Kirjoituksen päiväys

18.04.2016← Katso kaikki blogit

Brysselissä valvomassa suomalaisten pk-yritysten etua Karjunen Niina

Terveisiä Belgiasta! Olen työskennellyt Brysselissä pienessä suomalaisessa edunvalvontatoimistossa asiantuntijaharjoittelijana syyskuusta lähtien, ja Bryssel-elämää on jäljellä vielä pari kuukautta.

Edunvalvonta Euroopan Unionin tasolla sekä työskenteleminen erittäin kansainvälisissä työtehtävissä ovat olleet minulle uusi kokemus. Sen sijaan edunvalvonta yleisesti sekä pk-yritykset ovat tulleet tutuiksi jo aiemmin. Olenkin siten loppuvaiheen oikeustieteen opiskelijana pystynyt nyt keskittymään itseni kehittämiseen erityisesti EU- sekä kansainvälisestä perspektiivistä.

 

Kolmen hengen aktiivinen työtiimi ”EU-kuplassa”

Mitä meidän toimistomme tekee?

  • Valvomme Suomen Yrittäjien, Linja-autoliiton, Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n, Autoliikenteen Työnantajaliiton, Suomen Taksiliiton, Autoalan Keskusliiton, Autokoululiiton sekä Suomen Tieyhdistyksen etuja Brysselissä Euroopan Unionin lainsäädäntöhankkeissa.

Toimistomme johtaja Pasi Moisio on kokenut edunvalvoja, ja toimistollamme työskentelee minun lisäkseni toinen asiantuntijaharjoittelija Noora Lähde. Työkenttämme on jaettu siten, että minun tehtäväni on keskittyä 80 prosenttisesti yrittäjyyttä koskeviin EU-asioihin ja Nooran päinvastoin 80 prosenttisesti liikenneasioihin. Päivittäiset työtehtäväni ovat hyvin vaihtelevia, mutta pääpaino on ollut koko ajan suomalaisten pk-yritysten eli pienten ja keskisuurten yritysten edunvalvonnassa.

Toimintamme on hyvin monipuolista ja toisinaan erittäin nopeatempoista. Pelkkä teoriatieto ei riitä, vaan erinomaiset yhteistyösuhteet joka suuntaan ovat meille edunvalvojina tärkeitä niin vaikuttamisen kuin esimerkiksi tiedonsaanninkin kannalta. Tärkeitä vaikutuskanavia ovat komissio, Euroopan parlamentti, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, Suomen pysyvä edustusto sekä Euroopan tason yrittäjä- ja liikennejärjestöt. Lisäksi edustamme Brysselissä Suomen pk-yrityssektoria sekä liikennesektoria monenlaisissa kokouksissa ja tilaisuuksissa. Raportoimme Brysselistä Suomeen esimerkiksi Euroopan parlamentin valiokuntien kokouksista. Olemme jatkuvasti yhteydessä Suomessa työskenteleviin asiantuntijoihin, ja viestimme täältä paikan päältä jopa päivittäin ajantasaista tietoa erilaisten lainsäädäntöhankkeiden etenemisestä.

Täältä löytyy lisää tietoa toiminnastamme.

Euroopan Unioni läheltä katsottuna lobbarin näkökulmasta

Euroopan Unionin lainsäädäntöprosesseja seuratessa pelkkä tieto eurooppaoikeuden oikeustapausten ratkaisemisesta ei riitä. On pystyttävä hahmottamaan suuria linjoja Euroopan Unionin toiminnasta, tiedettävä mihin ja milloin voidaan vaikuttaa ja oltava perillä koko ajan prosessien etenemistä koskevasta uusimmasta tiedosta.

Muutamia tärkeitä seuraamiamme tulokulmia yrittäjyyden näkökulmasta ovat tällä hetkellä eurooppalaisen pk-yrityspolitiikan päivittäminen, komission sisämarkkinastrategia pk-yritysnäkökulmasta, digitaaliset sisämarkkinat, energiaunioni sekä kiertotalouspaketti. Selvää on, että näitä kokonaisuuksia seuratessa on oltava sekä lainsäädännöllistä osaamista että myös käytännön ymmärrystä sille, kuinka lainsäädäntöprosessit tosiasiassa Brysselissä etenevät.

Haluaisinkin välittää oikkareille täältä Brysselistä käytännönläheisiä terveisiä:

Brysselissä lainsäädäntöhankkeisiin on helpointa vaikuttaa siinä vaiheessa, kun niitä vasta laaditaan komissiossa. Sen jälkeen, kun komissiolta on muodostunut esimerkiksi direktiiviehdotus, Euroopan Parlamentista ja Euroopan Unionin Neuvostosta voidaan antaa vielä muutosehdotuksia. Näihin keskeneräisiin versioihin monet eri tahot Brysselissä yrittävät vaikuttaa, erityisesti tosiaan silloin, kun luonnoksia vasta muodostetaan komissiossa.

Brysselin lobbarien lukumäärästä ei ole tarkkaa tilastoa, sillä edunvalvontaa ei ole määritelty muodollisesti, mutta arvio lukumäärästä vaihtelee 15 000 – 20 000 välillä. Meitä suomalaisia on ehkäpä arviolta noin kolmisenkymmentä.

 

Asiantuntijaharjoittelijaksi Brysseliin

Euroopan Unionin vaikutusten monipuolinen arviointi on varmasti parhaita tämän vuoden oppeja. Käytännössä se on hyödyllistä erittäin monissa tehtävässä vaikka Suomessa. Ylipäätään yhteiskunnan toiminnasta kiinnostuneena Brysselissä voi oppia Euroopan Unionista jotain sellaista, mitä ei vain pysty kauempaa näkemään: suuri näkökulma Euroopan Unionista muodostuu syventyneen ymmärryksen sekä erilaisten käytännön kokemusten ja ihmisten tapaamisten kautta.

Erittäin hienoa tässä kokemuksessa asiantuntijaharjoittelijana on ollut monipuolisuus sekä mahdollisuudet tutustua niin monella eri tasolla Euroopan Unionin toimintaan.

Lisäksi yleisesti Bryssel on aivan huippu paikka tehdä töitä, sillä täällä tapaa jatkuvasti todella fiksuja ja paljon tehneitä, kokeneita sekä suunnittelevia ihmisiä.

 

Brysselin tilanteesta

Brysselissä koimme viime syksynä lockdownin, jolloin Pariisin terrori-iskujen jälkeen täällä nostettiin terrorismin uhkataso korkeimmaksi. Muun muassa metro oli silloin kiinni, ja ihmisiä kehotettiin pysymään poissa suurista ihmisjoukoista. Silloin monet ystäväni ja minä kokoonnuimme yhteen, ja teimme asioita yhdessä tavallista elämää luoden. Lockdownin aikaan Twitter täyttyi Brysselissä kissojen kuvista ja kissa-aiheisista päivityksistä, sillä brysseliläisiä oli pyydetty olemaan twiittaamatta esimerkiksi poliisin toiminnasta, jotta se ei paljastuisi mahdollisille terroristeille. Lockdownista mieleen jäi yhteishenki ja ihmisten kyllästyminen kotona olemiseen.

Viime kuussa Brysselissä tapahtui kaksi itsemurhapommi-iskua. Belgialaiset tutut ilmaisivat, että nyt tilanne on myös maailmalla tiedossa, ja että he ovat tienneet ongelmasta 80-luvulta lähtien. Terrori-iskujen jälkeen moni täällä halusi, että normaalia elämää aletaan elämään jälleen mahdollisimman pian. Mutta tosiasia on myös, että täällä Brysselissä on edelleen muutamissa paikoissa kukkia, kynttilöitä sekä muita muisto-osoituksia, jotka on kohdistettu terrori-iskuissa menehtyneille, -loukkaantuneille sekä tilanteelle yleisesti. Elämä siis jatkuu, mutta nämä tapahtuvat ja niiden syntymiseen vaikuttaneet ongelmat ovat edelleen olemassa. Lentokenttä on jälleen avattu, mutta tällä viikolla lentokentällä lennonjohtajat lakkoilevat. Yleisessä keskustelussa on kuulunut epäilys, että Brysselin suurempi lentokenttä saadaan vasta ensi syksynä toimivaksi.


Brysselissä on paljon mahdollisuuksia oikkareille

Suosittelen aivan yhtä lämpimästi Brysselin työharjoittelua, kuin myös Jade Malmi suositteli aikaisemmassa blogikirjoituksessaan toimittuaan MEP Nils Torvaldsin harjoittelijana Brysselissä viime kesänä.

Toimistollemme haetaan keväällä uusia harjoittelijoita ensi syksyksi. Jos se ei tärppää, niin täällä on hurjasti muitakin meidän tiedekuntamme opiskelijoille sopivia työharjoitteluja muutaman kuukauden harjoittelusta tällaiseen jopa 10 kuukauden Bryssel-kokemukseen. Brysselissä on paljon hienoja mahdollisuuksia oikkareille!

Laittakaa viestiä, jos teillä herää kysymyksiä.

Toiminnallista kevättä kaikille!