Kirjoituksen päiväys

09.05.2019← Katso kaikki blogit

Auskultointikriteerien vaikutus oikeustieteen opiskelijoihin Lakimiesliiton opiskelijavaliokunta

Auskultointikriteerien vaikutus oikeustieteen opiskelijoihin on ensimmäinen julkaisu kolmiosaisessa blogisarjassamme "Opiskelijat & Arvosanat", jossa tarkastelemme arvosanojen sekä opiskelijoiden kokeman stressin välistä suhdetta.

Arvosanojen merkitys on noussut 

Yleinen ilmapiiri oikeustieteen opiskelijoiden keskuudessa on muuttunut arvosanojen suhteen ja kilpailu on lisääntynyt kovasti viime vuosina, mikä näkyy muun muassa tenttien uusimisprosenteissa. Lakimiesliitto ja opiskelijajärjestöt teettivät arvosanoihin liittyen kyselyn, josta kävi ilmi, että selvästi suurin osa vastaajista (84,1%) koki arvosanojen aiheuttavan stressiä. Arvosanakyselyyn vastasi 1131 opiskelijaa. Vastauksia saatiin jokaisesta suomalaisesta oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Suurin osa vastanneista olivat aloittaneet opintonsa vuosien 2015 – 2018 välillä, mutta aikaisemmiltakin vuosikursseilta löytyi vastauksia aina aloitusvuoteen 2009 asti. Vastanneiden opintopistemäärät vaihtelivat nollasta yli 240 opintopisteeseen.

Mistä opiskelijoiden stressi johtuu?

Stressi opinnoista aiheuttaa monia ongelmia, ja tiedekuntien henkilökunnan parissa on huomattu, että arvosanoja käydään korottamassa selvästi aikaisempaa enemmän. Yhtenä suurena ongelmana kyselyn vastauksista nousi esille se, kuinka arvosanastressiä väheksytään. Arvosanastressistä puhuttaessa vastaukseksi saadaan usein: “ei niillä ole merkitystä, älä stressaa”. Tosiasia kuitenkin on, että uusien muutosten vuoksi arvosanoilla on suuri painoarvo.

Suurimmiksi stressinaiheuttajiksi kyselyn perusteella koetaan auskultointiuudistus ja työelämän vaatimukset. Lisäksi koetaan, että paineita asettavat jonkin verran tiedekunta ja opiskelukaverit. Lisäksi kritiikin kohteeksi on muodostunut se, etteivät ennen uudistusta opintonsa aloittaneet voineet tietää arvosanojen kasvavasta merkityksestä. Tämä asettaa eri vuosikurssien opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Kun monet opiskelijat korottavat arvosanojaan, valmistumisen myöhästyminen on todennäköistä.

Näiden osittain yllättävien tulosten valossa auskultointiuudistuksen mukanaan tuomien arviointi- ja pisteytyskriteereiden tarkempi tarkasteleminen ja esitteleminen onkin paikallaan. Kerätyn datan ja tehtyjen haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että oikeustieteen opiskelijoiden tietoisuus auskultointiin tarvittavista pistemääristä sekä pisteyttämisperusteista on heikompaa kuin voisi olettaa.

Tuomarinkoulutuslautakunnan kriteerit

Tuomarikoulutuslautakunnan pisteyttämistavassa maksimipistemäärä on 20,5. Pisteitä saa opintomenestyksestä, työkokemuksesta, haastattelusta, sekä muusta osoitetusta oikeudellisesta osaamisesta.

Opintomenestyksen osalta pisteytys jakautuu pakollisten kurssien keskiarvon perusteella saatuihin pisteisiin sekä tutkielman arvosanaan perustuviin pisteisiin. Molempien osalta maksimipisteet ovat viisi (5) pistettä. Toisin sanoen opintomenestys kokonaisuudessaan antaa maksimissaan kymmenen (10) pistettä, eli 49 % kaikkien arviointikriteereiden maksimipistemäärästä. Pakollisten kurssien arvosanojen keskiarvon osalta maksimipistemäärä on viisi (5) pistettä, jolloin vaadittava keskiarvo on 4,0 tai korkeampi. Keskiarvolla 3,5-3,99 pisteitä saa neljä (4) ja keskiarvolla 3,0-3,49 kaksi (2) pistettä. Tutkielman arvosanan perusteella pisteitä saa siten, että 1-5 asteikolla 5/5 antaa viisi pistettä, 4/5 kolme pistettä ja 3/5 yhden pisteen. Vanhempien tutkielmien osalta L antaa viisi pistettä, E neljä pistettä ja M kaksi pistettä.

Keräämämme datan mukaan auskultointiuudistuksen osalta kohtuuttomana pidetään sitä, että opiskeluajan ensimmäiset kolme vuotta määrittävät suurelta osin sen, saako opiskelija auskultointipaikan vai ei. Peruskurssien osaaminen ei takaa tai mittaa kattavasti sitä, millainen tuomari opiskelijasta tulisi. Tästä huolimatta heikko opintomenestys opintojen alkuvaiheessa voi johtaa siihen, ettei opiskelija voi hakea myöhemmin tuomariksi. Kukaan ei tietenkään halua sulkea ovia itseltään, joten urasta ja auskultoinnista aiheutuva paine hyville arvosanoille johtaa opiskelijoiden stressaamiseen. Tietoisuus siitä, että alle kolmen keskiarvolla on saanut auskultointipaikan saattaa lieventää arvosanoista koettua stressiä. Toisaalta on myös huomioitava, että kilpailu pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkien auskultointipaikoista on erittäin kovaa, jolloin myös pisterajat ovat korkeat.

Opiskelijajärjestöjemme opintovastaavina haluamme tuoda esiin, etteivät arvosanat yksinomaan määrittele, saako opiskelija auskultointipaikan. Tuomarinkoulutusslautakunnan arvostelukriteereihin sisältyy myös muita pisteitä kerryttäviä osa-alueita. Uskommekin, että kriteereistä puhuminen, niiden avaaminen ja yleinen tiedottaminen tuovat jonkinlaista mielenrauhaa monelle auskultoinnista stressiä kokevalle.

Työkokemuksen tuottamat pisteet lasketaan ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeisestä työkokemuksesta. Hakija voi saada pisteitä enintään kolmelta työvuodelta siten, että lakimiestehtävä tai muu normien soveltamista sisältävä työ kerryttää 0,5 pistettä per kuusi kuukautta. Osa-aikatyö antaa puolet kokoaikatyöstä saaduista pisteistä, kunhan hakija osoittaa työaikansa olleen vähintään 50 % normaalityöajasta. Tämän tuloksena työkokemuksesta saatu maksimipistemäärä on kolme pistettä, joka vastaa 15 % kokonaispistemäärästä.

Kolmas merkittävä pisteitä kerryttävä osa-alue on haastattelu, josta on mahdollista saada kuusi (6) pistettä. Tämä vastaa 29 % kaikista pisteistä. Haastattelujen osalta voidaan todeta se, että nolla pistettä johtaa siihen, ettei auskultointipaikkaa voi saada. Tosin tällaisessa tilanteessa hakijalle varataan mahdollisuus päästä uusintahaastatteluun. Henkilön sosiaalisten taitojen ja ylipäänsä tuomioistuimeen soveltuminen testataankin suurelta osin haastattelussa, jossa vuorovaikutustaidot ovat keskiössä.

Viimeisenä pisteitä kerryttävänä seikkana voidaan mainita muu osoitettu oikeudellinen osaaminen, josta on mahdollista saada yhteensä puolitoista (1,5) pistettä. Tämä vastaa 7 % kaikista pisteistä. Näistä yksi piste tulee muusta suoritetusta tutkinnosta, kuten oikeustieteen tohtorin tai oikeustieteen lisensiaatin tutkinnosta. Tämän lisäksi LL.M- ja MBA-tutkinnot lasketaan samaan kategoriaan. Puolikkaan pisteen voi saada merkittävästä julkaisutoiminnasta.

Hakijan kokonaispistemäärä koostuu näiden eri osa-alueiden, sekä jo mainittujen arvosanojen yhteenlasketuista pisteistä. Hakijat järjestetään pisteiden mukaan, jolloin korkeampi pistemäärä antaa laajemman mahdollisuuden valita, missä auskultointinsa suorittaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei opiskelijan, jolle auskultointipaikan maantieteellisellä sijainnilla ei ole merkitystä, tarvitse tavoitella kiitettäviä arvosanoja joka kurssilla.

Viestintää ja keskustelua tulee kehittää

Tiedon jakaminen ja auskultointiuudistuksen mukanaan tuomista arvostelukriteereistä tiedottaminen onkin meidän opintovastaavien mielestä erittäin tärkeää, jotta opiskelijat eivät koe stressiä väärään tai puutteelliseen tietoon nojaten. Toivommekin, että auskultoinnista puhuttaisiin enemmän. Opiskelijajärjestöjen edustajina olemme valmiita avaamaan esiteltyjä kriteereitä ja järjestämään auskultointiin liittyvää ohjelmaa. Koemme myös, että opiskelijajärjestöjen on hyvä pohtia, miten arvosanakeskeiseen ilmapiiriin voisi puuttua ja rauhoittaa stressaantunutta ilmapiiriä. Kannustamme myös oikeustieteen opiskelijoita sekä jo valmistuneita perehtymään uudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin ja haasteisiin, sekä yleisesti keskustelemaan aiheesta.

 

Tekstin ovat kirjoittaneet ainejärjestöjen opintovastaavat Annika Härkki (Judica), Elina Soininen (Lex) ja Joonas Tolonen (Codex) yhteistyössä Lakimiesliiton opiskelijavaliokunnan kanssa.