Uutisen päiväys

19.12.2019← Takaisin

Kannanotto: Tutkintomäärien perustuttava oikeisiin ennakointilukuihin

Lakimiesliiton selvitysten mukaan oikeustieteen tutkintomääriä koskevat neuvottelut eivät perustu Opetushallituksen ennakointilukuihin. Tutkintomäärien kasvattamisesta aiheutuvat yliopistojen kilpatarjoukset ovat johtamassa vakavaan lakimiesten liikakoulutukseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) johdolla valmistellun Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n mukaan tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä yli puolella nuorista aikuisista on korkeakoulututkinto. Tavoite on hyvä ja kunnianhimoinen, mutta lähtökohdaksi ei pidä ottaa nuorten kouluttamista työttömiksi.

Vision mukaiseen tavoitteeseen on sitouduttu myös hallitusohjelmassa. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman – kuten myös Antti Rinteen hallitusohjelman – mukaan ”[k]oulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan etsitään ratkaisuja hallituskauden aikana lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi. Varmistetaan lisäyksen yhteydessä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrät vastaavat yhteiskunnan tarpeita ja perustuvat ennusteisiin alan ja alueiden työllisyydestä ottaen huomioon myös korkeakoulutuksen uutta työtä luova luonne.”

OKM aloitti syksyllä tutkintomääräneuvottelut esittämällä koulutusalaryhmässä ”liiketalous, hallinto ja oikeustieteet” tutkintotavoitteeksi seuraavaksi sopimuskaudeksi (2021–2024) yhteensä 3 000 tutkintoa ja vuoden 2030 tavoitetasoksi peräti 4 000 tutkintoa. Näillä aloilla vuosina 2016–2018 tutkintototeutuma oli 2 670 tutkintoa. Lisäyksen määrä olisi siten vuoteen 2030 mennessä kolmannes.  OKM totesi, että ”[e]hdotuksessa sopimuskauden 2021–2024 tutkintotavoitteista ja vuoden 2030 tavoitetasossa on nostettu keskimääräistä enemmän liiketalouden, hallinnon ja oikeustieteen tutkintotavoitteita. Näille aloille kohdistuu paljon koulutus- ja työvoimakysyntää.”

Lakimiesliitto ja muut tämän kannanoton allekirjoittajat vaativat perusteluja sille, mihin tällainen näkemys oikeustieteen osalta perustuu.

Hallitusohjelman mukaisesti OKM:n tulee perustaa tutkintotavoitteet alaa koskeviin ennakointitietoihin. Lakimiesliitto on selvittänyt Opetushallituksesta, jonka lukuihin myös OKM viittaa, että vuoteen 2035 mennessä tarvitaan keskimäärin 720 ylempää oikeustieteellistä korkeakoulututkintoa vuodessa kattamaan työvoimatarvetta. Luku on nykytasoon verrattuna noin 120 tutkintoa enemmän. Lakimiesliitto on perehtynyt Opetushallituksen johdolla tehtyihin ennakoinnin perusteisiin ja tullut siihen tulokseen, että edes mainittu 120 tutkinnon lisäys ei perustu pitäviin pohjaoletuksiin. Ennakoinnissa ei ole otettu huomioon lainkaan jo nyt kasvavaa juristityöttömyyttä, eikä sisällä tapahtuvien ammattisiirtymien vaikutusta. Myöskään muun muassa digitalisaation vaikutusta esimerkiksi erityisesti uransa alkuvaiheessa olevien juristien työhön ei ole huomioitu riittävästi.

OKM:n olisi tullut ilmaista mainittu Opetushallituksen ennakointiluku (720 tutkintoa vuoteen 2035 mennessä) lähestyessään yliopistoja omilla ehdotuksillaan. Kun tarjouksia pyydettiin sammutetuin lyhdyin, oli seurauksena se, että yliopistojen rehtorit ryhtyivät varsinaiseen kilpalaulantaan. Esimerkiksi Helsingin yliopisto tarjosi tulevalle sopimuskaudelle 315 OTM-tutkintoa ja vuodelle 2030 yhteensä 400 OTM-tutkintoa (mukaan lukien kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterit) nykyisen 270 sijaan.

– Jokainen yliopisto halusi osallistua rahapotin nollasummapeliin esittämällä todella kovan tarjouksen, jotta oma osuus rahoista säilyisi. Helsingin yliopiston jättämä tarjous on niin kova, että se yksin täyttäisi Opetushallituksen ennakoiman 15 vuoden koulutuslisätarpeen, Lakimiesliiton puheenjohtaja Tuula Linna toteaa.

Yliopiston rehtori Jari Niemelä on korostanut sitä, että kyseinen 400 tutkintoa on vain rahoitusmallin ”kattoluku”, jonka ylittävästä määrästä tutkintoja ylipisto ei saa korvausta. On kuitenkin selvää, että jos rahanjakomalli perustuu tuotettujen tutkintojen määrään, maksimimäärä OKM:n suuntaan tarjottuja tutkintoja myös pyritään tuottamaan, jotta rahoitus ei valuisi muille yliopistoille.

Linna painottaa myös seurausten huomioon ottamista:

Jokainen ymmärtää, mitä se merkitsee muun muassa tutkintojen laadulle ja opettajien kuormitukselle, kun lisäresursseja ei ole luvattu. Monessa yksikössä on panostettu opetuksen laatuun, josta on mahdotonta pitää kiinni, jos opiskelijamäärät kasvavat voimakkaasti.

Oikeustieteen alalla tutkintomäärät pitkälle samastuvat aloituspaikkojen määrään, koska keskeytysprosentit ovat alhaisia.

Jos käy niin, että keskeytysprosentti nousee lisääntyvän todistusvalinnan myötä, tulee todistusvalinnan osuutta laskea, eikä sisäänottomääriä nostaa, vaatii puheenjohtaja Linna.

Yliopistot toimivat autonomian pohjalta ja päättävät itse sisäänottomääristään. Realiteetti kuitenkin on, että OKM pystyy rahanjakomallilla ja yliopistojen välistä kilpailua hyödyntämällä tehokkaasti ohjailemaan yliopistollisen autonomian käyttöä.

Koska on käynyt ilmi, etteivät OKM:n ehdotukset ja yliopistojen vastatarjoukset perustu hallitusohjelmassa edellytetyllä tavalla oikeustieteellisen alan työvoimaennakointiin, vaatii Lakimiesliitto ja muut allekirjoittajat opetus- ja kulttuuriministeriötä ja yliopistoja käymään neuvotteluja tutkintotavoitteista oikeisiin ennakointilukuihin perustuen ja toimimaan vastuullisesti niin, ettei nuoria kouluteta työttömiksi. Viime vuosina työttömiä juristeja on ollut 400–500 vuosittain, ja työttömyyskäyrä on nouseva.

 

Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry

Tuula Linna                                                                Jore Tilander
puheenjohtaja                                                           toiminnanjohtaja

 

Nuoret Lakimiehet ry

Lars Lindeman
hallituksen puheenjohtaja

 

Juristklubben Codex r.f.

Claes Bäckström
ordförande

 

Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Judica ry

Roosa Eskola
puheenjohtaja

 

Justus ry/r.f.

Markus Petman
puheenjohtaja

 

Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Artikla ry

Emilia Haapalainen
hallituksen puheenjohtaja

 

Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry

Krista Alanen
puheenjohtaja

 

Pykälä ry

Joel Ilveskero
hallituksen puheenjohtaja

 

Ämnesföreningen Stadga r.f.

Emilia Rosenblad
ordförande
 

 

Lisätiedot:

 

Lakimiesliiton puheenjohtaja, professori
Tuula Linna
+358 50 3119 350
tuula.linna@helsinki.fi


Oikeuspoliittinen asiantuntija
Janne Hälinen
+358 44 567 8163
janne.halinen@lakimiesliitto.fi