Kirjoituksen päiväys

14.06.2016← Katso kaikki blogit

Notaarin vuosi, osa 2 Adelina Leino

” Se oli kututtu, mut se oli poikkee.”

Meinasi olla etelän tyttö hiukan ihmeissään tuon lauseen ensimmäisen kerran kuullessaan, mutta onneksi osasin asiayhteydestä tulkita, että ” hänet oli kutsuttu, mutta hän oli poissa”. Kotiutuminen Kuopioon ja tutustuminen Iisalmen käräjäoikeuden henkilöstöön on onneksi sujunut ilman suurempia kielimuuriongelmia vaikka aluksi hiukan jännitin, että mahdanko ymmärtää kaiken ja ymmärretäänkö minua. Melko leppoisia tuntuvat nämä savolaiset olevan. Tuntemattomat saattavat kommentoida säätä tullessaan vastaan, kaupan kassan kanssa voi hyvin vaihtaa sanan jos toisenkin ja ruokaakin sai kerran odotella ravintolassa 45 minuuttia (tämä ei toivottavasti ole tapana ihan joka ravintolassa.. vähän turhan rentoa meininkiä minun makuuni, erityisesti silloin kun on nälkä!)

Ensimmäisenä päivänä hiukan tietenkin jännitti, kuten asiaan kuuluu. Minut otettiin kuitenkin Iisalmen kansliassa iloisesti vastaan ja vanhempi notaari, Laura, piti minusta hyvää huolta heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Iisalmen kansliassa on todella hienot tilat. Molemmille käräjänotaareille on omat huoneet ja muutenkin tilat ovat hienot ja erittäin käytännölliset. Tulen varmasti viihtymään kyseisissä työtiloissa seuraavat kuusi kuukautta.

Auskultointini alkoi heti vauhdikkaasti, sillä harjoittelun toisen päivänä oli luvassa käräjäoikeuden tyhy- retki Tahkolle. Ilmat suosivat meitä, järjestäjät olivat kehitelleen meille huikean ohjelman, ruoka oli hyvää ja koko reissukin kokonaisuudessaan onnistunut. Toukokuun alussa myös Varkauden kanslia ja Kuopion kanslia saivat uudet notaarit. Tyhy-päivillä selvisi, että olemme kaikki turkulaisia. Näyttää siltä, että Turku on valloittanut Pohjois-Savon! Oli mukavaa tavat muut Pohjois-Savo käräjäoikeuden notaarit ja muutenkin muiden kanslioiden henkilökuntaa.

Auskultoinnin ensimmäiset kuukaudet käyn seurailemassa paljon eri tuomareiden istuntoja. Istuntojen seuraamisesta oppii paljon ja niistä jää varmasti mieleen paljon hyödyllisiä vinkkejä, joita käytän sitten kun pääsen itse istumaan juttuja. Jokainen tuomari Iisalmessa on todella mukava ja ystävällinen ja jokainen kehotti pyytämään apua ja neuvoja jos ja kun sellaisia tarvitsen.

Tuomioistuinharjoittelun tavoitteena on tutustuttaa notaari käytännönläheisesti käräjäoikeuden toimintaan sekä opettaa notaaria toimimaan käräjätuomarina sekä omaksumaan erilaiset tuomioistuinprosessit. Mielestäni istuntojen seuraaminen on antanut ainakin itselleni paljon valmiuksia ja uutta oppia tuomioistuinprosessista. Ennen harjoittelua olen käynyt seuraamassa vain muutamia käräjäoikeuden istuntoa – nyt olen päässyt paremmin sisälle prosessiin ja eri osapuolien roolit ovat avautuneet minulle uudella tavalla. Tästä on varmasti paljon hyötyä tulevaisuudessa – olinpa sitten prosessissa missä tahansa roolissa! Uskonkin, että tuomioistuinharjoittelu antaa todella kattavan osaamisen ja yleissivistyksen ihan mitä tahansa juristin työtä varten. Tuomioistuinharjoittelusta on varmasti hyötyä lähes kaikissa juristin työtehtävissä ja varmasti myös minulle tulevaisuudessa.

Istuntojen seuraamisen lisäksi pääsen ensimmäisinä kuukausina käsittelemään itsenäisesti muun muassa edunvalvojan määräämistä koskevia asioita, irtaimen kauppaan perustuvia velkomusasioita, velkajärjestelyjä, konkursseja sekä avioeroja. Kunhan olen toiminut notaarina kaksi kuukautta saan aloittaa myös rikosjuttujen käsittelyn.
Notaarina olo on mielestäni melko itsenäistä hommaa. Vaikka minulla onkin tukena koko Iisalmen kanslian henkilöstö, teen paljon töitä kuitenkin itsenäisesti ja omalla vastuulla. Tiedon etsiminen ja asioiden selvittäminen on omalla vastuullani, samoin töiden tekeminen ja jaksottaminen. Harjoittelu on kuitenkin antoisaa, joka päivä oppii paljon uusia asioita ja pääsee paremmin sisälle käräjäoikeuden prosesseihin sekä tuomarin työhön.

Toukokuussa oli tarjolla myös päivä, jolloin ei todellakaan tullut istuttua toimistossa! Pääsimme vanhemman notaarin kanssa päiväksi toimitusinsinöörin mukaan seuraamaan hänen maastopäiväänsä. Päivään kuului lohkoaminen sekä yhden rajapyykin etsiminen ja sen tarkkojen koordinaattien määrittäminen. Oli melko erilainen työpäivä kun vietimme koko päivän ulkona, kumisaappaat jaloissa ja kuljimme Sukevan metsissä reittejä, joita ei varmasti monikaan ihminen ollut aikaisemmin kulkenut. Päivästä sai mukavasti perspektiivejä asioihin ja on mukava tietää mitä toimitusinsinöörit todellisuudessa tekevät.

Ensimmäiset kokemukset auskultoinnista ovat olleet todella mielenkiintoisia, en malta odottaa, mitä tuleman vielä pitää!