistion mukaan valittu hallituksen esitys toimitetaan arviointineuvostolle mahdollisimman valmiina esitysluonnoksena. Se voidaan toimittaa esimerkiksi kuulemisvaiheessa tai samanaikaisesti laintarkastukseen tai käännettäväksi. Lakimiesliitto katsoo, että neuvoston lausunto tulisi antaa vasta lausuntokierroksen jälkeen, jolloin neuvosto voi ottaa huomioon lausuntokierroksella tehdyt kriittiset huomautukset vaikutusarvioinneista.

Pykäläkohtaisia huomioita

Neuvoston tehtävien sisällön määrittely on varsin avoin, mutta taustamuistiossa tehtäviä on linjattu huomattavan pitkälle. Perusteilla säätäminen ei ole hyväksyttävää.

4 § Nimittäminen ja toimikausi

Neuvoston nimittämisperusteista ei säädetä riittävän tarkasti. Taustamuistion mukaan puheenjohtajalta edellytetään laaja-alaista tuntemusta yhteiskunnan ohjausmekanismeista ja arviointityöstä, mutta asetusluonnoksen 4 §:n tekstissä tästä ole mainintaa; kun vaikutusalueita ei ole asetusluonnoksessa määritelty, jää arvailtavaksi, mitä tarvittavalla edustuksella eri vaikutusalueiden tarkasteluun oikeastaan tarkoitetaan.

Taustamuistiossa todetaan, että jäsenet eivät voi edustaa edunvalvontaorganisaatiota. Asetusluonnoksen 4 §:ään ei ole tällaista rajoitusta ei ole kirjattu. Se, mitä taustamuistion lausumalla tarkoitetaan, jää epäselväksi. Tarkoittaako tämä sitä, että esimerkiksi taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa elinkeinoelämän asiantuntemus tultaisiin sivuuttamaan neuvoston kokoonpanossa

6 § Asioiden käsittely ja lausunnot

Asetusluonnoksen julkisuussääntelyn (6 §:n 4 momentti) säädösperusta jää epäselväksi. Julkisuuslain 6 §:n mukaan viranomaisen laatiman asiakirjan julkiseksi tulemista koskevasta sääntelystä poikkeaminen edellyttää lailla säätämistä.

Ehdotettu julkisuussääntely asetusluonnoksen 6 §:n 4 momentissa on myös ongelmallinen loppuosansa kohdalla (tai kun on selvää, ettei hallitus anna sitä eduskunnalle). Yhtäältä hallituksen sekä toisaalta median ja opposition käsitykset siitä, milloin on selvää, ettei hallitus anna sitä eduskunnalle voisivat poiketa kovastikin esimerkiksitilanteissa, joissa on kysymys yhteiskunnallisesti merkittävästä ja poliittisesti kiistanalaisesta lainsäädäntöhankkeeseen, joka viivästyy juuri noista poliittisista kiistoista ja ehkä nimenomaan vaikutusarviointeja koskevista erimielisyyksistä johtuen.

Ladattavat tiedostot: