Usein kysytyt työelämäkysymykset koronaan liittyen

Kokosimme koronatilanteeseen liittyviä usein kysyttyjä työelämäkysymyksiä.

Tarvitsen apua työsuhteeseeni liittyvässä asiassa, mihin voin ottaa yhteyttä?

Lakimiesliiton työ- ja virkasuhdeneuvonta palvelee koronakriisin aikana puhelimitse ja sähköpostitse. Mikäli tarvitset apua liittyen omaan työ- tai virkasuhteeseesi, voit ottaa yhteyttä lakimies Petteri KiveläänMoa Fantaan tai Minna Rahjaan. Julkisen sektorin kysymyksissä sinua auttaa lakimies Petteri Kivelä. 

Koska puhelimet saattava ruuhkautua, parhaiten saat yhteyden neuvontalakimiehiin seuraavien sähköpostien kautta:                               

neuvonta.yksityinen@lakimiesliitto.fi                               

neuvonta.julkinen@lakimiesliitto.fi

Uraan, työhön ja jaksamiseen liittyvissä haasteissa sinua auttaa mielellään myös uravalmentajamme Heidi Hännikäinen, uravalmennus@lakimiesliitto.fi

Kaikki toimiston yhteystiedot löytyvät täältä.

Työnantaja on ilmoittanut lomautuksista. Miten toimin, jos minut lomautetaan?

Lomautettu on oikeutettu työttömyyskorvaukseen lomautuksen ajalta.

Ilmoittaudu TE-toimistoon kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Voit tehdä ilmoittautumisen jo etukäteen ennen kuin lomautuksesi alkaa. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti.

Hae ansiopäivärahaa omasta kassastasi (Lakimiesten työttömyyskassaan pääset täältä). Tee ensimmäinen hakemus kahden viikon lomautuksen jälkeen.

Milloin työnantaja voi lomauttaa työntekijän?

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän myös, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti. Tilapäiseksi katsotaan enintään 90 päivän mittainen työn tai työn tarjoamisedellytysten vähentyminen. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja ei voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Koronaviruksen vuoksi työsopimuslakiin on tehty lomauttamista koskevia väliaikaisia muutoksia. Nyt työnantaja saa lomauttaa myös määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevän työntekijän samoilla edellytyksillä kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevän työntekijän. Lakimuutos on voimassa 1.4.–30.6.2020.

Muutos ei koske julkista sektoria, vaan siellä työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävät yt-neuvottelut ennen lomauttamista. Pienempien työnantajien tulee esittää työntekijälle ennakkoselvitys. 

Kauanko lomauttamista koskevat yt-neuvottelut kestävät?

Yhteistoimintalakiin on tehty tilapäinen muutos, jonka mukaan lomautusta koskevat yhteistoimintaneuvottelut voidaan käydä viidessä päivässä, jollei yhteistoimintaneuvottelussa sovita toisin. Muutos koskee yksityisiä työnantajia ja on voimassa 1.4.2020–30.6.2020.

Jos olet työehtosopimuksen piirissä, neuvotteluaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. YTN:n sopimusaloilla on sovittu neuvotteluajan väliaikaisesta lyhentämisestä viiteen päivään.  

Kuinka paljon aiemmin lomautuksesta pitää ilmoittaa?

Lomautusilmoitusaikaa on tilapäisesti lyhennetty. Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta viimeistään viisi päivää ennen lomautuksen alkamista. Muutos koskee yksityistä sektoria ja on voimassa 1.4.2020–30.6.2020.

Jos lomautuksesta on ilmoitettu työntekijälle ennen lakimuutoksen päättymistä 30.6.2020, työntekijä voidaan lomauttaa viiden päivän ilmoitusaikaa noudattaen.

Valtiolla lomautuksesta on ilmoitettava 14 päivää ennen lomautuksen alkamista ja kuntasektorilla lomautuksesta on ilmoitettava 1 kuukautta ennen lomautuksen alkamista.

Jos olet työehtosopimuksen piirissä, lomautusilmoitusaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. YTN:n sopimusaloilla on sovittu lomautusilmoitusajan väliaikaisesta lyhentämisestä viiteen päivään.

Olen raskaana. Voiko työnantaja lomauttaa minut?

Työnantaja ei saa lomauttaa työntekijää raskauden tai perhevapaan käyttämisen vuoksi. Raskaana olevan lomauttaminen on muutoin mahdollista edellyttäen, että lomauttamisen perusteet ovat olemassa.

Miten äitiysvapaan palkalle käy lomautustilanteissa?

Äitiysvapaan palkanmaksu ei ole lakisääteistä, mutta useissa työehtosopimuksissa on siitä sovittu. Äitiysvapaan palkan maksaminen voi myös perustua työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.

Jos työnantajalla on velvollisuus maksaa äitiysvapaan palkkaa, oikeus palkkaan määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä on kokoaikaisesti lomautettuna äitiysvapaan alkaessa, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa äitiysvapaan palkkaa, sillä poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta. Jos lomautus loppuu ennen palkallisen äitiysvapaan päättymistä, työnantajan tulee maksaa äitiysvapaan palkkaa lomautuksen jälkeen, jos palkallista äitiysvapaata on vielä jäljellä.

Jos työntekijä on jäänyt äitiysvapaalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti äitiysvapaasta ja lomautuksen alkaminen ei vapauta työnantajaa äitiysvapaan palkanmaksuvelvollisuudesta.

Saanko sairausajan palkkaa, jos sairastun ennen lomautusta tai lomautuksen aikana?

Sairausajan palkanmaksu lomautustilanteissa määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä jää sairauslomalle lomautusilmoituksen jälkeen tai lomautuksen aikana, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta, jolloin työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan. Jos taas työntekijä on jäänyt sairauslomalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti sairauslomasta ja työnantaja maksaa sairausajan palkkaa normaalisti.

Miten vuosilomaa kertyy lomautuksen aikana?

Kokoaikaisessa lomautuksessa työntekijä ansaitsee vuosilomaa niinä päivinä, joina hän on estynyt tekemästä työtään lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivän ajalta.

Jos työntekijä on normaalitilanteessa sopimuksen mukaisesti töissä alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa, lomautuksen aikana vuosilomaa kerryttäväksi ajaksi lasketaan enintään 42 kalenteripäivän ajanjakso.

Osa-aikaisessa lomautuksessa vuosilomaa kerryttävät ne päivät, joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtään, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Jos osa-aikainen lomautus jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen (31.3.) jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen.

Mitä tapahtuu kesälomille lomautuksen aikana? Entä jo määrätyille lomille?

Lomautus ei vaikuta vuosiloman pitämiseen, vaan vuosiloman osalta noudatetaan vuosilomalakia ja mahdollisia työehtosopimuksen määräyksiä kuten normaalisti. Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan. Kesäloma on annettava lomakaudella, joka on 2.5.– 30.9. Talviloma annetaan 1.10. ja 30.4. välisenä aikana. Loman ajalta maksetaan lomapalkka.

Laki tarjoaa myös mahdollisuuksia sopia vuosiloman sijoittamisesta ja säästämisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Jos työnantaja on jo ilmoittanut vuosiloman ajankohdan, ilmoitus sitoo työnantajaa. Jos työnantaja muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon.

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista mm. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.

Voiko työnantaja purkaa työsuhteeni koeaikana koronan vuoksi?

Työsopimuslakia on väliaikaisesti muutettu siten, että koeaikapurku työnantajan puolelta on mahdollista myös tuotannollisella tai taloudellisella perusteella. Muutos on voimassa 1.4.-30.6.2020.

Tällä perusteella tapahtuvan koeaikapurun edellytyksenä on, että työnantajalla tarjolla oleva työ on taloudellisesta, tuotannollisesta tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvasta syystä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Koeaikapurun kynnystä tuta-perusteella arvioidaan samoilla perusteilla kuin työsopimuksen irtisanomisen perusteena olevaa vastaavaa perustetta.

Tämäkään muutos ei koske julkista sektoria.

Olen yrittäjä, voinko saada työttömyysturvaa?

Yrittäjä voi saada Kelan työmarkkinatukea, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on laskenut koronan vuoksi. Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että yrittäjän päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti. Muutos on väliaikainen ja voimassa 16.3.–30.6.2020. Tukea haetaan Kelasta ja sen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista.

Yrittäjien työttömyyskassaan kuuluvalle yrittäjälle voidaan maksaa ansiosidonnaista päivärahaa samoille edellytyksillä kuin aiemminkin. 

Muista ilmoittautua TE-toimistoon kokopäivätyönhakijaksi heti, jos työsi ovat loppuneet.

Hoidan lasta kotona hallituksen suosituksen mukaisesti. Työnantaja ei maksa minulle palkkaa, koska en pysty tekemään etätöitä. Onko minulla oikeus johonkin tukeen tältä ajalta?

Voit tietyin edellytyksin saada koronavirusepidemian vuoksi palkatta työstä poissa olevalle maksettavaa väliaikaista tukea.

Tukeen on oikeus vanhemmalla, joka hallituksen 16.3.2020 antamien suositusten mukaisesti hoitaa lastaan kotona ja on tästä syystä ansiotyöstään palkattomalla vapaalla. Tuki koskee vanhempaa, jonka lapsi on varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksen 1—3 vuosiluokalla taikka joka on saanut erityisen tuen päätöksen, on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä tai perusopetukseen valmistavassa opetuksessa.

Tuen myöntämisen edellytyksenä olisi Suomessa voimassa oleva työ- tai virkasuhde. Oikeutta tukeen ei ole, jos henkilö on esimerkiksi etätöissä, vuosilomalla tai muulla vapaalla ansiotyöstään. Tuki edellyttää, että palkattoman vapaan perusteena on lapsen hoitaminen eikä esim. lomautus.

Oikeus tukeen on myös ulkomailta Suomeen saapuvilla henkilöillä, jotka on ohjattu 14 vuorokaudeksi karanteenia vastaaviin olosuhteisiin ja jotka tästä syystä ovat työstään palkattomalla vapaalla. Myös heidän kohdallaan edellytyksenä olisi Suomessa voimassa oleva työ- tai virkasuhde ja että palkaton poissaolo johtuu karanteenia vastaaviin olosuhteisiin ohjaamisesta.  

Tuen määrä olisi 28,94 euroa päivässä ja sitä maksettaisiin arkipäiviltä eli pääsääntöisesti kuudelta päivältä viikossa. Tukea haetaan Kelalta. Lisätietoja Kelasta.