Kirjoituksen päiväys

19.12.2017← Katso kaikki blogit

Oikeustapauskilpailusta käytännön kokemusta? Janne Manninen

Miksi oikeustieteellisessä opiskellaan niin vähän käytännön taitoja? Oikeustapauskilpailu vastaa huutoon!

Kaksi alla olevaa, erilliseltä vaikuttavaa tapahtumaketjua liittyy toisiinsa kiinteästi.

Yksi. Yritysvastuutaan korostava kauppaketju on ostanut vuosien ajan ulkomailta suklaakakkuja, joiden piti olla ekologisesti tuotettuja. Nyt on selvinnyt, että toimittava leipomo on hankkinut suklaaraaka-aineensa sademetsiä tuhoavalta viljelijältä. Riita on käsillä kansainvälisessä välimiesmenettelyssä, jossa leipomon nimeämällä välimiehellä on vieläpä taloudellisia kytköksiä jutun rahoittajiin.

Kaksi. Olen kokenut juuri yhden epätodennäköisen kohtaamisen: noin kolmen aikaan yöllä olin lukemassa viiteartikkelia läppäriltäni tiedekunnan neuvotteluhuoneessa, kun tiimikaveri alkoi kopioida jotain väliseinän takana. Huikkasin, ettei yöllä kannata mitään tulostella, kun ei kukaan niitä sinun papereitasi jaksa kuitenkaan lukea.  Eipä ollut tiimikaveri, vaan eräs professoreistamme kurkisti oviaukosta ja kyseli virnuillen, onko ollut pitkä päivä.

Molemmat kuvaukset liittyvät Willem C. Vis Moot -oikeustapauskilpailun Turun yliopiston joukkueen loppurutistukseen ennen kantajan muistion palautusta. Jälkimmäinen kappale kertoi sekä työtahdista viimeisinä päivinä ennen määräaikaa että tiedekunnan yöllisestä elämästä, ensimmäinen kilpailun oikeustapauksen sisällöstä.

Willem C. Vis Mootia markkinoidaan myös ”oikeustapauskilpailuiden olympialaisina”. Kilpailu järjestetään vuosittain ja tänä vuonna mukana on joukkue 366 eri yliopistosta. Kilpailun aiheena on kansainvälisen kaupan välimiesmenettely, joka perustuu kansainväliseen kauppalakiin – kavereiden kesken CISG:iin – ja menettelyn osalta vuosittain vaihtuvaan sääntelyyn sekä mahdollisiin lisänormistoihin. Kilpailu koostuu kolmesta osuudesta. Kukin joukkue kirjoittaa ensin kantajaa edustavan muistion loka-joulukuussa ja vastaa sitten toisen joukkueen työhön vastaajan näkökulmasta tammikuussa. Huipennuksena siirrytään suulliseen käsittelyyn Wieniin maaliskuussa. Lisäksi ympäri maailmaa järjestetään noin 50 suullista Pre Mootia harjoituskilpailuina ennen päätapahtumaa. Suomea edustavat tänä vuonna joukkueet Turusta, Helsingistä ja Rovaniemeltä.

Miksi lähteä mukaan? Kilpailun eteen työskentely poikkeaa muusta opiskelusta merkittävästi. Siinä missä yliopistossa keskitytään ennen kaikkea tietoon, harjoitetaan kisassa tiedon soveltamisen taitoja. Kisa opettaa, miten saadaan aikaan järjestys alun informaatioähkyyn tapauksen pudotessa syliin. Miten tapausta lähdetään rakentamaan hajallaan olevien faktojen ja sääntöjen puitteissa. Millainen rakenne kirjotuksella kannattaa olla eri tilanteissa. Miten suullista lausumaa valmistellaan ja miten se esitetään. Millaista tietoa kannattaa kaivaa kansainvälisistä lähteistä ja mitä lähteistä pitää tietää oikeusohjeiden lisäksi. Millaista etua ”ylimääräisten” kielten hallinnalla voidaan saavuttaa. Kannattaako tiimikaveria käydä hoputtamassa minuutin välein puoli tuntia ennen määräaikaa.

Kisan markkinoinnissa meille kerrottiin, ettei kisaan osallistumista tarvitse katua, vaan kisaajat pitävät sitä opintojensa kannalta merkittävimpänä tapahtumana. Kisa on unohtumaton kokemus, kovatasoinen ja hyvin järjestetty, oikeustapaus mielenkiintoinen ja tarjoaa käytännön taitoja ja tietoja niin välimiesmenettelystä, kansainvälisestä kauppalaista, tiimityöstä oikeustapauksen parissa kuin riidanratkaisusta intensiivisessä valmennuksessa. Mikä yliopiston kurssi tarjoaa vastaavaa oppia? Toki markkinoinnissa mainittiin myös, että määräaikojen lähestyessä yöunet ovat perinteisesti jääneet vähiin (tai pois) ja että kisassa on tarjolla rutkasti enemmän työtä kuin opintopisteitä.

Oma opiskelusuunnitelmani oli alun perin saada paperit ulos tiedekunnasta mahdollisimman nopeasti, noin kahdessa ja puolessa vuodessa, oppimistuloksista kuitenkaan tinkimättä. Suoritin kaikki perusopinnot ensimmäisen vuoden aikana ja notaarityön jo toisen vuoden syksyllä – vieläpä hyvillä arvosanoilla. Rehellisyyden nimissä on todettava, että Willem C. Vis Moot Court sopii nopean valmistumisen suunnitelmaan huonosti. Oppimistavoitteisiini se vastaa kuitenkin loistavasti! Kilpailu vaatii työtä ja aikaa eikä palkinto näy niinkään opintorekisterissä, kuin taitojen kertymisenä tietojen rinnalle. Väitän kuitenkin puhuvani kaikkien osallistujien suulla, kun totean, että Willem C. Vis Moot Court on erittäin hyvä syy muuttaa opintosuunnitelmaa, jos kansainvälinen kauppa, riidanratkaisu, välimiesmenettely, kotimaisten tai kansainvälisten kontaktien mahdollisuus sekä ennen kaikkea käytännön lakimiestaitojen oppiminen kiinnostavat opinnoissa hankittavien tietojen tueksi. Matka on ollut jo nyt erittäin suositeltava ja mielenkiintoinen, vaikka emme vielä ole päässeet edes lentokentälle saakka!

Yliopistojen joukkueet saavat tiedekuntiensa järjestämän valmennuksen lisäksi apua kuuden suuren asianajotoimiston asiantuntijoilta. Aakkosjärjestyksessä Borenius, Castren & Snellman, Hannes Snellman, Krogerus, Merilampi ja Roschier ovat mukana tukemassa joukkueiden onnistumista.

 

Kirjoittaja on IT-alalla teollisuuden konsulttina työskennellyt diplomi-insinööri ja toisen vuoden opiskelija Turun yliopistossa.