Kirjoituksen päiväys

19.02.2018← Katso kaikki blogit

Haastehakemus uteliaisuudelle Jarkko Kontiainen

Istuin erään näkemyksen mukaan etuoikeutettuna eliitin edustajana oikeustieteen pääsykokeeseen valmistavalla valmennuskurssilla takarivissä. Luennointi käsitteli velvoiteoikeutta. Luennoitsijan esittämä kysymys, johon vastaaminen edellytti matemaattisen tehtävän ratkaisemista, ei herättänyt juurikaan vastauksia. Luennoitsija totesi, ettei tämä ollut yllätys, juristit kun eivät tunnetusti osaa laskea. Terävöittääkseen kommenttiaan luennoitsija kehotti kaikkia lukiossa pitkän matematiikan suorittaneita nostamaan kätensä. Nostin omani kahden muun lisäksi. Saimme kuulla esimerkin havainnollistaneen, kuinka juristit ja matematiikka eivät sopineet yhteen. Katsoin paremmaksi jättää alivoimalla vastaamatta väitteeseen ja olla viittaamatta silloisiin opintoihini yliopistossa, matematiikan laitoksella.

Uteliaisuus on monien tunnustama hyve. Varsinkin silloin, kun se suunnataan toisten yksityiselämän suojan rikkomisen sijaan johonkin hyödylliseen, kuten tieteeseen tai taiteeseen. Uteliaisuus ruokkii meitä etsimään lisää tietoa mieltä kiehtovista aiheista. Se kannustaa vastaamaan kysymyksiin, joita kukaan ei välttämättä ole kysynyt. Uteliaisuus on innostusta saamaan tietoonsa tai kokemaan jotakin uutta. Uteliaisuus kannustaa näkemään vaivaa, etsimään vastauksia pyydettyä enemmän.

Norjalainen henkiseen valmentamiseen erikoistunut Erik Bertrand Larssen kannustaa tavoittelemaan mielihyvää. Mielihyvää, jonka tuotamme itse itsellemme menemällä rohkeasti epämukavuusalueelle ja selättämällä ennakkoluulomme. Vaivannäkö ja yksityiskohtien hiominen yhä uudelleen ja uudelleen erottaa parhaat hyvistä. Tyytyminen nykyiseen on helppoa ja tuntuu toisinaan hyvältä, mutta suurempi mielihyvä odottaa toisenlaisen tien päässä. Tien, jota pitkin kulkeminen edellyttää itsensä likoon laittamista ja vaivannäköä. Kenties hieman uteliaisuuttakin.

Tulevaisuudessa juristeja tarvitaan yhä enemmän ja työkenttä monipuolistuu jatkuvasti. Substanssiosaamisen ja erikoistumisen tarve kasvaa, samalla kun monialaisuus ja poikkitieteellisyys tulevat yhä välttämättömämmäksi hahmottaaksemme kokonaisuuksia. Tieto on valtaa ja uteliaisuus valtatie tietoon. Tulevina juristeina meitä kannustetaan hankkimaan osaamista ja kokemusta lainopin ja juridiikan ulkopuolelta. Meitä kannustetaan olemaan uteliaita. Meitä kannustetaan näkemään vaivaa.

Älä siis tyydy nykyiseen. Älä päästä itseäsi helpolla, vaan hanki päivän mielihyväsi kehittämällä itseäsi. Hyvään tyytymisen sijaan pyri parempaan. Kaikki eivät voi olla parhaita, mutta matkanteko kannattaa. Uteliaisuudesta on hyvä pitää kiinni, sillä se vie eteenpäin. Sydämen sivistystä ei ehkä mitata kurssiarvioinnissa tai työhaastattelussa, mutta uskon ja toivon sen kannattavan pidemmällä aikavälillä. Tehtävien suorittaminen onnistuu minimivaatimukset täyttämällä, mutta kuinka pitkälle voikaan päästä tekemällä hieman enemmän asian tiimoilta, joka kiinnostaa ja herättää uteliaisuuden? Alaraja on selkeä, ylärajan määrittäminen on vaikeaa.

Ole siis utelias. Kenties saatat vaikka kiinnostua matematiikasta. Tai sitten et. Minä vaihdoin alaa.

 

Kirjoittaja on Judica ry:n puheenjohtaja sekä Lakimiesliiton opiskelijavaliokunnan jäsen.