(16.2.2015) Lausunto oikeusministeriölle summaaristen riita-asioiden käsittelyn kehittämisestaä

Yleistä

Lakimiesliitto kannattaa summaaristen riita-asioiden siirtämistä ulosottoviranomaisen käsiteltäväksi. Siirtäminen lisää käsittelyn tehokkuutta ja yksinkertaisuutta ja vähentää eri viranomaisten päällekkäistä työtä. Lakimiesliiton näkemyksen mukaan siirtäminen laskee asianosaisten kuluja, vähentää turhia riitoja ja on linjassa kehityksen kanssa, jossa tuomioistuimet keskittyvät riitaisten asioiden ratkaisemiseen.  Vastaajan oikeusturva toteutuu viime kädessä mahdollisuutena saattaa riitaisena pitämänsä asia takaisinsaantimenettelyllä täysitutkintaiseen prosessiin. Ehdotus myös vastaa Ruotsissa käytettyä menettelyä.

Tiedoksiantotavasta

Lakimiesliitto ei kannata tavallisen postitiedoksiannon käyttöönottoa riidattomien velkomusasioiden tiedoksiannossa. Tavallisen postitiedoksiannon käyttöönotto lisäisi tilanteita, joissa velallinen ei saa tietoa häneen kohdistetuista vaatimuksista ennen asian ratkaisemista. Tavallisen postitiedoksiannon käyttöönotto heikentäisi vastaajien oikeusturvaa ja voisi lisätä takaisinsaantikanteiden määrää. Myös yksipuolisesta tuomiosta johtuvien maksuhäiriömerkintöjen korjaaminen jälkikäteen on hankalaa. Kansalaisten liikkuvuuden lisääntyminen sekä postissa hukkuvien lähetysten ja muiden inhimillisten virheiden määrä eivät puolla tavallisen postitiedoksiannon käyttöönottoa. Toiseksi maksuhäiriöihin liittyy yleisesti velallisen taipumus laiminlyödä postinsa asianmukainen käsittely.

Lakimiesliitto katsoo, että Suomessa käyttöön otettu puhelintiedoksianto on ollut hyvä uudistus, josta ei ole seurannut merkittäviä oikeusturvaongelmia. Puhelintiedoksiantojen määrää kasvattamalla voidaan edelleen tehostaa summaaristen riita-asioiden tiedoksiantoa.

Menettelyn kehittäminen käräjäoikeuksissa

Lakimiesliitto yhtyy siihen selvitysmiesten ajatukseen, että summaarisen menettelyn keskittämisessä muutamaan käräjäoikeuteen olisi myös saatavissa menettelyn automatisoinnin, sähköisen asioinnin lisäämisen ja toimintoon erikoistuneen henkilöstön kautta resurssien nykyistä tehokkaampaa käyttöä ja siten henkilötyösäästöjä. Muilta osin käräjäoikeuksiin keskittämisestä verrattuna riidattomien velkomusasioiden nykyiseen menettelyyn tai ulosottovaihtoehtoon aiheutuu enemmän ratkaistavia ongelmia kuin sillä on saavutettavissa hyötyjä. Käräjäoikeuksiin keskittäminen ei myöskään poistaisi kahden eri viranomaisen toiminnoista aiheutuvaa päällekkäisyyttä (asioiden kirjaaminen, laskutus, ulosottoperusteen vahvistaminen ja täytäntöönpanokelpoisuuden tarkistaminen).

Lisäksi Lakimiesliitto pitää mahdollisena, että menettelyä velallisten kannalta katsottuna voitaisiin kehittää alentamalla huomattavasti OM:n asetuksessa 1311/2001 vastapuolen maksettavaksi tuomittavista oikeudenkäyntikuluista oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 c §:ssä tarkoitetuissa asioissa säädettyjä oikeudenkäyntimaksuja. Kun kyseessä on kuitenkin kaksivaiheinen menettely, tämä voi olla vastoin kantapuolen perusteltuja intressejä. Tuo ratkaisematon intressiristiriita puolta vahvasti edellä kerrottua siirtämistä ulosottoon.

Ladattavat tiedostot: