Kirjoituksen päiväys

07.10.2015← Katso kaikki blogit

Nedskärningar i utbildningen är kortsiktiga / Koulutuksesta leikkaaminen on lyhytnäköistä Eino Rautanen

Helsingfors universitets styrelse meddelade 16.9.2015 att universitetet tvingas spara in 86 miljoner euro fram till 2020 på grund av regeringens planerade nedskärningar i universitetens finansiering. Enligt universitetet leder detta till att maximalt 1200 anställda – ungefär var sjunde – måste sägas upp.

Kansler Thomas Wilhelmsson uttryckte sin oro angående universitetens finansiering vid statsrådets sammanträde den 28 september. Wilhelmsson lyfte fram att inbesparingarna är av den storleksordningen att de kommer att synas i universitetens grundläggande verksamhet och verksamhetens kvalitet. Universitetets rektor Jukka Kola bekräftade likaså under ett informationstillfälle i Porthania om förändringsprogrammet den 5 oktober 2015 att nedskärningarna kommer att påverka universitetets grundläggande uppgifter. Farhågan om lägre kvalitet på utbildning och forskning är berättigad.

Vid juridiska fakulteten vid Helsingfors universitet råder nu stor ovisshet kring tillsättande av professurer och övriga tjänster på grund av det rådande rekryteringsförbudet. Även om den slutliga omfattningen av åtgärdsprogrammet än är beroende på flera faktorer, förefaller det redan i detta skede klart att nedskärningarna har, både direkt och indirekt, en negativ inverkan på den juridiska utbildningen och forskningen vid Helsingfors universitet.

Då den juridiska undervisningen redan innan nedskärningarna präglas av brister och det högsta antalet studenter i förhållande till antalet lärare är nedskärningarnas väg definitivt fel att gå. Fortfarande utbildas det rättsnotarier som endast får feedback på sina prestationer i form av en siffra mellan ett och fem. Växelverkan och konstruktiv feedback lyser med sin frånvaro. Den juridiska utbildningen är i behov av tilläggsresurser för att utbildningen ska kunna möta de höga krav som arbetslivet ställer på dagens jurister – nedskärningarna kan ha en negativ effekt på sysselsättningen bland nyexaminerade jurister, i motsats till regeringens syften.

Brister i den juridiska utbildningen leder på sikt till en juristkår med bristfälliga yrkeskunskaper – detta, om något, kostar på lång sikt det finska samhället mycket pengar. Nedskärningar i universitetsutbildningen är kortsiktig kvartalspolitik som på lång sikt skapar mer skada än nytta. Det är precis inte heller som om regeringen skulle sakna alternativ – samtidigt som skatten på godis och glass försvinner i början av år 2017 står det klart att staten går miste om intäkter på 109 miljoner om året. Skatten kunde enkelt ersättas av en allmän sukkeravgift likt den som finns i Norge. En allmän sockerskatt vore oproblematiskt med avseende på de konkurrensrättsliga reglerna; istället för 2 cent billigare Kinderägg kunde regeringen finansiera de ledande universiteten i Finland.

 

* * * *

Koulutuksesta leikkaaminen on lyhytnäköistä

Yliopiston hallitus ilmoitti 16.9.2015 Suomen hallituksen suunnittelemien leikkausten yliopistojen rahoitukseen pakottavan Helsingin yliopiston 86 miljoonan euron säästöihin vuoteen 2020 mennessä. Yliopiston mukaan säästöt johtavat enintään 1200 – eli noin joka seitsemännen – työntekijän irtisanomiseen.

Kansleri Thomas Wilhelmsson esitti huolensa yliopistojen rahoituksesta valtioneuvoston istunnossa 28 syyskuuta. Wilhelmsson toi esiin, että hallituksen esitys yliopistojen rahoitukseen kohdistuvista leikkauksista vaikuttaa merkittävästi yliopistojen kykyyn hoitaa tehtäviään. Yliopiston Rehtori Jukka Kola vahvisti Porthaniassa järjestetyssä infotilaisuudessa 5. lokakuuta 2015, että leikkaukset tulevat vaikuttamaan yliopiston perustoimintaan. Huolestuneisuus koulutuksen ja tutkimuksen laadusta on aiheellista.

Vallitsevan rekrytointikiellon takia oikeustieteellisessä tiedekunnassa on nyt epätietoisuutta professuurien ja muiden virkojen täytöstä. Vaikka toimenpideohjelman lopullinen laajuus onkin vielä riippuvainen monista tekijöistä, on jo nyt selvää, että leikkauksilla on välillinen ja välitön negatiivinen vaikutus Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen koulutukseen ja tutkimukseen.

 Leikkausten tie on ehdottomasti väärä, kun otetaan huomioon se, että oikeustieteen opintoja jo ennen leikkauksia kuvaavat puutteellisuudet ja korkeimmat opiskelijamäärät suhteutettuna opettajien lukumäärään. Moni oikeusnotaari saa palautetta suorituksistaan ainoastaan numeroina. Suuresta osasta opintoja puuttuu vuorovaikutus ja rakentava palaute. Oikeustieteellinen koulutus on lisäresurssien tarpeessa, jotta koulutus pystyisi vastaamaan työelämän korkeisiin odotuksiin – leikkauksilla voi olla hallituksen tavoitteiden vastaisesti kielteinen vaikutus vastavalmistuneiden työllistyvyyteen.

Puutteet oikeustieteellisessä koulutuksessa johtavat pitkällä aikavälillä lakimieskuntaan, jolla on puutteelliset ammattitaidot – tämä, jos jokin on kallista suomalaiselle yhteiskunnalle. Yliopistokoulutuksesta leikkaaminen on lyhytnäköistä kvartaalipolitiikkaa, joka pitkällä aikavälillä aiheuttaa enemmän haittaa kun hyötyä. Hallituksella olisi myös runsaasti muita vaihtoehtoja. Vuoden 2017 alussa poistuvan makeisveron johdosta valtio menettää 109 miljoonan suuruiset vuosittaiset verotulot. Poistuva makeisvero olisi helposti korvattavissa Norjan mallin kaltaisella yleisellä sokeriverolla, joka ei ole ongelmallinen kilpailusääntöjen näkökulmasta; 2 senttiä halvemman Kindermunan  sijasta hallitus voisi rahoittaa Suomen johtavia yliopistoja.  

 

Kirjoittaja on Codexin puheenjohtaja.