Uutisen päiväys

09.06.2022← Takaisin

JUKO: Sopimiskyky voitti – kunta-alalle palkankorotukset ja palkkaohjelma sovintoehdotuksen mukaisesti

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty) sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ovat solmineet kuntien ja hyvinvointialueiden virka- ja työehtosopimukset vuosiksi 2022–2025.

Sopimuskokonaisuus perustuu sovittelulautakunnan toukokuussa jättämään sovintoehdotukseen, eli esimerkiksi JUKOn edellyttämä palkkaohjelma on siinä mukana.

– Palkkausjärjestelmien kehittämiseen varatut rahat eli järjestelyerät kohdennetaan vuosittain JUKOn, JAUn ja työnantajatahojen välisissä neuvotteluissa, kertoo JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen.

JUKOn hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen tiistaina 7. kesäkuuta. KT teki vastaavan päätöksen maanantaina, Jyty tiistaina ja JHL keskiviikkona.

Neuvottelu ja sopiminen voittivat

JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren pitää helpottavana, että kuntien ja hyvinvointialueiden virka- ja työehtosopimukset saatiin viimein solmittua pitkän ja vaikean neuvottelurupeaman jälkeen.

– Ratkaisu on osoitus kunta-alan neuvottelujärjestelmän vahvuudesta ensin koronan ja sitten sodan luomien epävarmuuksien keskelläkin. Neuvottelutaito ja sopimiskyky lopulta voittivat, Löfgren sanoo.

Hän luonnehtii tämänkertaista prosessia historialliseksi ja poikkeukselliseksi.

– Laajojen tupo-ratkaisujen jälkeisenä aikana meillä ei ole enää ollut sovittuna eri toimialojen yhteistä työmarkkinamallia. Samansuuruisten sopimuskorotusten ja viime kädessä valtakunnansovittelijan vartioimien ratkaisujen aikakausi on jäämässä taakse.

– Tämä neuvottelukierros osoitti, että kunta-alan sopimukset tehdään nyt ja jatkossa kuntasektorin tarpeiden mukaan, Löfgren toteaa.

Kesäkuun yleiskorotus tarpeen

Kuluvan vuoden ensimmäinen eli 2 prosentin yleiskorotus palkkoihin toteutuu sovittelulautakunnan sovintoehdotuksen mukaisesti kesäkuussa.

– Taloudelliset näkymät vaikeutuvat ja inflaatio laukkaa hurjana, joten on tärkeää saada palkankorotukset maksuun mahdollisimman nopeasti. Tämä nimenomaan on yksittäisen jäsenen tärkein tarve, Luukkainen sanoo.

Luukkaisen mukaan olennaista on, että kunta-alan palkkauksen epäkohtia päästään vihdoin korjaamaan. Nyt muut sektorit eivät sanele sopimuskorotusten ylärajaa.

– Kuntasektorin epäkohtana on tehtävien vaativuuteen, vastuuseen ja niiden edellyttämään koulutukseen nähden liian matala palkkataso. Tähän saadaan nyt tärkeä ja kauan odotettu korjausliike.

Lakot auttoivat neuvottelutulokseen

Saavutetun sopimusratkaisun myötä JUKOn kunta-alalle julistama ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyy keskiviikkona 8. kesäkuuta puoliltaöin.

Olli Luukkainen ja Maria Löfgren kiittävät jukolaisia vahvasta yhteishengestä ja halusta vauhdittaa neuvotteluja lakoilla.

– JUKOn laaja kuntakenttä on aina pyrkinyt rakentaviin ratkaisuihin ja tähdännyt sopimukseen pääsemiseen. Nyt kulunut kevät osoitti, että jukolaiset ovat tarvittaessa valmiit puolustamaan oikeutettuja vaatimuksiaan yhtenäisesti myös voimatoimin, Luukkainen sanoo.

Kunta-alan palkansaajat peräänkuuluttivat arvostusta kunta-alan asiantuntijoille mielenilmauksissa eri puolilla Suomea. JUKO järjesti lakkoja viidessä eri aallossa ja kymmenessä kaupungissa huhti-toukokuun aikana.

– Ilman lakkoja emme olisi päässeet näin hyvään lopputulokseen, Löfgren painottaa.

Neuvoteltu sopimus takaa, ettei lakkopäivistä aiheudu palkansaajille lomaraha- tai lomaoikeuksien menetyksiä viimeistään 9. toukokuuta toteutuneiden lakkopäivien osalta.

Sopimuksen irtisanominen mahdollista

Sopimuskokonaisuus koskee JUKOn neuvottelemia kunta-alan sopimuksia: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus (LS), Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus SOTE-sopimus sekä 1.1.2023 alkaen Kunta- ja hyvinvointialan yleinen virka- ja työehtosopimus (HYVTES). Lisäksi sopimukseen sisältyvät Kunnan ja hyvinvointialan pääsopimus, työelämän kehittämisyhteistyötä koskeva sopimus sekä palkkaohjelmaa koskeva virka- ja työehtosopimus 2023–2027.

JUKOn osalta sopimuskokonaisuudessa ovat mukana kaikki akavalaiset hoitajaliitot ja sosiaalialan ammattilaisten liitot. Sopimus mahdollistaa samansuuruisten palkankorotusten maksamisen myös järjestäytymättömille sekä Sote ry:n liittojen (Tehy ja Super) palkansaajille samanpalkkaisuusperiaatteen mukaisesti. Tästä KT ohjeistaa työnantajia, jotka vastaavat korotuslinjauksista.

Kolmikon solmima sopimus pitää sisällään myös turvalausekkeita, jos myöhemmässä Sote ry:tä koskevassa ratkaisussa palkankorotukset ovat nyt sovittuja suurempia.

– Tässä tapauksessa samat palkankorotukset ja kustannusvaikutteiset ratkaisut ulotetaan koskemaan kaikkia SOTE-sopimuksen palkansaajia sekä KVTES:n ja OVTES:n varhaiskasvatuksen henkilöstöä, Maria Löfgren kertoo.

JUKOn, JAUn ja KT:n sopimus pitää sisällään myös irtisanomismahdollisuuden kesken sopimuskauden 2022–2025. Tätä on mahdollista soveltaa, jos Sote ry:tä koskevassa ratkaisussa palkankorotukset ja muut kustannusvaikutteiset ratkaisut ovat nyt sovittuja suurempia.

JUKOn, JAUn ja KT:n sopimuksen ydinkohdat

Sovittelulautakunnan 10. toukokuuta antama sovintoehdotus saatetaan voimaan sellaisenaan JUKOn, JAUn ja KT:n kesken.

Sopimuskausi alkaa takautuvasti 1.5.2022 ja se jatkuu 30.4.2025 saakka. Neuvottelutulos koskee kunta-alan sopimuksia: KVTES, SOTE-sopimus, OVTES, LS, TS sekä TTES.

Palkankorotukset: KVTES, 2 %:n yleiskorotus 1.6.2022 sekä enintään 2300 euroa kuukaudessa ansaitsevilla 46 euroa. Seuraavina vuosina: 1,5 % 1.6.2023, 1,5 % 1.6.2024. Lisäksi 0,5 %:n keskitetty järjestelyerä 1.10.2022 sekä paikalliset järjestelyerät: 0,4 % 1.6.2023 ja 0,4 % 1.6.2024. Korotusten suuruuteen liittyy vuosina 2023 ja 2024 perälauta: mikäli verrokkialojen (teknologiateollisuus, kemian perusteollisuus sekä auto- ja kuljetusala) työehtosopimusten kustannusvaikutus ylittää korotusten yhteismäärän 1,9 %:a, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 prosenttia yleiskorotukseen ja 30 prosenttia paikalliseen erään.

Palkkaohjelma: Viisivuotinen palkkaohjelma ajoittuu vuosille 2023–2027 ja koskee kaikkia sopimusaloja, myös hyvinvointialueiden uutta HYVTESiä. Palkkaohjelman suuruus on sovintoehdotuksen mukaisesti yhteensä 5 prosenttia eli 1.6.2023 paikallinen järjestelyerä 1,2 %, 1.2.2024 keskitetty järjestelyerä 0,4 %, 1.6.2024 paikallinen järjestelyerä 0,6 %, 1.6.2025 paikallinen järjestelyerä 0,8 %, vuonna 2026 paikallinen järjestelyerä 0,8 % ja vuonna 2027 paikallinen järjestelyerä 1,2 %. Tästä poiketen on mahdollista, että keskitettyjä järjestelyeriä olisi kaksi yhden sijasta. Paikallisista ja keskitetyistä järjestelyeristä neuvottelevat ainoastaan JUKO, JAU ja työnantajaosapuoli.

Yhdenvertaisuus: Erillissopimuksen soveltamisalasta riippumatta työnantaja on velvollinen kohtelemaan samaa tai samankaltaista työtä tekeviä työntekijöitä yhdenvertaisesti. KT ohjeistaa työnantajia samapalkkaisuusperiaatteesta. Eli työnantajien vastuulla on linjata, miten palkankorotukset maksetaan järjestäytymättömille sekä Tehyn ja SuPerin jäsenille.

Perhevapaamääräykset: Palkallinen raskausvapaakausi on 40 päivää. Lisäksi kummallekin vanhemmalle maksetaan palkallista vanhempainvapaata 32 päivää. Näitä määräyksiä sovelletaan yhdenvertaisesti erilaisiin perheisiin.
Uusia perhevapaamääräyksiä aletaan soveltaa, kun lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen.
Perhevapaiden osalta siirrytään sukupuolineutraaliin terminologiaan 1.8.2022 lähtien.

Omaishoitovapaa: Työntekijällä on oikeus viiden päivän ajan palkattomaan omaishoitovapaaseen 1.8.2022 alkaen.

Pääsopimus: JUKOn irtisanomaa aiempaa kunnallista pääsopimusta noudatetaan sen voimassaoloajan eli 11.11.2022 asti. Sovintoehdotuksen mukainen Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimus sitoo osapuolia heti, ja sitä aletaan soveltaa 11.11.2022 lukien. Pääsopimusta voidaan muuttaa vain erillissopimuksen tehneiden osapuolten suostumuksella, ja rinnakkaisia pääsopimuksia ei voida solmia.

Muita sitoumuksia: Erillissopimuksen soveltamisalalla ei tehdä myöskään työ- tai virkaehtosopimuksia, elleivät osapuolet erikseen niin sovi. KT ei anna kunnille, kuntayhtymille, hyvinvointialueille tai hyvinvointiyhtymille valtuutusta tehdä työ- tai virkaehtosopimuksia. KT ei myöskään anna näille työnantajille määräystä erillissopimusta paremmista palvelussuhteen ehdoista, ellei siitä sovita JUKOn ja JAUn kanssa. KT informoi Sote ry:n kanssa käymistään neuvotteluista ja niiden etenemisestä JUKOa ja JAUta.

Turvalausekkeet: Sopimus sisältää turvalausekkeen, jota sovelletaan SOTE-sopimuksen, KVTES:n liitteen 5 (vaka) sekä OVTESin osio G:n (vaka) henkilöstön osalta, jos Sote ry:tä koskevassa ratkaisussa palkankorotukset ja muut kustannusvaikutteiset ratkaisut ovat erillissopimuksessa sovittuja suurempia. Tässä tapauksessa samat palkankorotukset ja kustannusvaikutteiset ratkaisut ulotetaan koskemaan turvalausekkeen soveltamisaloilla olevaa henkilöstöä. Myös tässä neuvotteluratkaisussa mahdollisesti olevat tekstiheikennykset voivat tulla voimaan vain JUKOn ja JAUn suostumuksella.

Irtisanomismahdollisuus: JUKOn, JAUn ja KT:n erillissopimus pitää sisällään myös irtisanomismahdollisuuden kesken sopimuskauden 2022–2025. Tätä on mahdollista soveltaa, mikäli Sote ry:tä koskevassa ratkaisussa palkankorotukset ja muut kustannusvaikutteiset ratkaisut ovat erillissopimuksessa sovittuja suurempia. Soveltamisaloja ovat KVTES, OVTES, LS, TS, TTES sekä 1.1.2023 lukien HYVTES.
Päättymisajankohdasta riippumatta palkansaajille maksetaan vuoden 2024 sopimuskorotukset ja palkkaohjelmaerät.
Pääsopimus liitäntäpöytäkirjoineen ja työelämän kehittämistä koskeva yhteistyösopimus eivät pääty, vaikka työ- ja virkaehtosopimukset irtisanottaisiin.

 

Suomen Lakimiesliitto on JUKO:n jäsenliitto.

Lisätiedot Lakimiesliiton jäsenten osalta:
Petteri Kivelä, neuvottelupäällikkö 
petteri.kivela@lakimiesliitto.fi
p. 041 458 0038

Tutustu Lakimiesliiton Työmarkkinaneuvottelut-sivuun.