(19.6.2014) Lausunto oikeusministeriölle sakon muuntorangaistusjärjestelmän uudistamisesta

Lausunto: Sakon muuntorangaistusjärjestelmän uudistaminen

Hallituksen esityksen tavoitteeksi on ilmoitettu muun ohella pyrkimys vaikuttaa yleisesti rikosoikeusjärjestelmän uskottavuuteen, lain kieltojen ja käskyjen noudattamiseen sekä yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitämiseen. Lakimiesliiton näkemyksen mukaan esitykselle asetettu tavoite ja esityksessä omaksutut lainsäädännölliset ratkaisut ovat ristiriidassa keskenään.

Pontimena muuntorangaistusta koskevalle lakihankkeelle on ollut rangaistusmääräyksellä asetettujen sakkojen muuntokelvottomuus, joka on koettu ongelmalliseksi siitä syystä, että muutos on tosiasiassa mitätöinyt rangaistusmääräysmenettelyn sanktiotehokkuuden varattomien henkilöiden kohdalla ja aiheuttanut syyttäjä- ja tuomioistuinlaitokselle huomattavaa lisätyötä, koska asianomistajat eivät enää suostu rangaistusvaatimusmenettelyyn, jolloin rangaistusmääräysasiat on käsitelty tuomioistuimessa.

Lakimiesliitto piti jo sakon muuntorangaistusjärjestelmän kehittämistä koskevia säädöksiä uudistaneen työryhmän mietinnöstä vuonna 2010 annetusta lausunnossa rangaistusmääräysmenettelyssä annettujen sakkojen muuntokelvottomuutta ongelmallisena. Lakimiesliitto katsokin, että lakiesitykselle asetettu sinänsä perusteltu tavoite voidaan saavuttaa ainoastaan sillä, että rangaistusmääräysmenettelyssä annettujen sakkojen muuntokelpoisuus palautetaan kokonaisuudessaan tai ainakin tilanteissa, joissa nuo sakot lukuisuutensa tai muista syistä osoittavat ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä taikka jos muuntaminen on tarpeen yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitämiseksi.

Mikäli sakon muuntorangaistuksista aiheutuvia kuluja ehdottomasti halutaan vähentää, Lakimiesliitto katsoo asianmukaiseksi toteutustavaksi sen, että sakkojen muuntosuhdetta muutetaan esitetyllä tavalla. Sen sijaan seuraamusjärjestelmän uskottavuuden ja yleisestävyyden kannalta ei ole perusteita siihen, että muuntorangaistuksena määrättäviin vähimmäis- ja enimmäismääriin puututaan esitetyllä tavalla. On muistettava, että rangaistusmääräysmenettelyn kohteena on myös taparikolliseen elämäntapaan ajautuneita, joiden kohdalla seuraamuksen minimoinen ei ole asianmukaista. Tällöin tavallaan palkittaisiin henkilöä siitä, että hän syyllistyy jatkuvasti tekoihin, joista hänelle määrätään sakkorangaistuksia.

Lakimiesliitto pitää toivottavana, että sakkovankeuden suorittamisen tapoja kehitetään avovankeuden ja erilaisten päihdehuollon laitosten suuntaan. Lisäksi olisi perusteltua arvioida menettelyä, jossa muuntovankeus voitaisiin määrätä suoraan tuomitun sakon tai rangaistusmääräysmenettelyn perusteella ilman erillistä tuomioistuinkäsittelyä, joka pääsääntöisesti on tarpeettoman muodollinen tapa perusteiltaan yksinkertaiseen muuntomenettelyyn. Tällä tavalla myös menettelystä aiheutuvat kustannukset vähenisivät olennaisesti.

Helsingissä 19.6.2014

Jorma Tilander
Toiminnanjohtaja