(19.6.2014) Lausunto oikeusministeriölle uudesta tuomioistuinlaista

Lausunto: Uusi tuomioistuinlaki

Yleistä

Lakimiesliitto vastustaa ehdotetun lainsäädännön säätämistä kokonaisuudessaan seuraavin perustein.

Ehdotus sisältää monia merkittäviä uudistuksia. Koko hanke vaatii perusteellista uudelleen arviointia ja jatkovalmistelua uudessa laaja-alaisesti koostetussa ja asiantuntevassa kokoonpanossa.

Työryhmän ehdotus sisältää keskeisiä ehdotuksia, jotka eivät ole sisältyneet sen toimeksiantoon.

Lakiin ehdotetaan useita uudistuksia, joiden tarvetta ja soveltuvuutta eri tuomioistuimiin ei ole selvitetty, eikä vaihtoehtoisten sääntelykeinojen arviointia ole tehty lainkaan tai se on ollut hyvin vähäistä. Laaja eri maiden kansainvälinen ja ajan tasainen vertailu tuomarikoulujärjestelmistä puuttuu. Osa uudistuksista ei ole toteuttamiskelpoisia (esim. koulutusvirat).

Oikeuslaitoksen resursseja on jo vähennetty ja ollaan edelleen vähentämässä ennennäkemättömällä tavalla. Oikeuslaitos kurjistuu, kun säästöjä ollaan kohdistamassa ilman kokonaiskuvaa tavoitteena olevasta oikeusturvan tasosta. Tähän nähden ehdotuksen ajankohta on huono. Ehdotetuilla uudistuksilla tulisi olemaan kauaskantoiset vaikutukset oikeuslaitoksen kannalta, eikä tällaista uudistusta tule toteuttaa taloudellisessa kriisitilanteessa. Uudistusta tulee harkita sen jälkeen, kun oikeudenhoidon/oikeusturvan tavoitteet ja kokonaiskuva on määritelty/selvitetty sekä tavoitteen mukaisen oikeusturvan vaatimat resurssit on turvattu.

Lakimiesliitto toteaa, että tuomioistuimia koskevien merkittävien uudistusten suunnittelu ja toteuttaminen kuuluu tuomioistuinvirastolle, jonka perustamista eri työryhmät jo vuodesta 2004 lukien ovat pitäneet välttämättömänä ja joka pitää nyt viimein perustaa viipymättä.

Työryhmän ehdotuksella lisätään päällikkötuomareiden valtaa pohtimatta lainkaan vallan lisäämiseen liittyviä ongelmia taikka vaihtoehtoisia tuomioistuinten johtamisjärjestelmiä. Päällikkötuomareiden vallan lisääminen ei ole kannatettavaa.

Aikataulu

Oikeusministeri on julkisuudessa ilmoittanut, että ehdotus vietäisiin Eduskunnalle syksyllä budjettilakina. Ehdotus ei kuitenkaan millään tavoin liity valtion vuosittaiseen tulo- ja menoarvioon, eikä sitä ole siten syytä säätää ns. budjettilakina kiireellisessä aikataulussa.

Lakimiesliitto katsoo, että näin merkittävää uudistusta ei ole perusteltua kiirehtiä ilman perusteellista jatkovalmistelua ja uudelleenarviointia.

Lausuntoaika

Lakimiesliitto kritisoi myös jälleen kerran, että laajan ja merkittävän lausunnon antamiseen on varattu aikaa vain kuusi viikkoa lomakauden lähestyessä. Tämä on vastoin säädösvalmistelun kuulemisohjeita ja paremman sääntelyn periaatteita. Laajoissa hankkeissa lausuntojen antamiseen pitää varata aikaa vähintään kahdeksan viikkoa ja enemmänkin, jos se ajoittuu yleiseen lomakauteen.

Tuomioistuinlakia koskeva ehdotus on vaikutuksiltaan merkittävä ja koskee koko tuomioistuinlaitosta. Huolellinen perehtyminen mietintöön, jota työryhmä itse on työstänyt vuodesta 2011, vaatii aikaa. Lyhyen vastausajan johdosta kuuleminen jää muodollisuudeksi.

Työjärjestyksellä sääntely

Lakimiesliitto vastustaa sitä, että työjärjestykseen otettavilla määräyksillä voitaisiin määrätä tuomarin asemaan ja tehtäviin liittyvistä asioista. Tällaisia ovat ehdotuksessa muun muassa avustavan tuomarin ja esittelijän tehtäviin liittyvät asiat. Näin merkittäviä asioita ei tule jättää yksittäisen päällikkötuomarin päätösvaltaan, vaan niitä koskevat säännökset tulee säätää lain tasolla. Lakimiesliitto vastustaa myös sitä, että päällikkötuomari voi yksin päättää työjärjestyksen sisällöstä.

Päällikkötuomarin asema

Tuomioistuinten ja tuomareiden sisäinen riippumattomuus käsittää tuomareiden riippumattomuuden myös päällikkötuomarista. Tähän nähden Lakimiesliitto pitää päällikkötuomarin yksinvaltaista asemaa korostavaa organisaatiomallia ongelmallisena. On huomattava, että korkeimmissa oikeuksissa noudatetaan kollegiaalista päätöksentekoa. Ei ole perustetta sille, että alemman asteen tuomioistuimissa johtamistapa ja organisaatiomalli poikkeavat korkeimpien oikeuksien käytännöstä.

Esittelijät ja avustavat tuomarit

Työryhmän toimeksiantoon ei ole kuulunut tuomarikoulun valmisteleminen eikä sen kokoonpanosta päätettäessä tämän alan asiantuntemuksen takaaminen liene ollut pohdinnassa. Ehdotusta ei ole selvitetty ja valmisteltu riittävästi. Tuomareiden koulutuksen suunnittelu ja järjestäminen kuuluu perustettavalle tuomioistuinvirastolle.

Määräaikaisten avustavien tuomareiden virkojen ja tuomarinkoulutuslautakunnan perustaminen johtaa ”halpatuomari” järjestelmän luomiseen ja määräaikaisten tuomareiden lisäämiseen. Vaarana myös on, että ehdotus muodostuu tosiasialliseksi esteeksi tuomareiden rekrytoimiselle tuomioistuinlaitoksen ulkopuolelta.

Lakimiesliitto vastustaa ehdotusta hovioikeuslain 9 §:ssä säädetyn esittelijäkokoonpanon käyttömahdollisuuden poistamisesta. Mahdolliset riippumattomuusongelmat tulee ratkaista esittelijöiden virkamiesoikeudellista asemaa kehittämällä sekä pidentämällä esittelijöiden määräaikaisten virkasuhteiden kestoa tai vakinaistamalla esittelijät.

Ehdotettu järjestelmä heikentäisi merkittävästi tuomioistuinuran houkuttelevuutta ja vähentäisi täten kunnianhimoisten ja ammattitaitoisten juristien hakeutumista alalle.

Korkeimpien oikeuksien esittelijöiden asema

Tuomioistuinlakityöryhmä äänestyksen jälkeen ehdottaa 21 luvussa, että korkeimpien oikeuksien esittelijöiden virassapysymisoikeuteen puututtaisiin. Korkeimpien oikeuksien esittelijöillä on sama virassapysymisoikeus kuin tuomareilla. Esityksen mukaan tämä ns. tuomarinasema poistettaisiin ja lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden esittelijöiden virkoja määräaikaistettaisiin. Lakimiesliitto vastustaa näitä ehdotuksia.

Tuomioistuimen riippumattomuuden kannalta on tärkeää, että myös esittelijät ovat riippumattomassa asemassa paitsi asianosaisiin myös tuomioistuimen sisäiseen organisaatioon nähden. Mitään perustetta korkeimpien oikeuksien esittelijöiden tuomarinstatuksen poistamiselle ei ole. Esittelijöiden nykyinen itsenäinen asema turvaa parhaiten oikeusturvan takeita jatkossakin.

Tarvetta tai perusteita sille, että korkeimman hallinto-oikeuden esittelijöiden virkoja määräaikaistettaisiin, ei ole. Virkojen määräaikaistaminen lisäisi virkojen ketjuttamista ja määräaikaisia virkasuhteita muualla, vaikka tuomioistuinlaitoksessa jo nykyisellään on liikaa määräaikaisuuksia. Vaihtuva henkilökunta edellyttää kouluttamista ja perehdyttämistä, mikä lisäisi työmäärää korkeimmassa hallinto-oikeudessa sekä edellyttäisi lisäresursseja. Määräaikaistaminen olisi omiaan heikentämään tuomioistuimen riippumattomuutta. Esittelijäjärjestelmä nykyisellään on tehokas ja myös kustannustehokas.

Erittelyvirat

Voimassa olevan virkamieslain 4 §:n mukaan tuomarin viran perustaminen ja lakkauttaminen tai nimekkeen muuttaminen edellyttävät aina eduskunnan päätöstä (erittelyvirka). Työryhmä ehdottaa, että tuomarin viran perustaminen, lakkauttaminen ja nimekkeen muuttaminen ei edellyttäisi enää

eduskunnan päätöstä, vaan päätöksen tuomioistuinlaitoksen virkarakenteesta tekisi yksin oikeusministeriö.

Lakimiesliitto vastustaa ehdotusta. Ehdotus eduskuntakäsittelyn poistamisesta tarkoittaa oikeusministeriön vallan lisääntymistä tuomioistuinlaitoksen ohjaamisessa ja resurssoinnissa. Ehdotus myös käytännössä heikentää eduskunnan päätösvaltaa. Ehdotus heikentäisi tuomarien virkojen perustuslaillista erityisasemaa ja tuomioistuinlaitoksen ohjaamiseen

liittyvän päätöksenteon läpinäkyvyyttä.

Lakimiesliitto katsoo, että ehdotus hämärtää vallan kolmijakoa sekä on ristiriidassa tuomarien riippumattomuuden ja virkasuhteen pysyvyyden turvaamisen kanssa. Oikeusvaltion toteutumisen kannalta tuomioistuinlaitoksen riippumaton asema ja tehtävät ovat aivan keskeiset, eikä oikeusministeriön hallintovallan lisääminen luopumalla tuomarin virkojen erittelystä valtion talousarviossa ole perusteltua. Tuomioistuinlaitoksen virkarakenteen kehittäminen oikeusturvan taso säilyttäen kuuluu tuomioistuinvirastolle, joka on perustettava viipymättä.

Lakimiesliitto kiinnittää huomiota myös siihen, että työryhmän toimeksiantoon ei ole kuulunut käsitellä tuomarin virkojen erittelyvelvollisuutta eduskunnan talousarviossa. Lisäksi Lakimiesliitto kiinnittää huomiota siihen, ettei perustuslakivaliokunta esittänyt lausunnossaan (PeVL 19/2011 vp) tuomarin virkojen erittelyvelvollisuuden tarkistamista, kun kyseistä virkamieslain pykälää valiokunnassa viimeksi käsiteltiin.

Helsingissä 19.6.2014

Jorma Tilander
Toiminnanjohtaja 

Ladattavat tiedostot: